Takaisin edelliselle sivulle

Uuden Soteri-palvelutuottajarekisterin hakemuksia on käsitelty yli 2600

Uusia hakemuksia tulee jatkuvasti, joten yksittäisen hakemuksen käsittely voi Valviran mukaan kestää useita kuukausia.

Uuden palveluntuottajarekisterin hakemusjonon käsittely etenee. Valvira tiedottaa, että Soteriin tulleita hakemuksia on ratkaistu nyt yli 2600 kappaletta. Uusi palveluntuottajarekisteri Soteri on ollut pian käytössä neljä kuukautta.

Käsittelyä odottavien hakemusten yhteenlaskettu määrä, noin 3700, on hidastunut edellisiin viikkoihin verrattuna. Uusia hakemuksia tulee viranomaisille jatkuvasti.

Soterin hakemusruuhka koskee vain uusia rekisteröityviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia tai olennaisia muutoksia hakeneita. 

Yksittäisen hakemuksen käsittely voi kestää useita kuukausia, Valviran mukaan vähintään kaksi ja puoli kuukautta. Rekisteröintihakemuksia käsittelee seitsemän eri virastoa, Valviran lisäksi kuusi aluehallintovirastoa. 

Lue Valviran uutinen rekisteröintihakemusten käsittelystä. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Vaikuta Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelmaan sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan

Osallisuusohjelmaa sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa voi kommentoida otakantaa.fi-palvelussa 14.5.2024 saakka.

Aluehallitus hyväksyi 24.4.2024 osaltaan Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelman luonnoksen sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman. Jatkovalmistelua varten hyvinvointialue pyytää asukkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä lausuntoja suunnitelmista. Suunnitelmia voi kommentoida otakantaa.fi-palvelussa 14.5.2024 asti. Lopulliset suunnitelmat hyväksyy aluevaltuusto.

Osallistu ja ota kantaa

Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, ja että Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. Nyt lappilaisilla on tilaisuus vaikuttaa hyvinvointiin, turvallisuuteen ja osallisuuteen liittyviin suunnitelmiin.

Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus ja -suunnitelma 2024–2025
Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman painopisteitä ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, nuorten seksuaaliterveys, hyvinvointia edistävät elämäntavat, arjen turvallisuus sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet. Tavoitteena on lappilaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden lisääntyminen. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma linjaa ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista.

Keskustele ja kommentoi Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa 14.5.2024 mennessä otakantaa.fi-palvelussa

Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2024–2026
Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa. Siinä määritetään osallisuuden perusta, tavoitteet, painopisteet sekä kuvataan, millaisilla toimenpiteillä painopistetavoitteet saavutetaan Lapin hyvinvointialueella vuosina 2024–2026.

Keskustele ja kommentoi osallisuusohjelmaa 14.5.2024 mennessä otakantaa.fi-palvelussa

Lisätietoja

Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus ja -suunnitelma 2024–2025
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori, Hanna Marttila, hanna.marttila@lapha.fi 

Lapin hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2024–2026
Erityisasiantuntija Heljä Rahikkala, helja.rahikkala@lapha.fi 
Asiantuntija Anne Luiro, anne.luiro@lapha.fi

Kuva: Lapin materiaalipankki / Antti Pietikäinen

Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen alueella edelleen akuuttia B-hepatiittia

Lapissa, Rovaniemen alueella, edelleen akuutteja B-hepatiitti tapauksia. Hyvinvointialue ohjeistaa asukkaitaan leviämisen ehkäisemiseksi.

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä, esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä. Hepatiitti B-tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä verialtistusta. Tärkeää on puhtaiden välineiden käyttö. Kondomi puolestaan suojaa seksitartunnoilta. 

Akuutin B-hepatiitin infektion oireita ovat: 

• Pahoinvointi
• Ripuli
• Oksentelu tai vatsakipu
• Ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus
• Lihas- ja nivelkivut

Rovaniemellä Osallisuuskeskus OODIssa voit käydä testauttamassa anonyymisti C-hepatiitin ja hivin. Lisäksi voit saada laboratoriolähetteen B-hepatiittiin ja ilmaisen hepatiittirokotteen itsellesi ja läheisellesi, jos kuulut riskiryhmään. Lisäksi osallisuuskeskuksessa sijaitsee neulojen vaihtopiste. 

Osallisuuskeskus OODI, Kansankatu 13 

• ma klo 11–15 
• ti klo 12–15 
• ke klo 11–15 
• to klo 12–15  
• pe klo 11–14 

Neulojen ja ruiskujen vaihto avoinna tiistaisin ja perjantaisin.

Jos epäilet akuuttia B-hepatiitin aiheuttamaa infektiota, voit olla yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta lapha.fi/seksitaudit 

Rinteenkulman terveysasemalla toimii hiv-poli, jossa on mahdollisuus testata pikatestillä anonyymisti hiv. Hiv-polilta voit saada laboratoriolähetteen B- ja C-hepatiittien testaamiseksi. 

Hiv-poli, Rinteenkulman terveysasema, Koskikatu 25, 3. kerros, huone 16 

To klo 15–16 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 24.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset. Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta.

Hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset

Aluehallitus päätti asettaa Torniossa sijaitsevan noin 6 hehtaarin suuruisen kiinteistön rakennuksineen myyntiin Huutokauppa.com-sivustolle. Kiinteistössä on sijainnut Keroputaan psykiatrinen sairaala, jonka toiminnot siirrettiin uuteen psykiatriataloon Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteyteen syksyllä 2022. Keroputaan kiinteistössä on sairaalarakennus, hallintorakennus, lämpölaitos ja erillinen rivitalo.

Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta

Aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointialueen osallisuusohjelman luonnoksen sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman. Jatkovalmistelua varten hyvinvointialue pyytää asukkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä lausuntoja suunnitelmista. Suunnitelmia voi kommentoida otakantaa.fi-palvelussa. Lopulliset suunnitelmat hyväksyy aluevaltuusto.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman painopisteitä ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, nuorten seksuaaliterveys, hyvinvointia edistävät elämäntavat, arjen turvallisuus sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet.

Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa.

Muita päätöksiä

Hyväksyttiin selvitys pelastustoimen palvelujen toteutumisesta ja talouden tilasta. Selvitys täytyy toimittaa vuosittain sisäministeriölle ja aluehallintovirastolle.

Hyväksyttiin selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa selvitys vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Hyväksyttiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen omavalvontaohjelma vuosille 2024–2025. Omavalvontaohjelma sekä sen toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja toimenpiteet julkaistaan neljän kuukauden välein Lapha.fi-sivustolla.

Päätettiin käynnistää taloushallinnon ja -suunnittelun järjestelmien ja niihin liittyvien palveluiden hankintamenettely. Hankinnan arvo on noin 2,5–4 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

Aluehallitus esittää, että Lapissa toimisi vain yksi työllistymisen monialaisen tuen johtoryhmä. Johtoryhmä kehittää asukkaiden työllistymistä edistäviä palveluja. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos tekevät päätöksiä yhdessä. Lappiin on tulossa neljä työllisyysaluetta.

Hyväksyttiin sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen ICT-palveluja tarjoavan 2M-IT Oy:n päivitetty osakassopimus. Sopimusta on päivitetty, koska hyvinvointialueiden perustamisen myötä yhtiön omistajapohja on muuttunut ja yhtiön toimiala laajentunut.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi toimenpidealoitteen pohjalta tehdyn selvityksen. Aloitteen mukaan hyvinvointialueen pitäisi kysyä sosiaali- ja terveysministeriöltä, voiko Länsi-Pohjan keskussairaala saada poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiselle ensi vuoden jälkeen. Aluehallitus totesi, että toimenpidealoite ei anna aihetta toimenpiteisiin, koska valtion kehysriihen linjausten perusteella synnytysten hoito lakkaa Kemissä viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä vuoden 2025 lopussa.

Aluehallitus hyväksyi aluehallituksen kokousaikataulun syksylle 2024. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy kokousaikataulun. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla ja kokouksiin järjestetään mahdollisuus osallistua sähköisellä yhteydellä.

ke 14.8.2024 aluehallitus
ke 28.8.2024 aluehallitus
ke 11.9.2024 aluehallitus
ma 16.9.2024 aluevaltuusto 
ke 25.9. 2024 aluehallitus
ke 2.10.2024 aluehallitus
ke 9.10.2024 aluehallitus
ke 16.10.2024 aluehallitus
to 17.10.2024 aluehallituksen talousarvioseminaari
ma 28.10.2024 aluevaltuusto + aluehallitus
ke 13.11.2024 aluehallitus
ke 27.11.2024 aluehallitus
ke 4.12.2024 aluehallitus
ke 11.12.2024 aluehallitus (tarvittaessa)
ma 16.12.2024 aluevaltuusto 
ke 18.12.2024 aluehallitus

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja
tapani.melaluoto@lapha.fi
040 841 0311

Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja
jari.jokela@lapha.fi
040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Ideakilpailussa kerättiin yli 100 ehdotusta lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi

Kuva: Lapin materiaalipankki, Alexander Kuznetsov

Ideoissa korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitys.

Osana Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman 2024–2025 valmistelua toteutettiin asukkaiden sekä muiden sidosryhmien ideakilpailu. 

Vastaajilla oli mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideoillaan lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen. Ratkaisuehdotuksia hyödynnettiin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteiden määrittelyssä, joilla edistetään lappilaisten terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. 

Ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin 

• Miten voimme edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia? (36 vastausta) 
• Miten voimme edistää työikäisten terveellisiä elämäntapoja? (32 vastausta) 
• Miten voimme edistää ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? (35 vastausta)

Suurin osa saaduista ideoista painottaa kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen merkitystä. Vastaajien ideoissa korostuvat erityisesti yksilöllisten elämäntilanteiden tukemisen tärkeys, yhteisöllisyys sekä Lapin tarjoama potentiaali kaupunkikeskustoista tuntureihin. 

Vastaajat pitävät tärkeänä asukkaille suunnattua viestintää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden kysymyksissä, sekä tietoisuutta oman lähiympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. 

Ideoissa tuodaan esille myös yhteiskunnallisten toimijoiden merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen kumppaneina. Vastaajien joukosta konkreettisimmat ideat painottavat yhteisöllisyyttä korostavia toimintatapoja, lappilaisten arjen ympäristöihin jalkautuvia toimintoja, sekä yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä.  

Ideakilpailussa kerätyt ehdotukset on käsitelty moniammatillisessa työryhmässä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 valmistelun yhteydessä. Työryhmä on nostanut useita ideoita mukaan alueelliseen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan sekä valinnut kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajat seuraavin perustein 

1. Ehdotus vastaa kysymykseen, johon ratkaisua etsitään. 
2. Ehdotus on kuvattu selkeästi ja riittävän tarkasti, jotta sen toteutusmahdollisuuksia voidaan arvioida. 
3. Ehdotus on mahdollista toteuttaa vuosina 2024–2025. 
4. Ehdotuksen toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. 
5. Ehdotus lisää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta Lapissa.

Vastausaika oli 21.2. –10.3.2024. Ideakilpailuun osallistui 44 vastaajaa ja erilaisia ideoita ehdotettiin 103 kappaletta. Vastaajia osallistui jokaisesta vastaajaryhmästä, jotka olivat asukkaat, Lapin hyvinvointialueen työntekijät, yrittäjät, järjestöt sekä muut vastaajat. 

Työryhmä kiittää kaikkia idean jättäneitä 

Kiitos jokaiselle idean jättäneelle. Palkitsemme kilpailuun osallistuneista Lapha-sammutuspeitteillä seuraavat ideat: 

Koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen Lapissa ja nuorille kohdennettua some-viestintää sekä teemapäiviä mielenterveyden tueksi. 

“Koululaisten arkeen, koulupäivän yhteyteen lisää aikuisia, joilla on aidosti mahdollisuus kohdata nuoria ja kuunnella heidän ajatuksiaan, olla tukena esim. ryhmäyttämisessä huomioiden nekin oppilaat, jotka kokevat yksinäisyyttä. Tähän sopisi oikein hyvin koulupsyykkaritoiminnan laajentaminen eli psykiatrisia sairaanhoitajia lisää perustasolle. Nuorille kohdennettua mielenterveyden tukemiseen liittyvää someviestintää olisi hyvä lisätä. Kouluilla voisi pitää mielenterveyden edistämiseen liittyviä teemapäiviä yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Jos näitä olisi mahdollista järjestää virka-ajan jälkeen, niihin voisi osallistaa myös huoltajat.” 

Maksuttoman tuen tarjoaminen työikäisille elämäntaparemonttiin. 

“Tarjotkaa ilmaista elämäntaparemonttiapua. Neuvolatyyliin voisi tulla sääntövälein vastaanotolle, jossa saisi neuvontaa ruokavalioon, ohjausta erilaisiin ilmaisiin palveluihin, resepteihin sekä ilmaisiin liikuntapalveluihin ja pisteisiin. Samalla tarkistetaan, miten on edennyt: mitataan paino, verenpaine, sokerit, jne. tärkeäksi katsotut arvot. Pakettiin voisi kuulua lisäksi X-määrä kuntosalikäyntejä, terveystarkastus ja runsaasti positiivista motivointia.” 

Etsivän vanhustyön laajentaminen monitoimijaisessa yhteistyössä.  

“Etsimällä ja kartoittamalla heidät, jotka ovat jääneet yksin. Yhteistyö tässä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.” 

Kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja hyödyntäminen entistä tehokkaammin.  

“Kyläyhdistyksiä eli kolmatta sektoria pitäisi hyödyntää voimakkaasti nyt jos/kun palveluverkkoa karsitaan. Laphan kannattaisi jalkautua kylille, panostaa kylien yhteisölliseen toimintaan ja tukea myös taloudellisesti näitä asukasyhdistyksiä. Huom! niille pitäisi asettaa mitattavat tavoitteet: yhteisöllisyyden edistäminen, saavutettavuus, kontaktien määrä, jalkautuminen esim. ikäihmisten pariin jne. mittareita löytyisi varmasti hv-kertomusten tuottamista tiedosta. Pienillä panoksilla saataisiin tukea eri asukasryhmille (iäkkäät, lapsiperheet, sairaat jne).” 

Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. 

Kaikkiin ideakilpailuun annetut vastaukset löydät liitteestä (pdf)

Kannustamme kuntia, järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita hyödyntämään saatuja ideoita. 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

 
Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän

Leena ja Irja tutustumassa OLKA-pisteen materiaaleihin, joita asiakkaat ja henkilökunta voivat vapaasti ottaa pisteeltä.

Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet mukaan sairaalan elämään. Positiivista palautetta tulee niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin.

”Tämä on todella tarpeellinen ja mielenkiintoinen tehtävä,” kertovat sairaalavapaaehtoiset Leena Kuortti ja Irja Vaattovaara. Molemmilla heillä on vyöllään jo kymmenisen vuotta vapaaehtoistoimintaa Rovaniemen Neuvokkaasta, ja kun sairaalavapaaehtoisten kouluttaminen alkoi, olivat molemmat innokkaina ilmoittautumassa mukaan.  

Ennen pääsyä sairaalavapaaehtoiseksi halukkaat käyvät läpi haastattelun ja koulutuksen, jossa varmistetaan sopivuus vapaaehtoistoimintaan sairaalassa. Sairaalassa vapaaehtoiset voivat kohdata monenlaisia ihmisiä ja kuulla myös hyvin henkilökohtaisia tarinoita, joten heidän tulee olla luotettavia sekä kykeneviä käsittelemään näitä asioita. Koulutuksen aikana vapaaehtoiset myös tutustuvat sairaalaan, jotta sen paikat ovat tutut.  

Aiemmin sairaanhoitajana toiminut Kuortti kertoo, että vaikka sairaala on työuralta hänelle tuttu, on vuosien saatossa tullut paljon muutoksia.  

”Ei yhtään yllätä, että osa sairaalaan saapuvista tarvitsee neuvoja ja ohjausta, kun paikat muuttuvat tai ei ole koskaan käynytkään ennen Lapin keskussairaalassa, ” Kuortti mietiskelee.  

Vapaaehtoisia on saatu mukaan sairaalavapaaehtoisiksi todella hyvin, joten toiminta ei rasita liikaa. Yleisesti vuoroja on kerran viikossa, ja vapaaehtoiset voivat valita itselleen sopivimmat vuorot. Tällä hetkellä toimintaa on arkipäivisin 9–14 välillä. Eniten sairaalavapaaehtoisia tarvitaan ilmoittautumisautomaattien käytön ohjauksessa sekä oikean osaston tai yksikön löytämisessä.  

”Saamme paljon hyvää palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta. Vapautamme henkilökunnan aikaa oikeaan hoitotyöhön, kun olemme tässä aulassa vastassa, ” toteaa Vaattovaara, joka kokee sairaalavapaaehtoistoiminnan kutsumuksekseen. Hän on työskennellyt aiemmin kouluruokalan kassalla ja tykkää jutella ihmisten kanssa, antaa neuvoja ja kuunnella.  

Sairaalavapaaehtoisilla on yllään vihreät liivit, joissa lukee vapaaehtoinen. Molemmat naiset rohkaisevat sairaalaan saapuvia reippaasti vain kysymään apua ja neuvoa. He tuntuvat nauttivan toiminnasta ja aikovat jatkaa mukana niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.  

Sairaalavapaaehtoisten joukkoon kuuluvat sairalaaoppaat, joita voi tavata Lapin keskussairaalan pääaulassa, sekä vapaaehtoispohjalta toimivat saattohoidon tukihenkilöt. He ovat kiireettömästi vierellä ja läheisten tukena kuoleman lähestyessä. 

Apuna ja tukena vapaaehtoisilla on keskussairaalan pääaulassa toimiva OLKA-piste. Siinä paikalla ovat toimintaa koordinoivat Jenni Bergman ja Hannele Oiva. Pisteellä on myös paljon tietoa jaettavana erilaisista järjestöistä, joista voi saada esimerkiksi vertaistukea sairauden sattuessa tai neuvoja omaisille. Pisteeseen voi tutustua myös silloin, kun työntekijät eivät ole paikalla, sillä kaikki materiaali on vapaasti tutkittavissa ja kotiin vietävissä. Pisteellä järjestetään myös teemapäiviä ja vierailuita.  

Mikä ihmeen OLKA? 

OLKA®-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.  

OLKA-toimintaa toteutetaan monissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä useammalla alueella hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa.  

Lapin keskussairaalassa toimintaa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen ja MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry:n yhteistyönä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.  

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

- Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 
Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

H23-verkoston jäsenet:
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 
Juha Jolkkonen, Helsinki 
Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 
Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.

Kolarin kotisairaalatoiminta käynnistyi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämänä avoterveydenhuollon ja kotihoidon sairaanhoitopalveluna tiistaina 16.4.2024.

Tällä hetkellä kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita ja haavanhoitoja. Kotisairaalassa tullaan hoitamaan myös palliatiivisia ja saattohoitopotilaita sekä muita sairaanhoidollisia palvelua tarvitsevia potilaita kotisairaalatoiminnan kehittyessä.

Kotisairaalahoitoa varten tarvitaan aina lääkärin lähete. 

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa. Kotisairaalan hoitotila sijaitsee Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston tiloissa.

Kotisairaalan sairaanhoitopalvelua tarjotaan 1–3 kertaa vuorokaudessa klo 7–21 välillä jokaisena viikonpäivinä, jotka sovitaan tarpeen mukaan. Lääkärin kotikäynnit ja vastaanottokäynnit sovitaan erikseen.

Sairaanhoitajan ja Kolarin terveyskeskuksen yhteystiedot

Sairaanhoitaja
klo 7–21 jokaisena viikonpäivänä
p. 040 616 4008

Kolarin terveyskeskus
Kolarin kotisairaala (vuodeosaston tilat)
Sairaalatie 4b
95900 Kolari
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna

Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Palvelustrategia linjaa pitkän aikavälin tavoitteet, joiden perusteella sote-palvelut tuotetaan.

Asiakirja sisältää myös periaatteet palveluverkoston muodostamisesta. Aluehallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Aluevaltuusto päättäisi erikseen tarkemmasta palveluverkosta.

Periaatteena olisi, että tärkeimmät peruspalvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja kehitettäisiin niin, että kalliiden erikoispalvelujen tarve vähenisi. Palvelut tuotettaisiin yhdistelemällä toimipisteissä ja kotona annettavia palveluja sekä liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Palvelut tuotettaisiin joko omana toimintana tai erilaisina ostopalveluina. Tavoite olisi, että palveluita tuottaisivat julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja järjestöt ja palvelusetelit olisivat käytössä koko alueella.

Hyvinvointialue on tehnyt järjestämisohjelmasta ja palvelustrategiasta lapsivaikutusten arvioinnin. Lisäksi hyvinvointialue pyysi suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Talouden sopeuttamisohjelma aluevaltuuston päätettäväksi

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi, että se hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. Aluehallitus täydentää laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voisi saada lainanottovaltuuksia välttämättömiin investointeihin.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Jo tänä vuonna taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä.

Hyvinvointialue muun muassa vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja panostetaan varhaisen tuen palveluihin. Ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. 

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Hoidon jatkuvuuden parantaminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään.

Hyvinvointialue selvittää, onko esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Omaa tuotantoa lisätään muun muassa ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa.

Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin. Sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähennetään.

Toimitiloja vähennetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Hankintapalvelut karsii sopimusten päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. 

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Aluevaltuusto päättäisi sopeuttamisohjelman lisäksi talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättäisi sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

 
Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja olisivat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta tehtäisiin erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle tulisi edullisempia asumismuotoja

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulisi muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista. Lisäksi kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä.

Myös ympärivuorokautista palveluasumista vähennettäisiin, mutta jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvattaisiin yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa huomioitaisiin palvelutarve, kiinteistöjen soveltuvuus, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalinen koko ja henkilöstön saatavuus. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistettäisiin heti päätöksenteon jälkeen. Käytännössä pyrittäisiin kuitenkin välttämään tilanteita, joissa asiakkaan täytyisi muuttaa yksiköstä toiseen. 

Ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varattaisiin lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Mallia pilotoidaan Kolarissa, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin siellä saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvattaisiin muilla palveluilla

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminta korvattaisiin muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa huomioitaisiin palvelujen saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, tilojen sijainti, kunto ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuus ja kehittyminen.

Lisäksi viiden osaston sairaansijoja lisättäisiin ja viiden osaston potilaspaikkoja vähennettäisiin. Yhteensä sairaansijat vähenisivät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioitaisiin ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitettäisiin joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjottaisiin lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettaisiin ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia olisivat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otettaisiin käyttöön kaikilla paikkakunnilla. Samalla ensihoidon toimintaa kehitettäisiin tukemaan sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista kehitettäisiin laajojen tehtävänkuvien suuntaan, mikä mahdollistaisi eri palvelujen yhdistämisen samalle henkilöstölle.

Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon sairaansijoja sijoitettaisiin samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa.

Muutoksilla tavoiteltaisiin ensi vuonna 6,2 miljoonan euron säästöjä vuoden 2023 kustannuksiin verrattuna. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vuodesta 2025 alkaen Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoitteena olisi keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatkettaisiin molemmissa toimipisteissä. Tulevien vuosien tavoite olisi ylläpitää Länsi-Pohjan keskussairaalan tehokasta toimintaa ja hyvää hoidon saatavuutta sekä tarjota toimenpiteitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös Ruotsiin.

Erikoisalakohtaiset päivystysringit organisoitaisiin uudelleen samalla kun päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.

Kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmisteltaisiin esitys kahdessa toimipisteessä toimivan sairaalapalvelujen kokonaisuuden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä tehostamistoimenpiteistä myös Lapin keskussairaalan toiminnassa.

Hyvinvointialue noudattaisi valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne olisivat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Lomautukset eivät saisi haitata palvelujen tuottamista

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hyödyntää henkilöstön lomautuksia talouden tasapainottamiseksi. Lomautuksia voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa toiminnalle. Lomautukset täytyy toteuttaa ilman ulkopuolisia sijaisia, ja niistä ei saa aiheutua ylitöitä lomautettaville tai muille yksikön työntekijöille. Lomautettavien työntekijöiden täytyy voida pitää vuosilomansa lomautuksista huolimatta.

Muita päätöksiä

Merkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2022 perimiä korotettuja siirtoviivemaksuja. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Ero tulee voimaan heti. Uudeksi aluevaltuutetuksi tulee kutsua Heikki Maaninka (Keskusta), ja aluevaltuuston täytyy valita uusi varajäsen aluehallitukseen Bergin tilalle. 

Esitetään aluevaltuustolle muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettäisiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otettaisiin huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmantena muutoksena esitetään, että tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat olisivat 3,5 euroa alle 10 kilometrin matkalta ja 5,75 euroa yli 10 kilometrin matkalta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Lapin aluevaltuusto käsittelee järjestämisohjelmaa, palvelustrategiaa ja säästösuunnitelmia kokouksessaan maanantaina 22. huhtikuuta kello 10. Lapin yliopistolla pidettävää tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä hyvinvointialueen Youtube-tililtä.