Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Satu tunnin maratonista

Johdon blogi on luettavissa liitetiedostosta.

Johdon blogi: Satu tunnin maratonista (pdf)

Lue lisäksi uutinen aiheesta: Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jokela: Sote-uudistus tehtiin 10-15 vuotta liian myöhään

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kannanotto asiaan osoitteessa pohde.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Ajankohtaista hyvinvointialueelta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kirjoittaa blogissaan muun muassa Lapin hyvinvointialueen palveluverkon muutosten uudelleen valmistelusta. Melaluoto painottaa, että uudistusten määrätietoinen jatkaminen on välttämätöntä, ja että Lapin hyvinvointialueen toiminnan jatkaminen nykyisellä pohjalla on perusteltua.

Hyvinvointialueista keskustellaan

Viime päivinä on valtakunnassa käyty vilkasta keskustelua hyvinvointialueista. Kriittisimmissä arvioissa koko uudistuksen on arvioitu olevan epäonnistunut. Tällaisten arvioiden tekeminen on hätäistä ja aivan liian aikaista. On totta, että hyvinvointialueiden talousongelmat ovat isoja. Ongelmat eivät kuitenkaan johdu uudistuksesta tai hyvinvointialueista. Ongelmat olisivat esillä, oli malli mikä hyvänsä, ja olisivat todennäköisesti vielä suurempia, jos toimisimme aiemmalla kunta- ja kuntayhtymäpohjaisella mallilla.

THL:n pääjohtaja Mika Salminen arvioi hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajien tapaamisessa kesäkuussa, että hyvinvointialueet ovat tehneet hyvää työtä. Pääjohtajan arvio on hyvä ottaa huomioon johtopäätöksiä tehtäessä. Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin STM:n teettämästä ulkoisesta arvioinnista. Arvioinnin perusteella hyvinvointialueuudistuksen kansallinen valmistelu ja toimeenpano ovat saavuttaneet keskeisimmät tavoitteet. Hyvinvointialueille pitää antaa aikaa uudistusten toteuttamiseen. Nyt tarvitaan malttia.

Valtion ja hyvinvointialueiden taloustilanne on niin haasteellinen, että niin Lapin hyvinvointialueen kuin muidenkin hyvinvointialueiden on vietävä uudistuksia määrätietoisesti ja viivyttelemättä eteenpäin. On ”hölmöläisten hommaa” alkaa tässä vaiheessa suunnittelemaan hyvinvointialueiden määrän karsimista. Historia on näyttänyt, että uusien päätösten tekeminen saattaisi viedä vuosia, ja siihen meillä ei ole varaa. 

Lapin hyvinvointialueen osalta näen erinomaisen selvänä ja perusteltuna toiminnan jatkamisen nykypohjalta. Lapin hyvinvointialueen alue on ylivoimaisesti valtakunnan suurin ja olosuhteiltaan erilainen alue. 

Lapissa valmistellaan palveluverkon muutoksia

Aluevaltuuston huhtikuussa tekemistä palveluverkkoon liittyvistä päätöksistä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusprosessit vievät yleensä paljon aikaa ja valitusten käsittely oikeusasteissa saattaa kestää vuoden ja jopa pidemmänkin ajan. Tähän perustuen aluehallitus on kesäkuussa päättänyt käynnistää palveluverkon muutoksia koskevan valmistelun uudelleen. 

Aluehallitus hyväksyi syyskauden ensimmäisessä kokouksessa suunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksista. Valmistelu etenee siten, että odotamme hyvinvointialueen yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä syyskuun loppuun mennessä lausuntoja suunnitelmasta.

Lausuntokierroksen jälkeen suunnitelman käsittely jatkuu aluevaltuuston seminaarissa ja aluehallituksessa. Tavoitteemme on, että suunnitelma on aluevaltuuston päätöksenteossa 28.10.2024.

Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden haasteet ovat niin suuria, että edellä kertomani palveluverkon uudelleen käsittely viivyttelemättä on välttämätöntä. Jos päätösten tekeminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen, kasvavat talouden ongelmat vielä suuremmiksi ja siihenkään meillä ei ole varaa.

Positiivisesti ajatellen uudelleen valmistelussa voimme ottaa entistäkin paremmin huomioon hyvinvointialueen tämän hetken tilanteen ja ne kokemukset, joita hyvinvointialueen lyhyen historian aikana on palveluista ja toiminnasta saatu. 

Yhdessä tekemällä ja hyvällä yhteistyöllä eteenpäin

Kesä alkaa kääntymään syksyyn. Kesä on ollut aurinkoinen ja lämmin. Toivottavasti hyvinvointialueen henkilöstö on saanut rentoutua kuluneen vuoden hektisestä työstä ja saanut kerättyä voimia työhön. Voimia tärkeään työhön.

Myös hyvinvointialueen päätöksenteko on ollut telakalla pari kuukautta. Mutta nyt työ jälleen jatkuu. Toivottavasti saamme vietyä asioita hyvässä hengessä ja hyvällä yhteistyöllä eteenpäin. Näin toimien saamme aikaan hyviä päätöksiä Lapin ihmisten palveluihin ja myös henkilöstö voi katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Yhteistyöterveisin
Tapani Melaluoto
Aluehallituksen puheenjohtaja  
 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Kesäterveisiä Lapin hyvinvointialueelta

Uudistus etenee

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) teettämän ulkoisen arvioinnin perusteella hyvinvointialueuudistuksen kansallinen valmistelu ja toimeenpano ovat saavuttaneet keskeisimmät niille asetetut tavoitteet.

Hyvinvointialueet ovat toimineet puolitoista vuotta. Keskustelu hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueista on ollut aktiivista ja kriittistäkin. Negatiivisimmissa arvioissa on todettu koko uudistus epäonnistuneeksi. Todellisuus on toisenlainen. On totta, että uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikapäiviä sitten. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuvat säännöllisesti yhteisiin palavereihin. Kokoonnuimme toukokuussa Mikkelissä Etelä-Savon hyvinvointialueella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Mika Salminen oli vieraanamme ja kertoi meille omana arvionaan, että hyvinvointialueet ovat tehneet erinomaista työtä. Toivoimme, että pääjohtaja kertoo samaa myös koko kansalle. Julkisuudessa on saattanut syntyä valitettavan negatiivinen kuva uudesta mallista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa.

Uudistus on ollut yksi historian suurimmista muutoksista Suomessa. Hyvään suuntaan olemme menossa ja uskon, että pikkuhiljaa kaikki palikat saadaan kuntoon. Malttia ja aikaa tarvitaan.

Aluevaltuusto on tehnyt linjauksia ja päätöksiä

Lapin hyvinvointialueen kevätkausi on ollut työntäyteinen. Palvelujen järjestämiseen liittyvien ohjelmien ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelu on leimannut työskentelyä. Aluevaltuusto hyväksyi huhtikuussa palvelujen järjestämisohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian. Samassa kokouksessa hyväksyttiin palvelurakenteen uudistamiseen ja muuttamiseen liittyvät ohjelmat ikääntyneiden, vammaisten, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Aluevaltuusto on tehnyt merkittäviä ja hyvin konkreettisia päätöksiä palveluista.

Hyvinvointialueiden talouden tilanne ja tulevaisuuden näkymä ovat kirittäneet uudistamis- ja muutostarvetta. Hyvinvointialueen päättäjät ovat sitoutuneet talouden kuntoon saattamiseen. Se on ollut valtiovallan ehtona myös tarpeellisten investointien toteuttamiselle. Tämän tiedostaen aluehallitus on päättänyt panna täytäntöön aluevaltuuston tekemät päätökset. Mikäli aluevaltuuston päättämiä uudistuksia ja muutoksia ei toteuteta tulevat talouden ongelmat kasvamaan entistä suuremmiksi. Tämä johtaisi siihen, että siirtämällä päätösten täytäntöönpano hamaan tulevaisuuteen joudutaan hetken päästä tekemään entistä kipeämpiä päätöksiä palveluista. Toimimalla nopeasti ja määrätietoisesti voimme välttää ongelmien kasvamisen vielä suuremmiksi.

Aluevaltuuston huhtikuun kokouksessa tekemistä päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuteen. Päätöksistä tehtyjen valitusten vuoksi aluehallitus on päättänyt käynnistää palveluverkon uudistamista koskevan päätöksenteon uudelleen. Tämä prosessi käynnistetään siltä varalta, että aluevaltuuston palveluverkosta aiemmin tekemät päätökset kumottaisiin tai päätösten täytäntöönpano kiellettäisiin.

Tärkeät peruspalvelut turvataan

Lapin hyvinvointialuestrategian tavoitteena on, että Lapissa ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Se on vaativa tavoite ja sen eteen teemme työtä. Aluevaltuuston kuluneen kevätkauden aikana tekemät linjaukset ja päätökset vastaavat mielestäni hyvin tuohon isoon tavoitteeseen. Lähtökohtana valmistelussa ja päätöksenteossa on ollut, että tärkeät peruspalvelut turvataan jokaisessa kunnassa. Entinen meno ei voi kuitenkaan jatkua. Realismia on, että meidän on uudistettava toimintaa, haettava uusia toimintatapoja ja tehostettava toimintaa. Olemme selvityksissä ja vertailuissa muihin hyvinvointialueisiin todenneet, että meillä on raskas palvelurakenne esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Tämä näkyy totta kai myös kustannuksissa.

Lappi kritisoi sairaalaverkkolakiesitystä

Maan hallituksen kehysriihessä on linjattu tulevaisuuden sairaalaverkkoa. STM on pyytänyt hyvinvointialueilta lausuntoa sairaalaverkkoon liittyvästä lakiesityksestä. Aluehallitus on antanut esityksestä hyvin kriittisen lausunnon. Lakiesityksen toteutuessa Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut vähenisivät merkittävästi ja muutos toisi esimerkiksi isot investointitarpeet Lapin keskussairaalaan. Hyvinvointialue on perustellut kriittistä kantaa hyvin monipuolisesti ja esittää, että esitys tulee valmistella uudelleen ja ottaa huomioon muutostarpeet.

Aluevaltuusto on hyväksynyt huhtikuussa linjaukset, miten palvelurakennetta erikoissairaanhoidossa Lapissa muutetaan. Tavoitteemme on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus kahdessa toimipisteessä. Tavoitteemme on varmistaa tehokas toiminta niin Lapin kuin Länsi-Pohjan toimipisteessä. Molempia yksiköitä tarvitaan. Meidän on varmistettava, että oma tavoitteemme saadaan maaliin.

Luottamushenkilöorganisaatiota ja operatiivista toimintaa arvioidaan
Tulevan syksyn aikana tulemme arvioimaan operatiivista organisaatiota ja rakenteiden madaltamista. Tähän liittyen on päättäjille ja johdolle on toteutettu kysely kokemuksista toiminnasta ja organisaatiosta sekä uudistamistarpeista. Uutta elämää on eletty pari vuotta ja nyt on hyvä hetki arvioida organisaatiota ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

Ensi keväänä pidetään aluevaalit ja valitaan uudet päättäjät hyvinvointialueelle. Tulevan syksyn aikana tulemme arvioimaan myös luottamushenkilöorganisaation tilanteen ja mahdolliset uudistustarpeet.

Henkilöstö on avainasemassa

Mennyt pari vuotta on ollut iso savotta sekä henkilöstölle että päättäjille. Savotta jatkuu edelleen. Toivottavasti askel askeleelta pääsemme hyvinvointialuestrategiassa hyväksyttyihin tavoitteisiin.  
Hyvinvointialueen henkilöstö on avainasemassa. Kevään aikana on käyty yhteistoimintaneuvotteluja laajalla skaalalla. Työntekijöiden työnkuvat ja työtehtävät tulevat muuttumaan ja uudistumaan. Edellä kertomani haasteet ja uudistamisen tarve sitä edellyttävät. Toivon, että henkilöstö suhtautuu myönteisesti tilanteeseen. Se jos mikä antaa hyvät eväät onnistumiseen ja Lapin asukkaat saavat hyvät ja tarpeelliset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.

Hyvinvointialuestrategiassa henkilöstö on noteerattu keskeiseksi painopisteeksi. Jotta tavoite ei olisi vain sanahelinää, olemme käynnistäneet työskentelyn, jossa johtamista ja esihenkilötyötä kehitetään ja tuetaan. Aluevaltuuston hyväksymässä henkilöstöohjelmassa on suuri määrä tavoitteita ja toimenpiteitä, joihin panostetaan.

Henkilöstöltä on kysytty esityksiä toiminnan kehittämiseen ja säästötoimenpiteisiin. Vastauksissa on noussut esiin esimerkiksi organisaation madaltaminen.

Suomen kesä on parhaimmillaan

Hyvinvointialueen päätöksenteossa on reilun kuukauden tauko. Toivon, että sorvin ääreen palatessamme teemme hyvää yhteistyötä ja olemme hyvänä esimerkkinä organisaatiolle. Kevään aikana on tehty isoja linjauksia ja päätöksiä. Hyvällä ja positiivisella yhteistyöllä sekä yhteistyössä valmistelijoiden kanssa saamme parhaan tuloksen aikaan.

Monella työntekijällä kesäloma on jo elettyä elämää. Useimmilla loma on menossa tai tulossa. Kiitos vuoden aikana tehdystä arvokkaasta työstä. 

Hyvää kesäaikaa kaikille!

Tapani Melaluoto

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Aluevaltuusto teki merkittäviä ja tarvittavia päätöksiä palvelujen järjestämiseen ja talouden sopeuttamiseen

Kuluneen talven ja kevään aikana on tehty kovasti työtä Lapin hyvinvointialueen palvelujen järjestämisohjelman ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelussa. Joulukuun aluevaltuuston talousarviokokouksen jälkeen on näitä kahta ohjelmaa valmisteltu käsi kädessä. Valmistelu on ollut laajaa, ja eri tahoja on haastettu ottamaan kantaa ohjelmiin. Olemme saaneet paljon palautetta ja esityksiä. Asiat ovat menneet eteenpäin.

Hyvinvointialueen talouden näkymällä on ollut suuri vaikutus palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja tehtyihin päätöksiin. Meillä on kymmenien miljoonien eurojen sopeuttamistarve hyvinvointialueen menoissa. Päätöksenteon siirtämiselle ei ole ollut perusteita. Talouden sopeuttaminen tulee näkymään joka kolkassa Lapin maakunnassa ja myös hyvinvointialueen organisaatiossa. Ensisijaisena lähtökohtana valmistelussa on kuitenkin ollut palvelujen turvaaminen.

Aluevaltuusto on tehnyt päätöksiä

Aluevaltuusto kokoontui 22.4.2024 päättämään palvelujen järjestämisohjelmasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta. Lähes kymmenen tuntia kestäneessä kokouksessa tehtiin merkittäviä päätöksiä palveluista.

Aluevaltuusto päätti laajasta kokonaisuudesta. Aluevaltuuston vuosi sitten päättämässä hyvinvointialuestrategiassa lähdetään siitä tavoitteesta, että Lapissa ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Valmistelussa on ollut lähtökohtana, että tärkeät perustason lähipalvelut turvataan jokaisen kunnan alueella. Mielestäni aluevaltuuston tekemät päätökset ovat linjassa hyvinvointialuestrategiassa päätetyn tavoitteen kanssa. Kaikki asiat eivät ole vielä ymmärrettävästi kunnossa, mutta suunta on oikea ja sen eteen teemme työtä.

Uudistumista kuitenkin tarvitaan laajalla rintamalla. Palvelutarpeen näköpiirissä oleva kasvu, henkilöstön saatavuus ja talouden haasteet ajavat uudistamaan toimintaa. Tarvitsemme nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä sekä isoja rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia.

Lapissa raskaat palvelujen rakenteet

Valmistelussa ja vertailussa muihin hyvinvointialueisiin olemme tehneet johtopäätöksen, että Lapissa palvelujen rakenteet ovat raskaat ja sen myötä myös kalliit. Meidän pitää tehdä palvelurakenteen keventämistä esimerkiksi ikäihmisten palveluissa ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi käytössä olevia tiloja tullaan arvioimaan tarkasti. Tavoitteena on panostaa ensi sijassa palveluihin, ei seiniin.

Palvelurakenteen keventämisellä pyritään esimerkiksi vuodeosastohoitojen lyhentämiseen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen keventämiseen. Painopistettä siirretään muun muassa yhteisölliseen asumiseen ja kotisairaanhoitoon.

Sairaalapalvelut

Ikäihmisten palvelujen lisäksi myös sairaalapalvelut ovat keskusteluttaneet paljon. Talouden sopeuttamisessa terveydenhuollolle on asetettu merkittävät säästötavoitteet. Lapissa on lähtökohtaisesti sellainen tilanne, että myös erikoissairaanhoidon menot poikkeavat muista alueista siten, että käytössä oleva malli on raskas ja näin ollen myös kustannukset ovat suuret.

Valmistelussa on käynyt selväksi, että tarvitsemme myös tulevaisuudessa sekä Länsi-Pohjan että Lapin sairaalan. Aluevaltuuston päätökset lähtevät siitä, että Lapissa on yksi sairaala, jossa on kaksi yksikköä. Hyvinvointialueen palveluihin tarvitaan molemmat yksiköt. Elektiivistä eli suunniteltua leikkaustoimintaa tullaan toteuttamaan molemmissa yksiköissä. Määrältään pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä keskitetään yksikkökohtaisesti.

Valmistelemamme erikoissairaanhoidon malli on merkittävästi parempi kuin maan hallituksen kehysriihessä kaavailema malli. Lapin malli turvaa vaativien palvelujen säilymisen molemmissa erikoissairaanhoidon yksiköissämme.

Uudistus vaatii aikaa

Aluevaltuuston päättämät linjaukset ja toimenpiteet vaativat aikaa. Esimerkiksi ikäihmisten palvelujen uudistaminen ja palvelurakenteen keventäminen ei onnistu hetkessä, vaan vaatii usean vuoden aikajänteen. Päätöksenteon yhteydessä keskusteltiin paljon siitä, että mikäli huomataan, että tarvitaan lisäaikaa ja korjausliikkeitä, niin niihin täytyy olla valmius. Näin täytyy totta kai toimia.

Lähes kaikki hyvinvointialueitten rahoituksesta tulee valtiolta. Valtion tiukka taloustilanne tuo isoja säästövaatimuksia myös hyvinvointialueille. Lapin hyvinvointialue, samoin kuin muutkin alueet, ovat sen tosiasian edessä, että kaikki asiat ja palvelut eivät voi jatkua entisellään. Uudistamista tarvitaan välttämättä.

Missiomme on, että Lapin hyvinvointialue on turvallinen kumppani koko elämän. Toivon, että niin me päättäjät kuin myös henkilöstö lähdemme yhdessä toteuttamaan tehtyjä päätöksiä. Paljon työtä on edessä. Aivan varmasti meidän kaikkien yhteinen tavoite on hyvien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen Lapin ihmisille.

Hyvää kevään jatkoa!
Tapani Melaluoto
Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Vuosi uutta aikaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluodon puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 18.12.2023. Puheenvuoro liittyi talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykseen.

Vuosi uutta aikaa

Aloitin puheenvuoroni viime vuonna tässä samassa hetkessä Suomen talouden tilanteella. Silloin VM:n viranhaltijat olivat peränneet yhdeksän miljardin euron säästötoimenpiteitä valtiontalouteen. Meillä oli käsittelyssä talousarvioesitys, joka päätyi 43 miljoonan euron alijäämään. Silloin arvioin, ettei tilanne olisi kovin huono ja että valtiolta tulevalla lisärahoituksella, ns kertakorvauksella katetaan suuri osa alijäämästä. Pieleen meni se arvio!

Nyt kun vuosi on kahlettu, on alijäämänäkymä paljon isompi emmekä voi tuudittautua siihen, että valtio meidät ”pelastaa”. Se mitä valtionrahoitus tulee lopulta olemaan, on sumuverhon alla. Hyvinvointialueiden taloutta arvioidaan vuoden 2023 tilinpäätöstietojen jälkeen. Alkuperäinen lupaus on ollut, että jälkikäteistarkistuksen perusteella hyvinvointialueet saavat lisärahoituksen. Hyvinvointialueiden alijäämä tulee olemaan 1-1,5 miljardia. Toivottavasti valtio pitää lupauksen ja hoitaa jälkirahoituksen. 

Suosituksia uudistamiseen

Lisähuolta aiheuttaa valtiovarainministerin viime viikon viesti, jonka mukaan valtiontalouteen tarvitaan satojenmiljoonien eurojen lisäleikkauksia. Tähän viittaa myös se, että valtion tarkastusvirasto on arvioinut, etteivät hallituksen päättämät sopeutustoimet tuo haettua säästöä valtion talouteen. Lapin hyvinvointialueen lähtötilannetta on vaikeuttanut myös se, että meille tullut rahoitus oli jo lähtötilanteessa noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin kriteerit olisivat edellyttäneet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain arvion sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä hyvinvointialueella. Syksyllä julkaistun Lappia koskevan asiantuntija-arvion johtopäätösten lopussa todetaan, että Lapin hyvinvointialueella ollaan alun organisoitumisen jälkeen siirtymässä realiteettien äärelle. Alijäämäennuste ennakoi palvelurakenteeseen kipeitäkin muutoksia, vähenevän ammattihenkilöstön uudelleen allokointia ja toivottavasti myös ennakkoluulottomia ongelmien ratkaisuja. Pitkät välimatkat haastavat, toisaalta teknologiset ratkaisut helpottavat palvelujen järjestämistä. Investointi asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistämiseen parantaa tiedolla johtamisen lisäksi työhyvinvointia ja palvelun laatua.

Ministeriöt käyvät vuosittain hyvinvointialueiden kanssa neuvottelut. Lapin hyvinvointialueen neuvottelu pidettiin 13.11.2023. Toimenpidesuosituksina saimme seuraavat matkaeväät kotiin tuotavaksi: 

• alueen on merkittävästi vauhditettava päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi
• alueen on kevennettävä palvelurakennetta ja palveluverkkoa sekä lisättävä digitaalisten palveluiden käyttöä 
• alueen tulee tarkistaa sairaalapalvelujen työnjakoa vastaamaan palvelutarpeen mukaista palveluiden saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta
• alueen on tunnistettava, suunniteltava sekä toimeenpantava tarvittavat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi
• alueen on nopeutettava ja vahvistettava YTA-yhteistyötä

Tutun kuuloisia asioita kaikki.

Pelastustoimi on saanut omat suosituksensa toiminnan uudistamisesta ja onnettomuuksien määrän vähentämisestä. Yksi suositus toimenpiteeksi on puolittaa tulipalot vuoteen 2030 mennessä.

Tuo edellä kertomani on se iso kuva ja tilanne, josta me tätä matkaa jatkamme.

Konkareiden arvioita

Mielenkiinnolla luin Pohjoisen konkaripoliitikkojen Hannes Mannisen ja Tapani Töllin hetki sitten kirjoittaman arvion uudistuksesta. He totesivat mm, että sote-menojen kasvu ei johdu uudistuksesta. Heidän mukaansa vuodelle 2024 esitetyt valtion nettomenot kasvavat todellisuudessa vain yhden miljardin verran ja se tarkoittaa 4,3 prosentin kasvua. Historiallisessa katsannossa se on aivan normaali sote-menojen kasvu. Mannisen ja Töllin mukaan väitteet sote-kustannusten noususta useilla miljardeilla on väärinkäsitys. Sekaannuksen perussyy on se, että soteuudistus valmisteltiin aikana, johon osuivat koronavuodet, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, korkojen nopea nousu ja inflaation kiihtyminen jopa 7 prosenttiin. Niiden tapahtumien perusteella kukaan ei pystynyt arviomaan kuntien sote-menojen todellista nousua vuonna 2022. Siksi hyvinvointialueiden ja valtion budjetin laatijoiden syyttäminen vuoden 2023 rahoituksen alimitoituksesta on perusteetonta.

Maan hallituksen 1,2 miljardin euron säästötavoitetta sote-menoissa kirjoittajat pitävät epärealistisena. Väestön ikääntyminen lisää menoja ja palkkakustannusten nousu vie noin puolet rahoitusraamien lisäyksistä vuosittain.

Lapissa fokus palvelujen järjestämiseen ja talouden sopeuttamiseen

Lapissa on keskusteltu paljon omasta etenemisestämme palvelujen järjestämisohjelman ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelussa. On totta, ettemme ole olleet etujoukoissa. Siihen on olemassa hyviä syitäkin. Näen kuitenkin, että meidän on hyvä jättää taustapeiliin katsominen vähemmälle. Syiden ja syyllisten etsimiseen ei kannata aikaa tuhlata. Se ei vie asioitamme yhtään eteenpäin. Katse on syytä suunnata tulevaan ja katsoa eteenpäin. 

Joulutauon jälkeen focus on oltava palvelujen järjestämisohjelman ja muiden tärkeiden ohjelmien valmiiksi saattamisessa. Olemme päättäneet, että talouden sopeuttaminen viedään tiiviissä yhteydessä palvelujen järjestämisohjelman tekemisen kanssa. Hyvinvointialueen johdon, toimialajohtajien ja vastuualuejohtajien tekemisen painopiste tulee olla tässä työssä heti, kun siirrymme uuteen vuoteen. Nyt on eletty vuosi uutta aikaa ja positiivisella tavalla voi ajatella, että vuoden kokemusten perusteella meillä on paremmat edellytykset ja valmiudet valmistella ja päättää tarvittavista uudistuksista. Kokonaisuus ja tilanne on paremmin tiedossa kuin puoli vuotta tai vuosi sitten.

Talousarvioesitys edellyttää lisäsopeuttamista

Nyt päätettävänä oleva talousarvioesitys on rohkeasti tehty ja on isolta osin vielä auki. Esityksen alijäämä on merkittävästi pienempi kuin tänä vuonna tuleva alijäämä. Alijäämän arvioidaan puolittuvan. Aluehallituksen antaman valmisteluohjeen mukaisesti talousarviossa on esitetty 25 miljoonan euron talouden tasapainottamistoimenpiteet. Mutta vielä auki oleva osuus on 47 miljoona euroa ja sen toteutumiseen pitää hakea ja päättää toimenpiteet heti keväällä. Tehtävä ei tule olemaan helppo ja tulee vaatimaan rohkeutta tehdä muutoksia ja uudistuksia palvelujen järjestämiseen ja organisaatioon.

Joudumme tasapainoilemaan talouden sopeuttamisen paineessa ja lakisääteisten palvelujen vaatimuksissa. On suuri vaara, että näiden kahden asian toteuttaminen samanaikaisesti on epärealistinen tehtävä. Aika näyttää kuinka työssä onnistumme.

Nostoja menestystekijöistä

Nostan esiin pari asiaa, joilla on iso merkitys onnistuaksemme työssä. Hyvinvointialuestrategiassa on nostettu vahvasti esiin hyvä johtaminen. Hyvä johtaminen lähtee meistä päätöksentekijöistä, hyvinvointialuejohtajasta, toimialajohtajista, vastuualuejohtajista, tulosyksikköjohtajista, kaikista esihenkilöistä. Johtamisen edistämiseen on tulossa useita hankkeita, joiden tavoitteena on tuoda eväitä hyvään johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Tämä on aivan keskeinen menestystekijä. Tässä kokouksessa päätetään myös henkilöstöohjelmasta, jossa on suuri määrä eväitä hyvään henkilöstöpolitiikkaan.

Toinen asia, jonka nostan esiin on yhdyspintatyö monien kumppaneidemme kanssa. Erityisesti kuntakentän kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen menestystekijä. Kuntakentällä on valtavan iso merkitys ja vaikutusmahdollisuus siihen, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö onnistuu. Kun kunnat onnistuvat tässä työssä sataa se meidän laariin. Ja kun hyvinvointialue onnistuu työssään sataa se kuntien laariin. Näillä kahdella toimijalla on keskeinen merkitys siihen, miten elinvoimainen ja kiinnostava alue Lapin maakunta on. Olemme mitä suuremmissa määrin samassa veneessä.

Organisaatiollamme täytyy olla tuntosarvet pystyssä kaiken aikaa. Monet asiat ovat pieniä, mutta pienilläkin asioilla saattaa olla iso merkitys. Kerron esimerkin. Henkilöstöjaosto päätti viime kokouksessa muuttaa vuorotyölisien maksamisajankohdan samaan yhteyteen varsinaisen palkan maksamisen kanssa. Tällä toimenpiteellä saadaan aikaan vuositasolla arviolta 700 000 euron säästö. Vastaavia asioita on varmasti muitakin ja ne meidän on löydettävä. 

Hyvää joulun aikaa

Olemme eläneet tätä uutta aikaa vajaan vuoden. Vuosi on ollut työntäyteinen. Sitä tulee olemaan myös ensi vuosi. Toivon, että pystymme tekemään hyvää yhteistyötä ja kannustamaan hyvinvointialueemme henkilöstöä hyvään työhön. Olen aivan varma, että sillä on iso vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä ja päättäjiä hyvästä työstä. Olemme ottaneet ensimmäiset askeleet uudessa organisaatiossa ja toiminnassa. Yhdessä tekemällä ja yhteen hiileen puhaltamalla saamme aikaan Suomen parhaan hyvinvointialueen, jossa hyvinvointialue on lappilaisille turvallinen kumppani läpi elämän ja jossa ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.

Nyt on aika ladata akkuja.

Toivotan kaikille rauhallista joulua ja hyvää tulevaa vuotta!

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Strategiatyö etenee ja talouden sopeuttaminen alkaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen strategian tämän vuoden helmikuussa. Päätöksen jälkeen käynnistyi muu strategiaan liittyvä ohjelmatyö. Strategioilla määritellään hyvinvointialueen palvelujen ja toiminnan taso ja tavoitteet.

Strategiatyöhön liittyvä ohjelmatyö on iso kokonaisuus

Ohjelmatyö on edennyt ja aluevaltuusto hyväksyi 20.11.2023 ensihoidon palvelutasopäätöksen vuodelle 2024 ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2024–2025.

Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian ja henkilöstöohjelman valmistelu on myös edennyt lähes maaliin. Luonnos hankintastrategiasta ja henkilöstöohjelmasta esiteltiin aluevaltuustolle 20.11.2023 ja aluehallitus on pyytänyt niistä lausunnot eri tahoilta. Aluevaltuusto hyväksyi samassa yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelua jatketaan yhdistettynä.

Hyvinvointialueilla on merkittävästi enemmän menoja kuin tuloja

Talouden tilanne on hyvin akuutti ja haastava asia kaikilla hyvinvointialueilla. Niin on tilanne myös meillä Lapissa. Hyvinvointialueiden talous näyttää toteutuvan tänä vuonna 1,2 miljardia euroa alijäämäisenä. Lapin hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennuste ennustaa yli 80 miljoonan euron alijäämää. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä.

Talouden sopeuttaminen käynnistyy

Lapin hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion valmistelu on käynnissä. Myös ensi vuonna menoja on enemmän kuin tuloja. Aluehallitus on ohjeistanut valmistelua siten, että vuoteen 2024 tulee liittyä merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Ensivaiheessa on tavoitteena saada 25 miljoonan euron säästöt vuodelle 2024. 

Tämän kokonaisuuden valmistelu etenee siten, että aluehallitus tekee joulukuun alussa aluevaltuustolle esityksen ensi vuoden talousarvioksi ja esitykseen sisältyy edellä mainittu 25 miljoonan euron säästö. Aluevaltuusto päättää talousarviosta jouluviikolla.

Aluehallitus on käynnistänyt myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman valmistelun. Valmistelu on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmisteluun. Tämän työskentelyn tavoitteena on sopeuttaa hyvinvointialueen taloutta 47 miljoonalla eurolla. Myös tämä työ käynnistyy välittömästi ja tavoitteena on, että ohjelman toimenpiteet päätetään keväällä 2024. Päätökset tulevat vaikuttamaan jo ensi vuoden toimintaan.

Ministeriöitten suosituksia

Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö ovat antaneet hyvinvointialueille suosituksia. Lapin hyvinvointialueelta odotetaan ripeää päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Suositusten mukaan palvelurakennetta ja -verkkoa on kevennettävä, lisättävä digitaalisten palvelujen käyttöä, tarkistettava sairaalapalvelujen työnjakoa sekä vahvistettava pohjoisen hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Valtion kannettava vastuunsa

Valtio odottaa, että hyvinvointialueet hoitavat homman. Realiteetti kuitenkin on, että hyvinvointialueille osoitettu rahoitus ei ole riittävä. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueelle osoitettu valtionrahoitus oli jo lähtötilanteessa yli 50 miljoona euroa pienempi kuin kriteerit edellyttivät.

Valtio on luvannut, että hyvinvointialueiden taloudesta tehdään jälkikäteistarkistus ja hyvinvointialueiden rahoitusta tarkistetaan. Eduskunta on säätänyt lait sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja ministeriöt ovat asettaneet vaatimukset palveluista. Valtion on pidettävä lupauksensa ja kannettava vastuunsa myös rahoituksesta. Muussa tapauksessa hyvinvointialueille on asetettu kohtuuttomat tehtävät ja vaatimukset.

Lapin hyvinvointialue kantaa kortensa kekoon

Hyvinvointialue tulee uudistamaan toimintaa ja palveluja sekä tasapainottamaan taloutta. Sen eteen teemme työtä kuten edellä kertomastani käy ilmi. Tässä työssä joudumme kaiken aikaa huolehtimaan myös perustehtävästämme järjestää hyvät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Lapin asukkaille.

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto
 

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Aluevaltuusto päättää Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksesta, ei palvelujen lopettamisesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Aluehallitus teki 18.10.2023 aluevaltuustolle esityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen muutostarpeita sekä mitättömyyden tai irtisanomisen edellytyksiä koskevaan selvitykseen liittyvässä asiassa.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen irtisanominen ei tarkoita palvelujen lopettamista

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue toteaa voimassa olevan lainsäädännön perusteella tietyt osat MLP-sopimuksesta mitättömiksi ja irtisanoo sopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että aluevaltuuston tulee tehdä lokakuun loppuun mennessä päätös sopimuksesta.

Sopimuksesta on käyty Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n edustajien kanssa aidot neuvottelut. Neuvotteluissa on ollut tavoitteena neuvotella sopimus, joka on sote-yhteensopiva ja täyttää hankintalain edellytykset. Neuvotteluiden tuloksena syntyneestä sopimusluonnoksesta on pyydetty lausunnot sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Lapin yliopiston hankintaoikeuteen perehtyneeltä professorilta. Saatujen lausuntojen perusteella on voitu todeta, että sopimusluonnos ei ole lainsäädäntöön viitaten sote-yhteensopiva eikä täytä hankintalain edellytyksiä.

Näihin asioihin perustuen hyvinvointialueen viranhaltijat ovat valmistelun jälkeen esittäneet sopimuksen irtisanomista. Aluehallituksen esitys pohjautuu edellä mainittuihin lausuntoihin ja esitykseen.

Hyvinvointialue sitoutunut kahden sairaalan malliin

Päätöksenteossa oleva asia koskee sitä, kuka palvelut jatkossa tuottaa. Jos aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy toiminta jatkossa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Aluevaltuusto on päättänyt lähes ensi töikseen viime vuonna yksimielisesti, että Lapin hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Myös hyvinvointialueen talous- ja toimintasuunnitelmassa todetaan, että somaattisen erikoisalojen palveluja annetaan Rovaniemen ja Kemin sairaaloissa.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen

Mikäli aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen, siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n henkilöstö siirtymäkauden jälkeen hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja sen mukaan myös toimitaan. Henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan työpaikan menettämisestä. 

Työtä sote-alalla tulee varmasti riittämään. Huolenaiheenamme on pikemminkin se, saammeko rekrytoitua hyvinvointialueelle tulevaisuudessa riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa. Asian valmistelun yhteydessä on todettu, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ja henkilöstö ovat tehneet paljon hyvää kehitystyötä, josta hyvinvointialue voi ottaa oppia.

Kahden sairaalan rahoituksen turvaaminen tavoitteena

Edellinen eduskunta hyväksyi Lapin hyvinvointialueelle ja Etelä-Savon hyvinvointialueelle erillisrahoituksen ns. kahden sairaalan malliin. Erillisrahoitus ei kuitenkaan sisälly maan hallituksen tekemään valtion talousarvioesitykseen ensi vuodelle.  

Lapin hyvinvointialue, Etelä-Savon hyvinvointialue, Kemin kaupunki ja Savonlinnan kaupunki ovat yhdessä vedonneet useita kertoja siihen, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi varataan määräraha valtion vuoden 2024 talousarvioon. Aluehallitus käsitteli myös tätä asiaa viime kokouksessa ja pitää rahoituksen saamista erittäin tärkeänä.

Hyvinvointialueen tavoite

Edellä kertomaani viitaten totean yhteenvetona, että aluehallituksen esitys sopimuksen irtisanomisesta perustuu laajaan ja perusteelliseen valmisteluun, voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen perusteella tehtyyn esitykseen. 
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalayksikköä. Tämä asia oli vahvasti esillä myös aluehallituksen käsittelyssä, ja aluevaltuuston päätös ohjaa Lapin hyvinvointialueen toimintaa. 

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen taloudesta

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueiden taloustilanteesta keskustellaan kaiken aikaa, ja hyvä niin. Aihe on akuutti ja tarpeellinen. Alustavat tiedot kertovat, että hyvinvointialueiden tämän vuoden yhtyeenlaskettu alijäämä tullee olemaan 1,2-1,5 miljardia euroa. Lapin hyvinvointialueen allijäämäennuste on noin 60 miljoonaa euroa.

Päätöksiä ja valmisteluohjeita 

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on antanut valmisteluohjeet ja kehykset taloussuunnitelmakauden 2024-2026 taloussuunnitelman valmisteluun. Ohjetta annettaessa on nähty realistisena, että myös ensi vuonna syntyy alijäämää. Menoja on enemmän kuin tuloja, mutta talouden suunta saadaan käännettyä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alijäämä pitää kattaa taloussuunnitelmakaudella elikkä ajanjaksolla 2024-2026.  

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan palvelujen järjestämisohjelmaa, palvelutasopäätöksiä, hankintastrategiaa, digitalisaatio-ohjelmaa ja henkilöstöohjelmaa. Valmisteluun liittyy useita toimeksiantoja selvitysten tekemisestä. Selvitystä tehdään mm. palveluverkosta, digitaalisten palvelujen mallista, erikoissairaanhoidon työnjaosta, vuodeosastohoidon tarpeenmukaisesta kokonaisuudesta, pienten asiointialueiden toimintamallista ja oman rekrytointitoiminnan tehostamisesta.   

Aluehallitus on antanut valmistelijoille ohjeen, että syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana valmistellaan hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma siten, että aluevaltuusto voi tehdä tarvittavia päätöksiä viimeistään huhtikuussa. 

Mikä on tavoitteemme 

Tavoitteemme on, että edellä kertomani valmistelun kautta saadaan perustellut esitykset toimenpiteistä talouden sopeuttamiseen liittyvään päätöksentekoon. Kaiken aikaa joudumme kuitenkin huomioimaan sen, että asukkaille tulee järjestää ja tuottaa lainsäädännön ja säännösten mukaiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut. 

YT-neuvotteluja ei käynnistetä 

Monilla hyvinvointialueilla on käynnistetty myös yt-menettely. Aluehallitus on linjannut, ettei tässä vaiheessa käynnistetä yt-neuvotteluja. Pikemminkin kannamme huolta siitä, että hyvinvointialueella on riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä tekemässä tärkeää työtä. Riittävällä omalla henkilöstöllä voimme edesauttaa myös talouden sopeuttamista. Valmistelun edetessä voi totta kai tulla tarve käydä yhteistoimintaneuvotteluja esimerkiksi tehtävien muuttuessa. 

Valtion kannettava vastuunsa 

Peräämme myös valtion vastuuta talouden sopeuttamisessa. Eduskunta ja valtionhallinto on päättänyt lainsäädännöstä ja muista säännöksistä, joilla tehtävät hyvinvointialueille on annettu. Valtio tekee jälkikäteistarkastuksen vuoden 2023 tilinpäätösten perusteella, ja hyvinvointialueille on luvattu, että sen perusteella valtio korjaa hyvinvointialueiden rahoitusta. On ensiarvoisen tärkeää, että valtio pitää lupauksensa ja korjaa hyvinvointialueiden rahoituksen vastaamaan sitä todellisuutta, jossa tänä päivänä elämme.
 

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Puoli vuotta takana ja palvelujen järjestämisohjelma työn alla

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueen aluevaltuutetut kokoontuvat kesän ja syksyn aikana useita kertoja työstämään palvelujen järjestämisohjelmaa. Aluehallituksen puheenjohtajan toive on, että palvelujen kannalta tärkeässä työssä onnistutaan hyvin ja valtakunnan linjaukset tukevat toimintaa.

Aluevaltuusto päätti helmikuun alussa pitämässään kokouksessa hyvinvointialuestrategian Lapin hyvinvointialueelle. Strategia valmistui pitkän ja perusteellisen valmistelun ja vuoropuhelun jälkeen. Eri tahot antoivat laajasti panoksensa valmisteluun. Olemme saaneet myönteistä palautetta hyvinvointialuestrategiastamme muun muassa kumppanuuksiin liittyen.

Nyt on käynnistynyt palvelujen järjestämisohjelman ja muun ohjelmatyön valmistelu.

Aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia on kivijalka muulle ohjelmatyölle.

Kesän ja syksyn aikana työstetään palvelujen järjestämisohjelmaa

Palvelujen järjestämisohjelmalla pyritään varmistamaan, että hyvinvointialueen palvelujen käyttäjät saavat hyvät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Muita valmisteluun tulevia ohjelmia ovat henkilöstöohjelma, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisohjelma, osallisuusohjelma sekä pelastustoimen palvelutasopäätös.

Ohjelmatyön valmistelua ohjaa aluehallituksen nimeämä ohjausryhmä. Työskentelyyn kytketään myös seurantaryhmä, johon on kutsuttu laaja joukko eri tahoja muun muassa elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen edustus. Eri tahoja ja asukkaita haastetaan työhön esimerkiksi verkkoaivoriihen kautta.

Hyvinvointialueen aluevaltuutetut kokoontuvat kesän ja syksyn aikana useita kertoja työstämään palvelujen järjestämisohjelmaa.

Hyvinvointialueen resursseilla, erityisesti rahoituksella on merkittävä osuus ohjelmatyössä. Aluevaltuusto on päättänyt, että talouden sopeuttamisohjelmaa valmistellaan käsi kädessä palvelujen järjestämisohjelman kanssa. Näinhän asian täytyy ollakin. Palvelut on sovitettava talouden realiteetteihin.

Lyhyt aika takana, katse tulevaisuudessa

Uusi eduskunta on aloittanut neljän vuoden työrupeaman tänä keväänä. Maassa on uusi hallitus ja hallitusohjelma. Hallitusohjelman sisältö ja viesti hyvinvointialueille on selvä. Kustannusten kasvua pitää hillitä. Uudistamista tarvitaan. Valtion ohjaus vahvistuu

Toivon, että onnistumme palvelujen kannalta tärkeässä työssä ja valtakunnan linjaukset tukevat toimintaamme. Sillä luodaan lähtökohdat Lapin ihmisten palveluille ja hyvinvoinnille pitkälle tulevaisuuteen.

Olemme eläneet puoli vuotta aikaa, jolloin hyvinvointialue on vastannut palvelujen järjestämisestä. Se on lyhyt aika eikä kaikki ole vielä valmista. Tarvitaan malttia ja hyvää yhteistyötä. Sillä tavalla me onnistumme parhaiten.

Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä ja luottamushenkilöitä tähän asti tehdystä hyvästä työstä. Tästä on hyvä jatkaa.

Suomen kesä on nyt parhaimmillaan. On aika hengähtää, kerätä voimia ja ladata akkuja syksyyn.

Hyvää ja rentouttavaa kesäaikaa kaikille!

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit 

Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Hyvinvointialueet toimivat mainettaan paremmin

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat ovat kokoontuneet viimeisen vuoden aikana useita kertoja yhteispalaveriin eri puolille Suomea. Puheenjohtajat kokoontuivat 31.5.-1.6.2023 Turussa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen isännöidessä tapahtumaa. Tässä alla on tiedote, jonka yhdessä teimme Turun tapaamisen yhteydessä.

Suomen hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat toivovat suomalaisilta malttia ja rakentavaa keskustelua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen kehittämisestä. 

Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sote- ja pela-palvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200 000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko. 

– Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää. 

– Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä. 

– Muutos kohti parempaa on silti alkanut, puheenjohtajat toteavat. 

Muutos on välttämätöntä, eikä sille ole vaihtoehtoja. Uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin. 

– Sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille.  

– Lähtökohta ei ole helppo, sillä edessämme on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä.  

– Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata. 
 

Tapani Melaluoto

Lapin aluehallituksen puheenjohtaja

Lue kaikki johdon blogit