Takaisin edelliselle sivulle

Kotihoidon työntekijät kehittävät omaa työtään – teknologia ja tekoäly toimivat työntekijän tukena arjen työssä

Ikäystävällinen Lappi -hanke toteutti kyselyn Lapin hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöille kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista Lapin hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöistä kokee pystyvänsä tekemään työnsä riittävän hyvin tällä hetkellä.

– Kotihoidon työ on niin monipuolista ja vaihtelevaa, ettei siihen ehdi edes leipääntyä, toteavat Marika Harju ja Raisa Similä, jotka molemmat ovat tulleet Ikäystävällinen Lappi -hankkeeseen kehittämään kotona asumista tukevia palveluita suoraan kotihoidon kentältä.

Hankkeessa toteutetun kyselyn mukaan hyvinvointialueella onkin paljon kokeneita kotihoidon työntekijöitä. Vastaajista noin 50 % on työskennellyt kotihoidossa yli 6 vuotta. Kyselyyn vastasi 252 Lapin hyvinvointialueen kotihoidon työntekijää.

Kotihoito ei ole pelkästään fyysisesti asiakkaan kotona tehtävää työtä, vaan teknologia ja etäpalvelut tuovat siihen lisämausteensa. Asiakkaiden terveystiedoista herätteitä tekevää tekoälyä testataan hankkeen tukemana Kemin, Keminmaan ja Simon kotihoidossa. Teknologia myös avaa uusia työn tekemisen tapoja ja mahdollisuuksia esimerkiksi etäkotihoidossa. Lapin hyvinvointialueen kotihoidon toimintaympäristö on moninainen, mikä tarkoittaa myös yksilöllisiä palvelutarpeita. Kotihoidon asiakkuus alkaa aina yksilöllisellä palvelutarpeenarviolla.

– Parasta työssä ovat asiakkaiden kohtaamiset, keskustelut ja luottamuksen saavuttamisen tunne. Jotkut asiakassuhteet kestävät vuosia, toiset vain pienen hetken, Harju ja Similä kertovat.

Lapin hyvinvointialueen kotihoidon työntekijät on otettu mukaan hankkeen toimenpiteiden kehittämiseen erilaisten verkostojen ja työpajojen kautta. Ikäystävällinen Lappi -hankkeessa on työn alla erilaisia kotihoidon työntekijöitä tukevia ratkaisuja, jotka ovat sähköisesti saatavilla hyvinvointialueen työntekijöiden järjestelmässä. Tieto tuo turvaa erilaisiin tilanteisiin ja kehitystä onkin tapahtunut kotihoidossa viimeisten vuosien aikana. Nyt tietoa on runsaasti saatavilla mobiilisti ajasta ja paikasta riippumatta jo useissa Lapin hyvinvointialueen kotihoidon yksiköissä.

Joillekin kotihoito voi olla ainoa sosiaalinen kontakti, joten fyysiset käynnit nähdään tärkeiksi. Asiakkaan yksinäisyyteen puuttumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn löytyy ratkaisuja, kuten viriketoiminnat ja tapahtumat. Paikalliset kotihoidon työntekijät osaavat kertoa niistä lisää.

Lapin hyvinvointialueella yleisin kotiin annettava teknologia-avusteinen palvelu on turvapuhelin. Lisäksi kotihoidon asiakkaiden kotona asumisen tueksi on käytössä esimerkiksi lääkeautomaatteja turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi. Asiakkaita huolestuttaa usein teknologian käyttäminen, mutta Harju ja Similä vakuuttavat, että siihen ei tarvitse erityisiä taitoja. Kotihoidon työntekijät tukevat asiakasta teknologian käytössä ja useimmiten käyttöönotto tapahtuu sujuvasti.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin

Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.

Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.

Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.

Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä

Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.

Henkilöstö kehittämisen etulinjassa

Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.

Osallisuuden lisäämistä jatketaan

Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.

Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lisää luovuutta ja monikanavaisuutta rekrytointiin – ”perinteinen” rekrytointi ei enää riitä

Töitä tarjolla, tekijää kaivataan -hankkeen päätösseminaari pidettiin keskiviikkona 4.10.2023 Kemin kulttuurikeskuksessa sekä etäyhteydellä. Hanke toimi pääasiassa Länsi-Pohjan alueella Kemissä ja Torniossa.

– Tämä hanke osui kohtaan, jossa alueellamme tapahtui suuri rakennemuutos muun muassa paperitehtaan sulkemisen takia. Hankkeelle oli iso tilaus ja odotukset korkealla. Mahtavasti päästiin tavoitteisiin, lausui Töitä tarjolla, tekijää kaivataan -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Lapin hyvinvointialueen hallintoylihoitaja Maritta Rissanen alkusanoissaan hankkeen päätösseminaarissa Kemissä.

Töitä tarjolla, tekijää kaivataan -hanke kesti kaikkiaan puolitoista vuotta. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja sosiaali- ja terveysalan hoitajapulaan vastaamiseksi, lisätä sote-alan veto- ja pitovoimaa sekä edistää työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Hanke suunniteltiin jo alusta lähtien vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin.

– Meillä on kilpailua osaavasta työvoimasta, jatkuva sijaispula ja haasteita rekrytoinnissa. Kiinnostus sote-alan koulutuksia kohtaan on matalaa ja alalla on muutenkin negatiivinen julkisuuskuva, totesi hankepäällikkö Tiina Okkonen omassa puheenvuorossaan.

Miten näihin haasteisiin sitten voidaan vastata? Ainakin lisäämällä esihenkilöiden rekrytointiosaamista erilaisin koulutuksin. Lisätään rekrytointiin luovuutta ja monikanavaisuutta, ollaan siellä missä potentiaaliset uudet työntekijätkin ovat. Erilaisten sosiaalisten median kanavien merkitys rekrytoinnissa korostui puheenvuoroissa moneen kertaan. Etsimällä piilotyöntekijöitä, ohjaamalla ihmisiä erilaisten koulutuspolkujen pariin.

On laskettu, että Suomeen tarvitaan 200 000 uutta sote-alan työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan Suomessa on noin 250 000 työtöntä työnhakijaa. Suuri haaste onkin työn ja tekijöiden kohtaamattomuus.

– Hankkeen kautta tavoitimme henkilökohtaisesti yli 100 henkilöä. Pidämme sitä hyvänä saavutuksena tässä Länsi-Pohjan alueella. Kaikki ovat saaneet neuvontaa ja ohjausta, useampi on löytänyt työ- tai koulutuspaikan, totesi Okkonen.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli suunnitella toimintamalli resurssikeskukselle ja alustava malli organisoitumisvaihtoehtoineen tehtiinkin tarjolle. Jatkossa tarvittaisiin myös sijaisten ja sijaistarpeiden koontijärjestelmä. Tarvitaan myös toimintamalli osaamis- ja työvoimatarpeiden systemaattiseen, reaaliaikaiseen ja ennakoivaan selvittämiseen ja seurantaan. 

Oppilaitos-työnantaja yhteistyötä halutaan kehittää jatkossakin

Ammattiopisto Lappian opettajat Ritva Jalosalmi ja Tuula Nietula-Ukonaho toimivat hankkeen kehittäjäopettajina. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä ammattiopiston kanssa muun muassa toteuttamalla yhdessä asiakaskohtaista neuvontaa ja ohjausta oikeaa oppipolkua etsiessä.

– Lisäksi pääsimme mukaan mainoskampanjoiden suunnitteluun, järjestämään tapahtumia ja osallistumaan työntekijävideoiden tekoon. Tavoitteena on edelleen laajentaa ja syventää yhteistyötä yhdessä Lapin hyvinvointialueen kanssa, Jalosalmi ja Nietula-Ukonaho totesivat yhteistuumin.

– Erityiskiitoksen haluamme Lapin hyvinvointialueelle antaa siitä, kuinka mahtavasti teiltä on ilmoittautunut työntekijöitä työpaikkaohjaustoimintaan. Perehdyttämisellä lisätään työpaikkaohjaajien osaamista ja ammattitaitoa ohjata ja arvioida koulutus- ja oppisopimusopiskelijoita, he jatkoivat.

Sosiaalinen media rohkeasti ja aktiivisesti käyttöön

Hankkeessa tehtiin erilaisia työpaikkavideoita ja työnkuvien esittelyitä erityisesti sosiaaliseen mediaan. Hanketyöntekijät Melina Helala ja Ilkka Tölli kertoivat, että kaikkiaan videoilla oli yhteensä 32 000 katselukertaa. Videoiden keskiössä oli työnkuva ja eri työtehtävien hyvät puolet.

Helala ja Tölli kehottivat yksiköitä hyödyntämään sosiaalista mediaa rohkeasti yksiköissä. Some mahdollistaa matalan kynnyksen vuorovaikutuksen seuraajien ja kiinnostuneiden kanssa. Tuotteliaalla sisällöllä myös kasvatetaan alan tietoisuutta, rakennetaan luottamusta ja herätetään mielenkiintoa.

– Ihmisten pitää nähdä työpaikkoihin sisälle, jotta he näkisivät mitä työ oikeasti on, totesivat he painokkaasti kerratessaan hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä.

****

Lapin hyvinvointialueen hoitotyönjohtaja Leena Karjalainen oli kuuntelemassa päätösseminaaria Kemissä paikan päällä.

– Tämä oli tärkeä ja hyvin toteutettu hanke. Näkisin, että oppilaitosyhteistyö on äärimmäisen tärkeää myös tulevaisuudessa. Hankkeen työpajoissa tuli esiin myös se, että johtamisen kulttuurin tulee muuttua, ja siihen muutokseen vaikuttaa etenkin nuoret ihmiset. Nuorilla on Tiktokit ja muut kanavat, meidän pitää olla siellä luomassa mielikuvaa itsestämme. Olemme muuttuva, innovatiivinen ja luova työnantaja, ja samalla luotettava. Tätä pitäisi tuoda esiin, Karjalainen kommentoi.