Navigation Menu

Navigation Menu

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka 

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

Alatavoitteet ja toimenpiteet

Hankintojen sopimusten ja logistiikan tavoitteiden tarkemmat alatavoitteet ja niihin suunnitellut toimenpiteet. 

Olemassa olevat sopimukset on läpikäyty

  • Käydään läpi ostopalvelusopimukset ja karsitaan päällekkäisyydet.
  • Keskitetään ja kilpailutetaan ostopalvelusopimukset, mm. vuokratyösopimukset.
  • Kehitetään YTA-alueen yhteistyötä palveluostoissa (YTA = Yhteistoimintalue).

Materiaalihankinnat on kilpailutettu ja hankintaperusteet yhtenäistetty

  • Käydään läpi nykyiset (materiaali)hankintasopimukset ja kilpailutetaan tarvittavat.
  • Tarkastellaan ja keskitetään suuren volyymin materiaalihankinnat Laphan sisällä ja jatketaan keskittämistä mahdollisuuksien mukaan YTA-alueella.
  • Yhtenäistetään hankintaperusteet osana hankintastrategiaa, kilpailutetaan ja otetaan käyttöön yhtenäinen toiminnanohjausjärjestelmä.

Varastot, logistiikka, välinehuolto ja hoitotarvikejakelu on tarkasteltu ja keskitetty

  • Läpikäydään logistiikkapalvelujen toiminta ja karsitaan ylimääräiset toiminnot.
  • Otetaan apuvälinekeskus täysimittaisesti käyttöön.
  • Keskitetään ja automatisoidaan hoitotarvikejakelu.
  • Keskitetään välinehuolto työmäärät huomioiden maantieteellisesti järkevästi.

Huomaattehan, että tällä sivulla esitetyt toimenpiteet voivat vielä muuttua. Muutokset päivittyvät sivuille sitä mukaa, kun niistä tehdään päätöksiä. 

Pääset tutustumaan hankintojen, sopimusten ja logistiikan sopeuttamistavoitteiden kustannushyötyihin alla olevasta pdf-tiedostosta. Huomaattehan, että luvut ja laskennat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua. 

Sopeuttamiskärki 6: Hankintojen, sopimusten ja logistiikan kustannushyötytavoitteet

Lisätietoja hankintojen, sopimusten ja logistiikan sopeuttamiskärjestä antaa hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734

Hankinnoista, sopimuksista ja logistiikasta kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia

Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka UKK1

Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille. 

Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan. 

Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä. 

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka 1

"Kuinka kustannustehokasta on johdon käyttämät konsulttipalvelut, jotka maksavat organisaatiolle paljon jo kallispalkkaisen johtajan lisäksi?" Nimim. Konsulttipalveluiden käyttö

Vastaus:

Laphan johdon käyttämien konsulttipalveluiden tarve on arvioitu aina tapauskohtaisesti. Tarvetta on arvioitu oman osaamisen täydentämisen sekä henkilöstön työaikaresurssien riittävyyden lähtökohdista.

Lapin hyvinvointialue on mukana seuraavissa konsultointipalvelua sisältävissä yhteishankinnoissa:

  • Hansel – IT-konsultointi DPS
  • Hansel – Johtamisen ja kehittämisen konsultointi DPS
  • Hansel – Sisäisen tarkastuksen palvelut
  • Hansel – Sote-alan henkilöstövuokraus DPS

​​​​DPS-järjesteyihin liittyvät yksittäiset hankinnat toteutetaan hankintapalvelut yksikön toimesta DPS:n sisäisinä minikilpailutuksina yhteistyössä toimialojen kanssa.

Yksittäisiä Laphalle siirtyneitä tai toimialojen tekemiä konsultointisopimuksia on arviolta 150 kpl.

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka kysymys 2

"Jos välinehuolto siirretään maakunnista tehtäväksi Lapin keskussairaalaan, onko mietitty että siinä vaiheessa tähystykset joita on tehty maakunnissa (Sodankylä, Ivalo) tulevat loppumaan? Vanhukset ajatetaan jostain monien satojen kilometrien päästä Rovaniemelle jo aikaisemmin koska täytyyhän pystyä "tyhjennys" tekemään ennen toimenpidettä. Sekö on sitten halpaa ja tarkoituksen mukaista, hoitotaso ei kyllä aikakaan ole yhdenvertaista ja hyvää?!" Nimim. IA

Vastaus:

Skopioiden jatkaminen Sodankylässä ja Ivalossa on selvityksessä osana talouden sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on, että skopioita toteutetaan näillä paikkakunnilla myös jatkossa. Välinehuolto on mukana suunnittelussa ja sen tarpeet huomioidaan suunnittelun edetessä. Varsinainen päätös skopiatoiminnasta ja siihen liittyvästä välinehuollosta saadaan kuitenkin vasta sopeuttamisohjelman myötä.

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka kysymys 3

"Mitä välinehuollon keskittäminen tarkoittaisi käytännössä? Onko suunnitteilla keskittää kaikki terveyskeskustason välinehuoltotoiminnot keskussairaalaan? Aiemmin on luvattu välinehuoltokeskuksen johtajan suulla, että ne yksiköt, joissa on välinehuollon tutkinnon suorittanut alan ammattilainen saavat jatkaa välinehuoltotoimintaa, mutta muista yksiköistä välinehuolto keskitettäisiin keskussairaalan välinehuoltokeskukseen. Onko tähän tulossa muutos? Joudutaanko ammattitaitoisia välinehuoltajia irtisanomaan?" Nimim. Välinehuollon tulevaisuudesta huolestunut

Vastaus:

Aiemmin oli tavoitteena säilyttää kaikki yksiöt, joissa on pätevä henkilökunta. Säästöpaineiden kiristyttyä tätä tavoitetta joudutaan arvioimaan uudelleen. Välinehuollon kokonaistilannetta selvitellään osana sopeuttamisohjelmaa ulkopuolisen selvittelijän toimesta. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan merkittävästi mahdolliset toiminnan muutokset kullakin paikkakunnalla. Mikäli välinehuollon tarve paikkakunnalta loppuu, välinehuoltajia ei tulla irtisanomaan vaan heidät ohjataan työskentelemään toiseen välinehuollon työpisteeseen. Tarvittaessa selvitetään myös korvaavan työn järjestäminen omalta paikkakunnalta.

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka kysymys 4

"Mistäpä löytyy konsulttipalveluihin menevä rahan summa? LKS käytetään hienoja konsulttipalveluita kiinteistönhuollon liittyvissä asioissa. Me täällä Länskässä pärjätään ihan omalla henkilökunnalla teknisellä osastolla. Miksi siellä on tekninen osasto kun työn hoitaa kuitenkin kalliit konsultit." Nimim. laphan johtajat ovat kaukana meri-Lapista

Vastaus:

Konsulttipalveluihin liittyvät kulut ovat osana investointimäärärahoja ja näkyvät niiden toteumassa sekä osana käyttötaloutta kiinteistö- ja tilapalveluiden asiantuntijapalveluissa. 

Kiinteistö- ja tilapalvelut -yksikössä käytetään konsulttipalveluita muun muassa rakennuttamiseen ja valvontaan sekä rakentamiseen liittyvään kustannuslaskentaan. Konsulttipalveluiden käyttö on todettu kustannustehokkaaksi menetelmäksi rakennuttamispalveluissa, kun rakennuttaminen perustuu tarkkaan kustannuslaskentaan ja -seurantaan, sekä työmaan aikaiseen projektinjohtoon ja valvontaan. Palveluita on ostettu myös Länsi-Pohjan keskussairaalan rakennuttamiskohteisiin niin piirin aikana kuin hyvinvointialueella.

Tulemme kilpailuttamaan rakennuttamisen ja valvonnan koko hyvinvointialueelle kevään 2024 aikana ja palveluita tullaan hyödyntämään jatkossakin kaikissa rakennuttamispalveluiden projekteissa. Kiinteistöjen kunnossapito puolestaan tuotetaan omana palveluna ja Länsi-pohjan keskussairaalan sekä Lapin keskussairaalan ja Kolpeneen omat resurssit kohdennetaan aina ensisijaisesti rakennusten ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin.

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka, kysymys 5

”Kotihoidossa on käytössä leasing-autoja. Kuunnellaanko kotihoidon henkilökuntaa, joka autoja käyttää, uusien autojen hankintojen yhteydessä? Kotihoidon henkilökunnalla on arjen tietoa siitä, mitä hankittavilta autoilta tulisi kilpailutuksissa vaatia.” Nimim. Sujuvaa liikkumista 24/7/365

Vastaus:

Hankinnat tehdään yhteistyössä autoja käyttävien yksiköiden kanssa. Vuoden 2024 käyttösuunnitelmaan sisältyvien autojen osalta yksiköihin tullaan lähettämään lähiaikoina kyselylomake, jolla kartoitetaan sitä, millaisia autoja yksiköissä pitäisi olla. Lomake lähetetään autolle ilmoitetulle vastuuhenkilölle tai sellaisen puuttuessa yksikönjohtajalle.

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka, kysymys 6

"Vuosi tahkottu ja rahaa vaan palaa, kun selkeitä ohjeita ei ole vieläkään nähty. Toinen asia: Tuotteiden tilaamiset keskittää ehdottomasti ehdottomasti materiaalihuollon väelle niissä paikoissa, missä sellainen on. Tieto ei tunnu kulkevan, moni "pomokaan" ei edes tiedä että mahdollisuus sitä kautta tilata on edullisin. Nyt yksi ja toinen tilailee tuotteita suoraan ja siinä ei järkeä. Keskittäminen tuo säästöjä! Myös valittaessa sopimustuotteita pitäisi olla järki kädessä, kalliita liian hienoja vehkeitä valitaan joissa turhia toimintoja. Suorittavaa tasoa enemmän mukaan näihin juttuihin. Kallein ei ole aina se paras." Nimim. piiku

Vastaus: 

Hoitotarvikejakelun toimintaohjeet on hyväksytty aluehallituksessa 28.2.2024 ja ohjeistus on julkaistu työntekijöiden intranet Kaltiossa.

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka kommentit

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka kommentit

Hankinnat, sopimukset ja logistiikka kommentit

"Ihmetyttää tämä jokaisen oma kustannuspaikka, pienessä tk:ssa jokainen yksikkö tilaa omat tavarat ja lääkkeet, vaikka voisi yhteiskäytössä käyttää vuodeosaston kanssa samaa tarvikevarastoa ja lääkeviraston. Nyt jokainen tilaa omat , ei keskitetysti ja pienellä käytöllä tavara/ lääkkeet vanhenevat ja hävikki kasvaa. Järjetöntä! Pienissä yksiköissä tämä korostuu. Aikanaan jaettiin yksiköiden välillä isot paketit ja vain laskulla eroteltiin. Lääkehuolto esim. Tilasi lääkkeet kaikkiin yksiköihin." Nimim. 40v. Alalla työskennellyt

"Välinehuollon keskittäminen LKS. Ei taida paljon säästöä tulla kun tavarat ovat renkaiden päällä koko ajan. Muonio, Sodankylä, Ivalo, Kittilä tärkeitä kohteita joissa tulisi olla oma välinehuolto." Nimim. Missä on kirurgin työkalut

"Tietyt hankinnat on keskitettävä, esimerkiksi mutta ei ainoastaan: rakennusurakka- ja remonttisopimuksia saa tehdä vain Tekniset palvelut, lääkintälaitteet käsiteltävä lääkintälaitetyöryhmän kautta, ict-hankintasopimukset saa tehdä vain Tietohallinto. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja turhaa rahanmenoa." Nimim. Arkkitehti

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Asset Publisher

  1. Palveluntuottaja, oletko jo tutustunut oppaaseen, joka ohjaa sinua asiakastietojen oikeaan käsittelyyn
    Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan asiakastietolain eli sosiaali- ja terveydenhuollon...

    Palveluntuottaja, oletko jo tutustunut oppaaseen, joka ohjaa sinua asiakastietojen oikeaan käsittelyyn

    24.5.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Palveluntuottaja, oletko jo tutustunut oppaaseen, joka ohjaa sinua asiakastietojen oikeaan käsittelyyn

    24.5.2024

    Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan asiakastietolain eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) soveltamisen tueksi.

    Oppaan tarkoituksena on tarjota sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tukea asiakastietojen käsittelyyn vuoden 2024 alussa voimaan astuneen uuden asiakastietolain vaatimusten mukaisesti. Soveltamisopas onkin tarkoitettu kaikille, joiden työtehtävät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyyn.

    Oppaassa kuvataan asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä ja pyritään esimerkkien avulla tukemaan asiakastietolain ja muun relevantin sääntelyn käytännön soveltamista.

    Asiakastiedolla tarkoitetaan potilastietoa ja sosiaalihuollon asiakastietoa.

    • Potilastiedolla viitataan terveydenhuollossa laadittuun asiakirjaan sisältyvää potilaan terveydentilaa tai toimintakykyä tai tämän saamaa terveyspalvelua koskevaa informaatioon.
    • Sosiaalihuollon asiakastiedolla tarkoitetaan puolestaan sosiaalihuollossa laadittuun asiakirjaan sisältyvää sosiaalihuollon asiakkaan tuen tarvetta, hänen asiansa käsittelyä tai hänelle annettavaa sosiaalipalvelua koskevaa tietoa.

    Nyt julkaistu opas korvaa vuonna 2012 laaditun oppaan potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 4/2012).

    Soveltamisopas on valmisteltu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

    Opas julkaistaan ruotsinkielisenä vuoden 2024 aikana.

     

    Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

    Palveluntuottaja, oletko jo tutustunut oppaaseen, joka ohjaa sinua asiakastietojen oikeaan käsittelyyn
    24.5.2024
    Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan asiakastietolain eli sosiaali- ja terveydenhuollon...

    Palveluntuottaja, oletko jo tutustunut oppaaseen, joka ohjaa sinua asiakastietojen oikeaan käsittelyyn


    Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan asiakastietolain eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) soveltamisen tueksi.

  2. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

  3. Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Luuvâ lase

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

    Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

    Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

     

    Lisätietoja

    -aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    -esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
    -lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    14.2.2024
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.