Takaisin edelliselle sivulle

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. 

Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. 

Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaa, määritellään kuljetuspalvelupäätöksessä ja merkitään asiakasprofiiliin.

Lápmásiidbálvalanlága vuođul sáhttobálvalusa sáhttá oažžut ákkastallojuvvon sivain maiddái mátkkiide rastá ráji

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dás ovddosguvlui dikšut áššiid bálvalusaid dahje lagasolbmuid bearašoktavuođaid dihte.

Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus lea dohkkehan aiddostahttima lápmásiidbálvalanlága sáhttobálvalusaid heivehanrávvagii.

Sáhttobálvalusa sáhttá geavahit mátkkiide iežas gielddas, eatnandieđalaš lagašgildii dahje nu gohčoduvvon doaimmalaš lagašgildii. Dás duohko doaimmalaš lagašgieldan sáhttá leat maiddái olgoriikka báikegoddi.

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dikšut áššiid ovdamearkka dihte jos lea váttu dahje buohcuvuođa dagahan dárbu bálvalusaide, maid ii leat vejolaš oažžut iežas dahje ránnjágielddas. Eará ákkat sáhttet leat ovdamearkka dihte lagas bearaš- dahje fuolkeoktavuođat dahje dehálaš dáhpáhusat dego heajat dahje hávdádeapmi.

Govttolaš sáhttobálvalusaid golut árvvoštallojuvvojit ja buhttejuvvojit juohke mátkki oasil sierra.  

Jos áššehasas leat jeavddalaš ja dábálaš eallimii gullevaš eará mátkkoštandárbbut, mat spiehkkasit heivehanrávvagis, son ferte ákkastallat daid ohcamušastis. Dárbbut vuhtiiváldojuvvojit vejolašvuođaid mielde, meroštallojuvvojit sáhttobálvalusmearrádusas ja merkejuvvojit áššehasprofiilii.

Vádulijpalvâlemlaavâ miäldásii fievridempalvâlus puáhtá uážžuđ agâstâllum suujâst meiddei mađhijd, maid maađhâš rääji rasta 

Toimâlii aldakieldâst puáhtá täst oovdâs ášástâllâđ palvâlusâi tâi alda peerâkoskâvuođâi tiet.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustivrâ lii tuhhiittâm tärkkilistem vádulijpalvâlemlaavâ miäldásij fievridempalvâlusâi heiviittemravvui.

Fievridempalvâlusmaađhijd puáhtá mađhâšiđ jieijâs kieldâ siste, eennâmtieđâlii aldakieldân tâi nuuvt kočodum toimâlii aldakieldân. Täst oovdâs toimâlâžžân aldakieldân pyehtih tuhhiittiđ meiddei päikkikode, mii lii olgoenâmijn.

Toimâlii aldakieldâst puáhtá ášástâllâđ ovdâmerkkân, jis lii váádu tâi pyeccevuođâ tiet tárbu palvâlussáid, maid iä faalâ jieijâs kieldâst tâi aldakieldâst. Eres suujah pyehtih leđe ovdâmerkkân alda peerâ- tâi hyelkkikoskâvuođah tâi teháliih tábáhtusah tegu heejah tâi häävdidmeh.

Kuáhtulijn fievridempalvâlusâin šoddâm koloid árvuštâleh já sajanmäksih jieškođe-uv tábáhtus mield sierâ.

Jis äššigâsâst láá heiviittemravvust spiekâsteijee merikooskâi mield tábáhtuvvee já táválii elimân kullee eres mađhâšemtáárbuh, sun kalga taid agâstâllâđ ucâmušâstis. Táárbuid väldih huámmášumán máhđulâšvuođâi mield, miäruštâleh fievridempalvâlusmiärádâsâst já merkkejeh äššigâsprofiilin.

Lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzz vuäitt vuäǯǯad vuâđđõttum määinest raaj rââst tuejjuum maaʹtǩid še

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt puõʹttiääiʹjest äʹššeed kääzzkõõzzi leʹbe õõldâs piârkõskkvuõđi diõtt. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddhalltõs lij priimmâm čiõlggummuž lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzzi suåvtemvuäʹppõʹsse. 

Jååʹđtemkääzzkõsmaaʹtǩid vuäitt tuejjeed jiiʹjjes kååʹdd seʹst, jânnamtiõđlaž âʹlddkådda leʹbe nuʹtt ciâlkkum tååimlaž âʹlddkådda.  Puõʹttiääiʹjest tååimlaž âʹlddkåʹdden vueiʹtet ǩiččâd ålggjânnmin åårrai päiʹǩǩ-kååʹdd še. 

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt äʹššeed ouddmiârkkân, jõs lij vââʹjj leʹbe puõʒʒâlm tuejjääm tarbb kääzzkõõzzid, kook jie leäkku jiiʹjjes leʹbe räʹjjlažkååʹddest.  Jeeʹres määin vueiʹtte leeʹd ouddmiârkkân õõldâs piâr- leʹbe ruåttkõskkvuõđ leʹbe vääžnai šõddmõõžž mâʹte näiʹmm leʹbe ruõkkâmpodd. 

Toolklaž jååʹđtemkääzzkõõzzin puõʹtti koolid ärvvtõõlât da koʹrvveet šõddmõšpuõđlânji.   

Jõs äʹššneeʹǩǩest lie suåvtemvuäʹppõõzzâst čooʹreei mieʹrrkõskksaž da takai jieʹllem kuõskki jeeʹres mäʹtǩǩeemtaarb, son âlgg tõid vuâđđtõõllâd jiiʹjjes ooccmõõžžâst.  Taarbid vääʹldet lokku vuäittmõõžži mieʹldd, meäʹrtet jååʹđtemkääzzkõstuʹmmstõõǥǥâst da mieʹrǩǩeet äʹššneǩprofiiʹle. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Karigasniemen palvelutalon siunaaminen ja avoimet ovet 19.4.2024 klo 10.30–14/ Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

Tervetuloa tutustumaan Karigasniemen palvelutalon avoimiin oviin perjantaina 19.4.2024 klo 12–14. Karigasniemen palvelutalo tarjoaa ikääntyneiden asumispalvelua. Lisäksi palvelutalon yhteydessä ovat terveydenhuollon tilat, kotihoidon tilat ja SámiSoster ry:n toimisto. Lapin hyvinvointialue on nimennyt Karigasniemen palvelutalon saamenkieliseksi yksiköksi ja saamen kieli ja –kulttuuri huomioidaan toiminnassa. 

Palvelutalon siunaamiseen ja avointen ovien tapahtumaan ovat tervetulleita asukkaiden omaiset ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet. Palvelutalon siunaa Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. 

Karigasniemen palvelutalo toimii osoitteessa Ylätenontie 128, 99950 Karigasniemi. 

Ohjelma: 
klo 10.40–10.50 Avaussanat; Lea Waljus ja Mirja Laiti
klo 10.50–11.20 Palvelutalon siunaaminen; Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo
klo 12.00–14.00 Avoimet ovet

Kahvitarjoilu

Tervetuloa!

Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

Buresboahtin oahpásmuvvat Gáregasnjárgga bálvalandállui, rabas uvssat leat bearjadaga 19.4.2024 dii. 12–14. Gáregasnjárgga bálvalandállu fállá vuorasolbmuid ássanbálvalusa. Bálvalandálu oktavuođas leat maiddái dearvvašvuođafuolahusa lanjat, ruovttudivššu lanjat ja SámiSoster rs doaimmahat. Lappi buresveadjinguovlu lea nammadan Gáregasnjárgga bálvalandálu sámegielat ovttadahkan ja sámegiella ja -kultuvra vuhtiiváldojuvvojit bálvalandálu doaimmas. 

Bálvalandálu sivdnideapmái ja rabas uvssaid dáhpáhussii leat buresboahtin ássiid oapmahaččat ja buohkat geat leat beroštuvvan doaimmas. Bálvalandálu sivdnida Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo. 

Gáregasnjárgga bálvalandállu doaibmá čujuhusas Badjedeanugeaidnu 128, 99950 Gáregasnjárga. 

Prográmma: 
dii. 10.40–10.50 Rahpansánit; Lea Waljus ja Mirja Laiti
dii. 10.50–11.20 Bálvalandálu sivdnideapmi; Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo
dii. 12.00–14.00 Rabas uvssat

Gáfestallan

Buresboahtin!

Lisätietoja/ Lassedieđut
Mirja Laiti
palvelupäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut/
bálvalanhoavda, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat
mirja.laiti at lapha.fi
puh. 040 844 5627

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue alkaa valmistella Rovaniemen uuden pelastusaseman tonttikauppaa yhdessä VR-yhtymän ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän, kortteliin 193. Korttelia ympäröivät junaraiteet, nelostie sekä Mehiläisen, McDonald’sin ja Minimanin kiinteistöt.

Rovaniemen nykyisen pelastusaseman vuokrasopimus päättyy vuoden 2026 lopussa. Uutta pelastusasemaa suunnitellaan keskeiselle paikalle, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan toimintavalmiusaikojen puitteissa. Uuteen pelastusasemaan on tarkoitus sijoittaa nykyisen paloaseman toiminnot sekä ensihoidon, sosiaalipäivystyksen ja turvapuhelinhälytyskeskuksen toimintoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 22 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee Rovaniemen suun terveydenhuollon potilaille annettavia aikoja ja hoitoon pääsyä. 

Aluehallintovirasto määrää hyvinvointialueen huolehtimaan, että suun terveydenhuoltoon Rovaniemellä pääsee neljän kuukauden sisään ja marraskuusta alkaen kolmen kuukauden sisään hoidon tarpeen arvioinnista. AVI määrää myös, että suun terveydenhuollossa Rovaniemellä on ilmoitettava potilaille hoitoon pääsyn ajankohta jo hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Potilaita ei saa asettaa jonoon odottamaan vastaanottoajan ilmoittamista tai pyytää soittamaan uudelleen.  

AVI velvoittaa hyvinvointialueen toteuttamaan toimenpiteet kahdeksan kuukauden kuluessa yhteensä 800 000 euron sakon uhalla.

Hyvinvointialue on tehnyt jo useita toimenpiteitä jonojen purkamiseksi. Valmistelussa on myös palveluseteli, jolla asiakas voisi asioida yksityisellä palveluntuottajalla.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti, että Utsjoen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelut tuotetaan hyvinvointialueen omana toimintana vuoden 2025 alusta alkaen. Aspa-koti Goahti on ollut aiemmin nimellisesti erityisryhmien yksikkö. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa on kuitenkin todettu, että asiakkaat ovat ikääntyneitä ja tarve on yhteisölliselle asumiselle. Nykyinen palveluntuottaja Aspa Palvelut Oy on ilmoittanut, että se ei jatka yksikön toimintaa ikääntyneiden yhteisöllisenä asumisena.

Merkittiin tiedoksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosikatsauksen sekä vuosiraportit vuodelta 2023. Hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiamiehen palveluita on järjestetty sekä omana toimintana että ostopalveluna Mieli ry:ltä ja Merikratos Oy:ltä. Potilasasiamiespalveluihin on otettu viime vuonna yhteyttä yhteensä 1303 kertaa ja sosiaaliasiamiespalveluihin 320 kertaa. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä potilasasiamieheen olivat potilasvahinkoasiat, hoitoon pääsy, tyytymättömyys tutkimukseen, hoitoon tai menettelyyn sekä lääkitykseen liittyvät asiat ja muutoksenhaku. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen olivat tyytymättömyys kohteluun, palvelun toteuttamiseen ja päätöksiin sekä muistutus-, muutoksenhaku- ja kanteluneuvonnan tarpeet. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättäisiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

Päätettiin hakea oikeusministeriöltä saamen kielilain 31. pykälän mukaista valtionavustusta tälle vuodelle yhteensä 200 000 euroa. 165 000 euroa varataan saamea opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin ja 35 000 euroa käännös- ja tulkkauskuluihin. Päätös on hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan esityksen mukainen.

Mearriduvvui ohcat vuoigatvuođaministeriijas sámi giellalága 31. paragráfa mieldásaš stáhtadoarjaga dán jahkái oktiibuot 200 000 euro. 165 000 euro várrejuvvo sadjásaččaid goluide, go bargit lohket sámegiela ja 35 000 euro jorgalan- ja dulkongoluide. Mearrádus lea buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti evttohusa mielde.

Päätettiin myöntää tukea aluevaltuustoryhmille vuodelle 2024 hakemusten mukaisesti. Enimmäismäärä on 3250 euroa per valtuutettu. Perussuomalaisten ryhmää lukuun ottamatta kaikki ryhmät ovat hakeneet tukea joko enimmäismäärän tai lähes sen verran. Perussuomalaisten ryhmä ei ole hakenut tukea ollenkaan. Tuki maksetaan sen jälkeen, kun tarkastuslautakunta on käsitellyt viime vuoden tuen käyttöä koskevat raportit ja ryhmä on maksanut mahdollisen käyttämättä jääneen tuen takaisin. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ryhmärahan käyttötarkoituksen muuttamista. Aluevaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet ja päättänyt vuoden 2024 ryhmärahan suuruudesta. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto voi milloin tahansa päättää ryhmärahan käyttötarkoituksesta saatuaan siitä aluehallituksen valmisteleman uuden esityksen tai jos asia tulee esille aluevaltuustossa hallintosäännön mukaisessa käsittelyjärjestyksessä. Kevään 2024 aikana aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida rahan käyttötarkoitusta myös osana talouden sopeuttamisohjelmaa. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ostolaskudatan julkaisemista avoimena datana. Vastauksessa todetaan, että tietojen julkaiseminen vaatii huolellista valmistelua sekä investointeja talousjärjestelmiin. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt selvityksen julkisten hankintojen tietovarannon perustamisesta ja ostolaskutietojen julkaisemisesta. Lapin hyvinvointialue odottaa selvityksen valmistumista ja pitää tietojen julkaisemista perusteltuna, kun hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden taloushallintojärjestelmän.

Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen linjaukset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Yhteinen toimintaohje hoitotarvikejakeluun on julkaistu Lapin hyvinvointialueelle

Lapin hyvinvointialueelle on tehty hoitotarvikejakelun toimintaohje, joka yhtenäistää hoitotarvikejakelun periaatteita ja käytäntöjä.

Ohje korostaa asiakkaan kotona asumisen ja saatavan tuen merkitystä sairauden hoidossa ja toimintamallilla pyritään tukemaan yksiköiden toimintaa. Ohje on ensimmäinen versio koko Lapin hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun toiminnasta ja sen myötä korostuu kaikkien lappilaisten yhdenvertaisuus palveluissa. 

Jakelu perustuu terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllisesti määrittelemään tarpeeseen ja seurantaan. Ohje tukee myös työntekijöitä hoitoprosessissa. 

Ohjeesta on tärkeä huomata, että hoitotarviketilaukset pitää tehdä 2–4 viikkoa ennen tarvetta, jotta hoitotarvikkeet ehtivät saapua asiakkaalle ajoissa.

Tutustu koko ohjeeseen: Lapin hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun ohje (pdf)

Takaisin edelliselle sivulle

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen uusi toimipiste avattu Kemissä

Avoimia ovia vietetään keskiviikkona 10.4. klo 14–16.

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen uusi toimipiste on avattu Kemissä osoitteessa Valtakatu 27.

Palvelemme päivittäin klo 9–12 ajanvarauksella ja puhelimitse p. 016 860 4105 sekä sähköpostitse arviointitiimi.kemi@lapha.fi. 

Kemin asiakas- ja palveluohjauksessa neuvomme ja ohjaamme kemiläisiä ikäihmisiä ja heidän omaisiaan mm. ikääntyneiden sosiaalipalveluista, yksityisten palveluista sekä kolmannen sektorin toiminnasta. Teemme palvelutarpeen arviointeja hakemusten ja yhteydenottojen perusteella.

Toivotamme asiakkaamme tervetulleeksi toimipisteen avoimiin oviin keskiviikkona 10.4.20224 klo 14–16. 

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu!

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella

Muutokset koskevat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaisia kuljetuksia Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella 10.4.2024 alkaen.

Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaiset kuljetuspalvelut muuttuvat 10.4.2024 alkaen Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. 

Jokaiselle kuljetuspalveluja käyttävälle asiakkaalle on toimitettu kuljetuspalvelukortin mukana henkilökohtainen tiedote.  

Matkan tilaaminen matkapalvelukeskuksesta 

• Puhelimitse (016) 860 2060. Numeroon voi jättää myös soittopyynnön.  Avoinna 24/7.  
• Sähköpostitse matkapalvelukeskus.rovaniemi@lapha.fi. Sähköpostia ei lueta virka-ajan ulkopuolella. 

Tilausaika   

• Vähintään 1,5 tuntia ennen lähtöaikaa.   
• Pikatilausta voi käyttää asioilta lähtiessä (lähtöosoite muu kuin kotiosoite). Tällöin auto tulee viimeistään 30 minuutin kuluttua tilauksesta, riippuen nouto-osoitteen sijainnista. 

Kun tilaat matkaa, ilmoita matkapalvelukeskukseen   

• nouto-osoite, määränpää ja kellonaika   
• henkilömäärä sekä kuljetukseen tulevat apuvälineet ja muut tilaa vievät tavarat   
• kuljetukseen liittyvät erityistarpeet   
• onko varattuna tietty aika asioinnille (esim. kampaaja, junalle meno jne.)  
• jos matkan aikana tulee pysähdyksiä (10 min. tai yli 10 min.)   
• jos mukana on vammaispalvelulain perusteella teille myönnetty henkilökohtainen avustaja   
• jos tilaat useamman matkan samalla kertaa. Paluumatkan voi tilata yhdessä menomatkan kanssa.  

Matkojen yhdistäminen  

Matkoja järjestetään yhdistelemällä samaan suuntaan ja aikaan matkustavia asiakkaita ns. kimppakyyteihin. Asiakkaiden ehdottamista matkojen yhdistelyistä asiakkailta ei peritä matkan omavastuuta.   

Pysähdys matkan aikana 

Asiakkalla on yhdensuuntaisen matkan aikana oikeus yhteen (1) matkan varrella olevaan korkeintaan kymmenen minuutin (10 min.) maksuttomaan pysähdykseen. Pysähtyminen pidempiaikaista asiointia (yli 10 min.) varten keskeyttää yhdensuuntaisen matkan ja tämän jälkeen alkaa uusi matka. Pysähdyksestä on ilmoitettava matkapalvelukeskukseen matkaa tilattaessa.    

Saattaja matkassa   

Jos asiakkaalla on oikeus saattajaan, saattaja voi matkustaa mukana ilman maksua. Mukana voi olla vain yksi saattaja. Muut kanssanne matkustavat maksavat oman osuuden koko taksimatkan hinnasta. Saattaja tulee kyytiin nouto-osoitteestanne tai ajettavan reitin varrelta. Saattaja voidaan kuitenkin ottaa kyytiin ja jättää kyydistä matkareitin varrella, mikäli tämä on mahdollista tehdä 10 minuutin pysähdyksen sallimissa puitteissa. 

Mikäli saattajan käyttöön oikeutetulla asiakkaalla ei ole käytettävissä saattajaa, asiakas voi saada kuljettajalta tarvitsemansa saattoavun. Saattoavulla tarkoitetaan asiakkaan turvallista saattamista lähtöpaikasta (esim. kotiovelta autoon ja autosta määränpäähän (esim. kotiovelle).  

Saattajana voi toimia henkilö, joka ei ole itse kuljetuspalvelun saaja ja on kykenevä toimimaan saattajana. Saattajan iän ja toimintakyvyn on oltava sellainen, että hän suoriutuu saattamisesta oman ja saatettavan turvallisuuden vaarantumatta. Mikäli teillä on oikeus käyttää kuljettajaa saattajana, ei mukana voi olla muuta saattajaa.   

Kuljetuspalvelukortti   

Kuljetuspalvelukortin tulee olla mukana aina, kun käytätte kuljetuspalvelua. Kuljettaja kuittaa matkan kortilta matkan jälkeen. Kuljetuksia saa käyttää vain kortinomistaja. Kortti on henkilökohtainen eikä sitä saa antaa muiden käyttöön. Kortinomistajan tulee olla aina mukana kuljetuksessa. 

Olosuhteiden muutos   

Kuljetuspalveluja saavan tai hänen asioitaan hoitavan henkilön on ilmoitettava välittömästi Lapin hyvinvointialueen vammaispalveluihin kaikista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista (esim. osoitteen tai kotikunnan muuttumisesta, toimintakyvyn muutoksista, pitkäaikaishoitoon siirtymisestä tai kuljetuspalvelutarpeen lakkaamisesta). Tietojen perusteella Lapin hyvinvointialueen viranhaltija arvioi, edellyttääkö muutos kuljetuspalvelupäätöksen tarkistamista.   

Omavastuu   

Lapin hyvinvointialue perii kuljetuspalvelun omavastuuosuuden jälkikäteen siten, että Lapin hyvinvointialue lähettää niistä laskun asiakkaan kotiin kuukausittain tai viimeistään silloin, kun omavastuuosuuksien määrä on vähintään 5 euroa kuukaudessa.   

Lisämaksut  

Jos kuljetuspalvelumatkasta aiheutuu lisämaksuja, asiakas maksaa ne itse. Normaaleista liikkumiseen tarkoitetuista apuvälineistä ei peritä lisämaksua.  

Invakuljetus   

Kuljettaja noutaa asiakkaan turvallisesti noutokohteesta sijaitsevasta huoneistosta autoon ja autosta perille määränpääosoitteeseen perille. Kuljettaja huolehtii asianmukaisen kiinnitysjärjestelmän pyörätuolille ennen matkan alkamista.   

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue kiittää lappilaisia aktiivisesta osallistumisesta palvelustrategian ja talouden sopeuttamisen suunnittelussa

Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien yhteistyössä järjestämät asukastilaisuudet ovat olleet todella suosittuja. Tilaisuuksissa on ollut runsaasti väkeä sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Esimerkiksi Posion tilaisuutta seurasi etänä parhaimmillaan noin 130 henkilöä ja Enontekiön tilaisuutta noin 70 henkilöä. Osallistujia on erilliset henkilöstötilaisuudet mukaan laskettuna useampia tuhansia ihmisiä.

Tilaisuuksien aiheina ovat olleet hyvinvointialueen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Asukastilaisuuksien lisäksi kommentteja ja lausuntoja on kerätty henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja lappilaisilta monilla muillakin tavoilla. Aluehallitus ja hyvinvointialueen virkajohto ovat todella tyytyväisiä saatuihin lausuntoihin ja varaavat nyt aikaa perehtyä niihin.

-Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia lausunnon antajia ja mielipiteensä kertoneita. Keskustelu on ollut rakentavaa ja vie tärkeitä asioita eteenpäin, aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto toteaa.

Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisesta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen asia etenee aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, hyvinvointialueen täytyy toimittaa talouden sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle 23. huhtikuuta.
 

Lue lisää aiheesta:

Lisätietoja palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisesta:
Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
Palvelustrategia

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille

Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden sote-palveluille.

Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä, ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen ja suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä.

Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana hyvinvointialueilla on uudistettu palveluita rivakasti. Yhteistä toimenpiteille on, että ne parantavat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, henkilöstötilannetta ja integroitua toimintatapaa, jossa hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrä vähenee.

Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto on aloitettu asteittain Lapin terveysasemien avovastaanotoilla. Hoidon jatkuvuusmallissa terveysasemien asiakkaat on jaettu terveysasemilla työskentelevien hoitotiimien kesken, eli asiakkaat pääsevät asioimaan samojen lääkärien ja hoitajien kanssa. Jokaisella terveysasemalla henkilöstö on rakentanut malliin sopivat työtavat itselleen, ja terveyspalvelujen potilaiden hoidon jatkuvuus on parantunut. Myös terveyspalvelujen työntekijöiden tyytyväisyys omaan työhön on lisääntynyt.

Lue lisää hyvinvointialueiden onnistumisista valtakunnallisesti.

Takaisin edelliselle sivulle

FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on vuoden ensihoitaja 2024

Vuoden 2024 ensihoitaja Tero Karvinen on työskennellyt parikymmentä vuotta Lapissa operoivissa pelastus- ja lääkintähelikoptereissa. Kuva: Matias Wesin.

Lapin hyvinvointialueella FinnHEMS 51-lääkintähelikopterissa työskentelevä rovaniemeläinen Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024.

FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024. Karvinen on tehnyt parikymmenvuotisen uran Lapissa operoivissa pelastus- ja lääkintähelikoptereissa.

Pelastushelikopteri Aslakissa työskennellessään Karvinen nimitettiin työyhteisönsä esihenkilöksi. Esihenkilöura sai jatkoa, kun Aslak-kopterin ensihoitajat siirtyivät työskentelemään valtakunnallisesti lääkäri- ja lääkintäkopteritoiminnasta vastaavassa FinnHEMS-kopterissa. 

Esihenkilötyötä ja ensihoitoa

Esihenkilötyöstään huolimatta Karvisen päätyönä on jatkuvasti ollut ensihoitajan työt. Niissä hänen tehtäväkseen saattaa tulla myös pelastustoiminta, sillä toisinaan apua tarvitseva täytyy pelastaa pinteestä ennen kuin häntä voidaan alkaa hoitaa. Vuonna 2023 Karvinen aloitti pintapelastustyöt, kun FinnHEMS 51 ehti avantoon pudonneen henkilön luokse ensimmäisenä. 

Karvinen on kehittänyt laajasti ensihoitoa

Karvinen on ollut erilaisissa työryhmissä ja projekteissa kehittämässä sekä Lapin ensihoitoa että Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapinnoissa tapahtuvaa ensihoitoa. 

Suomessa on seitsemän FinnHEMS-yksikköä, joista Rovaniemen yksikkö on ainoa, jossa päivystää kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. Muut yksiköt ovat kolmihenkisiä tiimejä, joissa päivystää lääkäri, lentäjä ja joko HEMS-ensihoitaja tai HEMS-pelastaja.

Huomionosoitus myönnettiin FinnEM-konferenssissa

Karviselle myönnettiin Vuoden ensihoitaja 2024-huomionosoitus 4.4.2024 FinnEM-konferenssissa Oulussa.
 
Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat, Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti. Vuoden ensihoitajaa voi ehdottaa kuka tahansa. 

Lue myös Pelastustiedon juttu Tero Karvisesta.