Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Kehitämme asiakaspalautteen keräämistä – palautteita koskeva kysely avoinna 20.6.2024 saakka

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue kehittää asiakaspalautteen keräämistä. Kehittämisen tavoitteena on palveluja koskevan palautteen kerääminen samanmuotoisena ja vertailtavana. Samalla kehitetään myös palautteiden yhtenäisen käsittelyn ja hyödyntämisen mallia.

Lappilaisia pyydetään nyt osallistumaan palautteita koskevaan kyselyyn, joka on avoinna 20.6.2024 asti. Vastaukset tallentuvat nimettöminä ja lomakkeella kerättyä tietoa käytetään asiakaspalautteen hyödyntämisen suunnittelussa.

Kyselyyn voi osallistua tästä linkistä: Palautekysely

Saadusta palautteesta ja sen vaikutuksesta toimintaan tiedotetaan verkkosivuilla.

Lapha on mukana Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) koordinoimassa sote-palvelujen palautetiedon yhtenäisen keräämisen mallissa. Se aloittaa toimintansa vuoden 2025 aikana.

Nykyinen asiakaspalautteen keruu

Tällä hetkellä yleistä palautetta voi antaa Lapha.fi-sivuilla olevilla lomakkeilla suomeksi ja saamen kielillä sekä osassa palvelupisteistä olevien palautelaitteiden kautta ja paperisilla lomakkeilla. Palautetiedot kertyvät eri järjestelmiin.

Lisäksi on myös muita tietyin aikavälein toteutettuja palautteidenkeruita esimerkiksi hoitotyöstä sekä THL:n koordinoimia perusterveydenhuollon asiakaspalautekyselyjä. Myös Laphan ostopalveluilla voi olla käytössä omia palautekyselyitä.

Omaan hoitotilanteeseen liittyvä tyytymättömyys on hyvä ottaa puheeksi ensisijaisesti hoidonantajan kanssa. Keskustelemalla hoitoa antaneen henkilön tai hänen esimiehensä kanssa voidaan selvittää ja korjata tilannetta. Tarvittaessa potilasasiavastaava voi auttaa. Jos asia ei ratkea neuvottelemalla, voi tehdä muistutuksen tai kantelun ja näihin oleva ohjeistus löytyy Lapha.fi-verkkosivulta.

Lisätietoja asiakaskokemuksesta THL:n verkkosivuilla.

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"

Kuva: Lapin materiaalipankki / Jenni Lintula

Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta 2023, ja jättää sen aluevaltuuston käsiteltäväksi 10. kesäkuuta 2024 pidettävässä kokouksessa.

Tarkastuslautakunnan päätehtävä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet sekä onko toiminta ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista.

Vuosi 2023 oli Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Tarkastuslautakunta päätti nostaa vuonna 2023 arvioinnin kohteiksi seuraavat hyvinvointialueen strategiset painopisteet: henkilöstökokemus, hyvä johtaminen ja talouden tasapaino.

Laatu on tärkeä menestystekijä

Tarkastuslautakunta pitää laadunhallintaa ja kehittämistä toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden edellytyksenä. Tarkastuslautakunta haluaa toimia esimerkillisesti arviointityön kehittäjänä. Lautakunta suosittelee panostamista Lapin hyvinvointialueen kokonaisvaltaiseen laadunhallintatyöhön. Laadunhallintatyö edellyttää etenkin johdon, mutta myös henkilöstön sitoutumisen lisäksi yhteisen laatupolitiikan ja -ymmärryksen määrittelyä.

Organisaation uudistaminen on tarpeen

Vuodelle 2023 aiottua uudelleenorganisointia olisi tullut jatkaa suunnitellusti. Palvelualueiden rooli on jäänyt epäselväksi. Toiminta oli vuonna 2023 edellisen vuoden tapaan hyvin aluehallitusvetoista. Toimielin- ja henkilöstöorganisaatiota, mukaan lukien palvelualuemalli, tulee arvioida uudelleen. Tarkastuslautakunta suosittelee kiinnittämään erityistä huomiota toiminnan siiloutumisen ehkäisemiseen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

Päätösvaltaa tulee pystyä hajauttamaan tarkoituksenmukaisesti ja luottamushenkilöelinten päätösvallan rajat määritellä uudelleen. Yhtenäisillä ohjeilla ja toimintatavoilla päätöksentekoa voidaan hallitusti hajauttaa.

Strategian toimeenpano-ohjelmat tulee sovittaa yhteen

Tarkastuslautakunta suosittelee, että jatkossa eri ohjelmien yhteensovittamisen, aikatauluttamisen ja vastuuttamisen tueksi laaditaan päätöksenteon vuosikello. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiä ja muita ohjelmia on valmisteltu, mutta eriaikaisesti. Yksi keskeisimmistä on sote-palvelustrategia ja sitä toimeenpaneva talouden sopeuttamisohjelma. Nämä olivat aluevaltuuston päätöksenteossa vasta huhtikuussa 2024. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana keskeisten ohjelmien viivästymistä ja ohjelmien eriytymistä toisistaan.

Talous on epätasapainossa

Talous on epätasapainossa ja alijäämää on 90,3 miljoonaa euroa vuodelta 2023. Talouden sopeuttamisohjelma (tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma) laadittiin vasta keväällä 2024. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana, että päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja ei ole tehty vuonna 2023. Lautakunta pitää tärkeänä vaikutusten ennakkoarviointien tekemistä jatkossa säännönmukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla:

”Lautakunta suosittelee, että vastaisuudessa hyvinvointialueella tehtäisiin säännönmukaisesti päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja”.

Henkilöstön hyvinvointiin ja työnantajamaineeseen on panostettava

Henkilöstöohjelma alaohjelmineen ja kehittämishankkeineen on käynnistynyt onnistuneesti. Tarkastuslautakunta pitää erityisen onnistuneena sitä, että henkilöstöpalvelut panostaa esihenkilötyön tukemiseen.

”Henkilöstön aito kuunteleminen ja osallistumismahdollisuudet ovat hyvän henkilöstökokemuksen avaimia. Niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota", arviointikertomuksessa todetaan.

Työvoimapula on koko Lapin haaste, johon vastataan vain alueellisella yhteistyöllä, ei keskenään kilpailemalla. Tarkastuslautakunta pitää edelleen tärkeänä, että työnantajamaineeseen ja työhyvinvointiin panostetaan. Tarkastuslautakunta suosittelee, että työvoiman vuokrausta vähennetään suunnitellusti ja huolehditaan sopimushallinnasta.

Johtamisjärjestelmää tulee kehittää

Keskitetty päätöksenteko voi tarkastuslautakunnan mukaan olla joissakin asioissa perusteltua, mutta yhtenäisillä ohjeilla ja toimintatavoilla päätöksentekoa voidaan tarkoituksenmukaisesti hajauttaa delegointimatriisin mukaisesti. Tarkastuslautakunta suosittelee johtoryhmärakenteiden tarkastelua osana organisointia ja johtamisen kehittämistä. 

Lisähaasteita johtamiseen tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuovat hallinnollisten tehtävien epätarkoituksenmukainen jakautuminen sekä suurten sopimus- ja hankintakokonaisuuksien hallinta.

Arviointikertomus on aluevaltuuston käsiteltävänä 10.6.2024

Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2023 aluevaltuuston kokouksessa 10.6.2024 ja esittää, että aluevaltuusto pyytää aluehallitusta kokoamaan vastineet ja antamaan valtuustolle lausunnon syyskuun loppuun mennessä toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta, ja mihin tarkastuslautakunnan kannanottojen perusteella on ryhdytty.

Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2023 tullaan julkaisemaan kesäkuussa verkko-osoitteessa: lapha.fi/tarkastuslautakunta.

Lisätietoja

Vesa Puuronen
tarkastuslautakunnan pj.
vesa.puuronen@lapha.fi
050 320 3434

Riitta Erola
tarkastuspäällikkö
riitta.erola@lapha.fi
040 537 8271

Čorggâd reeʹvves čeʹvetme

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö- ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

6. Hankinnat ja sopimukset

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

Lisätietoja

• aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
• hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
• sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
• terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
• pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
• hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
• kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
• henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)