Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.
Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.
Hankintojen sopimusten ja logistiikan tavoitteiden tarkemmat alatavoitteet ja niihin suunnitellut toimenpiteet.
Huomaattehan, että tällä sivulla esitetyt toimenpiteet voivat vielä muuttua. Muutokset päivittyvät sivuille sitä mukaa, kun niistä tehdään päätöksiä.
Pääset tutustumaan hankintojen, sopimusten ja logistiikan sopeuttamistavoitteiden kustannushyötyihin alla olevasta pdf-tiedostosta. Huomaattehan, että luvut ja laskennat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua.
Sopeuttamiskärki 6: Hankintojen, sopimusten ja logistiikan kustannushyötytavoitteet
Lisätietoja hankintojen, sopimusten ja logistiikan sopeuttamiskärjestä antaa hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.
Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille.
Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan.
Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä.
"Kuinka kustannustehokasta on johdon käyttämät konsulttipalvelut, jotka maksavat organisaatiolle paljon jo kallispalkkaisen johtajan lisäksi?" Nimim. Konsulttipalveluiden käyttö
Vastaus:
Laphan johdon käyttämien konsulttipalveluiden tarve on arvioitu aina tapauskohtaisesti. Tarvetta on arvioitu oman osaamisen täydentämisen sekä henkilöstön työaikaresurssien riittävyyden lähtökohdista.
Lapin hyvinvointialue on mukana seuraavissa konsultointipalvelua sisältävissä yhteishankinnoissa:
DPS-järjesteyihin liittyvät yksittäiset hankinnat toteutetaan hankintapalvelut yksikön toimesta DPS:n sisäisinä minikilpailutuksina yhteistyössä toimialojen kanssa.
Yksittäisiä Laphalle siirtyneitä tai toimialojen tekemiä konsultointisopimuksia on arviolta 150 kpl.
"Jos välinehuolto siirretään maakunnista tehtäväksi Lapin keskussairaalaan, onko mietitty että siinä vaiheessa tähystykset joita on tehty maakunnissa (Sodankylä, Ivalo) tulevat loppumaan? Vanhukset ajatetaan jostain monien satojen kilometrien päästä Rovaniemelle jo aikaisemmin koska täytyyhän pystyä "tyhjennys" tekemään ennen toimenpidettä. Sekö on sitten halpaa ja tarkoituksen mukaista, hoitotaso ei kyllä aikakaan ole yhdenvertaista ja hyvää?!" Nimim. IA
Vastaus:
Skopioiden jatkaminen Sodankylässä ja Ivalossa on selvityksessä osana talouden sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on, että skopioita toteutetaan näillä paikkakunnilla myös jatkossa. Välinehuolto on mukana suunnittelussa ja sen tarpeet huomioidaan suunnittelun edetessä. Varsinainen päätös skopiatoiminnasta ja siihen liittyvästä välinehuollosta saadaan kuitenkin vasta sopeuttamisohjelman myötä.
"Mitä välinehuollon keskittäminen tarkoittaisi käytännössä? Onko suunnitteilla keskittää kaikki terveyskeskustason välinehuoltotoiminnot keskussairaalaan? Aiemmin on luvattu välinehuoltokeskuksen johtajan suulla, että ne yksiköt, joissa on välinehuollon tutkinnon suorittanut alan ammattilainen saavat jatkaa välinehuoltotoimintaa, mutta muista yksiköistä välinehuolto keskitettäisiin keskussairaalan välinehuoltokeskukseen. Onko tähän tulossa muutos? Joudutaanko ammattitaitoisia välinehuoltajia irtisanomaan?" Nimim. Välinehuollon tulevaisuudesta huolestunut
Vastaus:
Aiemmin oli tavoitteena säilyttää kaikki yksiöt, joissa on pätevä henkilökunta. Säästöpaineiden kiristyttyä tätä tavoitetta joudutaan arvioimaan uudelleen. Välinehuollon kokonaistilannetta selvitellään osana sopeuttamisohjelmaa ulkopuolisen selvittelijän toimesta. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan merkittävästi mahdolliset toiminnan muutokset kullakin paikkakunnalla. Mikäli välinehuollon tarve paikkakunnalta loppuu, välinehuoltajia ei tulla irtisanomaan vaan heidät ohjataan työskentelemään toiseen välinehuollon työpisteeseen. Tarvittaessa selvitetään myös korvaavan työn järjestäminen omalta paikkakunnalta.
"Mistäpä löytyy konsulttipalveluihin menevä rahan summa? LKS käytetään hienoja konsulttipalveluita kiinteistönhuollon liittyvissä asioissa. Me täällä Länskässä pärjätään ihan omalla henkilökunnalla teknisellä osastolla. Miksi siellä on tekninen osasto kun työn hoitaa kuitenkin kalliit konsultit." Nimim. laphan johtajat ovat kaukana meri-Lapista
Vastaus:
Konsulttipalveluihin liittyvät kulut ovat osana investointimäärärahoja ja näkyvät niiden toteumassa sekä osana käyttötaloutta kiinteistö- ja tilapalveluiden asiantuntijapalveluissa.
Kiinteistö- ja tilapalvelut -yksikössä käytetään konsulttipalveluita muun muassa rakennuttamiseen ja valvontaan sekä rakentamiseen liittyvään kustannuslaskentaan. Konsulttipalveluiden käyttö on todettu kustannustehokkaaksi menetelmäksi rakennuttamispalveluissa, kun rakennuttaminen perustuu tarkkaan kustannuslaskentaan ja -seurantaan, sekä työmaan aikaiseen projektinjohtoon ja valvontaan. Palveluita on ostettu myös Länsi-Pohjan keskussairaalan rakennuttamiskohteisiin niin piirin aikana kuin hyvinvointialueella.
Tulemme kilpailuttamaan rakennuttamisen ja valvonnan koko hyvinvointialueelle kevään 2024 aikana ja palveluita tullaan hyödyntämään jatkossakin kaikissa rakennuttamispalveluiden projekteissa. Kiinteistöjen kunnossapito puolestaan tuotetaan omana palveluna ja Länsi-pohjan keskussairaalan sekä Lapin keskussairaalan ja Kolpeneen omat resurssit kohdennetaan aina ensisijaisesti rakennusten ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin.
”Kotihoidossa on käytössä leasing-autoja. Kuunnellaanko kotihoidon henkilökuntaa, joka autoja käyttää, uusien autojen hankintojen yhteydessä? Kotihoidon henkilökunnalla on arjen tietoa siitä, mitä hankittavilta autoilta tulisi kilpailutuksissa vaatia.” Nimim. Sujuvaa liikkumista 24/7/365
Vastaus:
Hankinnat tehdään yhteistyössä autoja käyttävien yksiköiden kanssa. Vuoden 2024 käyttösuunnitelmaan sisältyvien autojen osalta yksiköihin tullaan lähettämään lähiaikoina kyselylomake, jolla kartoitetaan sitä, millaisia autoja yksiköissä pitäisi olla. Lomake lähetetään autolle ilmoitetulle vastuuhenkilölle tai sellaisen puuttuessa yksikönjohtajalle.
"Vuosi tahkottu ja rahaa vaan palaa, kun selkeitä ohjeita ei ole vieläkään nähty. Toinen asia: Tuotteiden tilaamiset keskittää ehdottomasti ehdottomasti materiaalihuollon väelle niissä paikoissa, missä sellainen on. Tieto ei tunnu kulkevan, moni "pomokaan" ei edes tiedä että mahdollisuus sitä kautta tilata on edullisin. Nyt yksi ja toinen tilailee tuotteita suoraan ja siinä ei järkeä. Keskittäminen tuo säästöjä! Myös valittaessa sopimustuotteita pitäisi olla järki kädessä, kalliita liian hienoja vehkeitä valitaan joissa turhia toimintoja. Suorittavaa tasoa enemmän mukaan näihin juttuihin. Kallein ei ole aina se paras." Nimim. piiku
Vastaus:
Hoitotarvikejakelun toimintaohjeet on hyväksytty aluehallituksessa 28.2.2024 ja ohjeistus on julkaistu työntekijöiden intranet Kaltiossa.
"Ihmetyttää tämä jokaisen oma kustannuspaikka, pienessä tk:ssa jokainen yksikkö tilaa omat tavarat ja lääkkeet, vaikka voisi yhteiskäytössä käyttää vuodeosaston kanssa samaa tarvikevarastoa ja lääkeviraston. Nyt jokainen tilaa omat , ei keskitetysti ja pienellä käytöllä tavara/ lääkkeet vanhenevat ja hävikki kasvaa. Järjetöntä! Pienissä yksiköissä tämä korostuu. Aikanaan jaettiin yksiköiden välillä isot paketit ja vain laskulla eroteltiin. Lääkehuolto esim. Tilasi lääkkeet kaikkiin yksiköihin." Nimim. 40v. Alalla työskennellyt
"Välinehuollon keskittäminen LKS. Ei taida paljon säästöä tulla kun tavarat ovat renkaiden päällä koko ajan. Muonio, Sodankylä, Ivalo, Kittilä tärkeitä kohteita joissa tulisi olla oma välinehuolto." Nimim. Missä on kirurgin työkalut
"Tietyt hankinnat on keskitettävä, esimerkiksi mutta ei ainoastaan: rakennusurakka- ja remonttisopimuksia saa tehdä vain Tekniset palvelut, lääkintälaitteet käsiteltävä lääkintälaitetyöryhmän kautta, ict-hankintasopimukset saa tehdä vain Tietohallinto. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja turhaa rahanmenoa." Nimim. Arkkitehti
Kutsu markkinavuoropuheluun - työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen hankinta
1.4.2025
1.4.2025
Lapin hyvinvointialue käynnistää markkinavuoropuhelun kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen hankinnassa. Hyvinvointialue pyytää halukkaita potentiaalisia tarjoajia osallistumaan vuoropuheluun.
Lapin hyvinvointialue käynnistää markkinavuoropuhelun kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen hankinnassa.
Hyvinvointialue pyytää halukkaita potentiaalisia tarjoajia osallistumaan vuoropuheluun.
Tilaisuus: 10.4.2025, klo: 13-14.30, Microsoft Teams-videopuhelun kautta.
Tilaisuuden tavoitteena on saada potentiaalisten tarjoajien näkemyksiä ja ideoita suunnitteilla olevaan hankintaan. Vuoropuhelua voidaan tarvittaessa jatkaa sähköpostitse tai muuten erikseen sovitulla tavalla.
Markkinavuoropuheluun pyydetään ilmoittautumaan tuija.kuusijarvi@lapha.fi 4.4.2025 mennessä. Tilaaja lähettää tilaisuuteen ilmoittautuneille potentiaalisille palveluntuottajille kalenterikutsun tilaisuuteen 7.4.2025.
Lisätietoja markkinavuoropuhelusta ja hankinnasta julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa.
Lapin hyvinvointialue käynnistää markkinavuoropuhelun kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen hankinnassa. Hyvinvointialue pyytää halukkaita potentiaalisia tarjoajia osallistumaan vuoropuheluun.
Kuljetuspalveluyrittäjä - tule kuulemaan Tervia Logistiikka Oy:n toiminnasta ja lähde mukaan yhteistyöryhmään
29.5.2024
29.5.2024
Järjestämme kesäkuussa kolme samansisältöistä tiedotustilaisuutta.
Tervia Logistiikka Oy on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueiden perustama yhtiö, joka tuottaa omistajilleen logistiikka-, kuljetus- ja hankintapalveluita.
Tervia Logistiikka Oy järjestää kolme samansisältöistä tiedostustilaisuutta toiminnastaan. Tilaisuudet on tarkoitettu Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuljetuksia toteuttaville kuljetuspalveluyrityksille.
Ilmoittaudu mukaan tiedotustilaisuuteen ja vastaa kyselyyn 5.6.2024 mennessä.
Etsimme Tervia Logistiikka Oy:n ja kuljetuspalveluyrittäjien yhteistyöryhmään toiminnan seurannasta ja kehittämisestä kiinnostuneita yhteistyökumppaneita.
Ilmoittaudu mukaan yhteistyöryhmään ja vastaa kyselyyn 15.6.2024 mennessä.
Lisätietoa:
Tanja Witick, projektipäällikkö, Tervia Logistiikka Oy
tanja.witick@pohde.fi
Järjestämme kesäkuussa kolme samansisältöistä tiedotustilaisuutta.
Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
13.2.2024
13.2.2024
Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.
Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.
Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.
Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.
Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.
Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.
Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.
Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.
Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.
Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.
Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.
Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.
Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.
Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.
Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.
Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.
Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.
Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.
Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.
Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.
Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.
Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)
Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.