Takaisin edelliselle sivulle

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Avustusleikkauksista on luovuttava

Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkosto on yhdessä tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. Verkosto vaatii, että avustusleikkauksista luovutaan.

Järjestöjen toteuttama paikallinen toiminta – vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden toimivaa palvelukokonaisuutta. Juuri nämä toiminnot ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä. Siksi verkosto pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueet otetaan mukaan avustusten valmisteluun ja kokonaisvaikutusten arviointiin.

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat aiemmin lähetetyssä tiedotteessa kantaa valmisteilla oleviin avustusleikkauksiin. Tiedotteessa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä.

Avustusleikkausten ennakoidaan kohdistuvan laajasti ero kohderyhmien toimintaan, erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Muutokset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta.

Lapissa järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti (80 % vastanneista) järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty. Lapissa pitkät välimatkat ja harva-asutus korostavat järjestöjen roolin kriittisyyttä, sillä monilla paikkakunnilla järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki. Leikkausten vaikutukset ovat voimakkaampia, koska vaihtoehtoisia palveluja ei ole. Lapissa toimivat järjestöt ovat myös pienempiä ja siksi haavoittuvampia.

Vastausten perusteella avustusten leikkaukset iskevät erityisen rajusti ennaltaehkäisevien toimintojen supistumiseen ja vapaaehtoistoiminnan vähenemiseen. Pitkät etäisyydet, kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki.

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Nostoja lappilaisten järjestöjen avoimista vastauksista

“Leikkaukset kohdistuvat juuri niihin, joilla on vähiten vaihtoehtoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.”

“Pienellä järjestöllä euromääräisesti pienetkin leikkaukset vaikuttavat suoraan toiminnan laajuuteen – tai siihen, jatkuuko toiminta lainkaan.”

“Ennaltaehkäisevän työn väheneminen tulee näkymään kasvavina kustannuksina hyvinvointialueilla.”

“Vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman ammatillista tukea. Vapaaehtoiset väsyvät ja toiminta hiipuu.”

“Järjestöjen palveluiden alueellinen epätasa-arvo kasvaa – pienillä paikkakunnilla toiminta katoaa ensin.”

“Vapaaehtoiset tekevät ilmasta työtä, mutta eivät voi maksaa polttoaineita, tilavuokria ja toimintakuluja omasta pussistaan.”

“Leikkaukset eivät ole vain talouskysymys – ne muuttavat koko järjestökentän toimintaympäristöä ja ihmisten arkea.”

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin lapset ja nuoret kertoivat yli tuhat arkeen sopivaa ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen edistämiseksi

Lapin hyvinvointialue kysyi lasten ja nuorten ratkaisuja liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksi ottoon. Tavoitteena oli tuoda lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin: mikä saisi heidät liikkumaan enemmän arjessa ja millä tavoin he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista. Vastauksina saatiin yli 1100 ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen tueksi.  

Tutkimustiedon perusteella elintapoihin ja ylipainoon liittyvät sairauksien riskitekijät alkavat kasautua jo lapsuudessa. Lisäksi riittävä liikkuminen on yhteydessä muun muassa oppimiseen ja mielen hyvinvointiin. Move! -toimintakykytestien perusteella fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla 39 prosentilla 5. luokkalaisista ja 47 prosentilla 8. luokkalaisista lappilaisista. Samanaikaisesti lappilaisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy muuta maata useammin ylipainoa.   

–Vähäiseen liikkumiseen ja elintapoihin liittyviä haasteita on perinteisesti pyritty ratkaisemaan aikuisten lähtökohdista. Me halusimme toimia toisin. Lapset ja nuoret ovat itse parhaita asiantuntijoita omassa arjessaan ja uskoimme, että heillä on ratkaisuehdotuksia liikkumisen lisäämiseen, terveelliseen ruokailuun ja uneen liittyen. Työpajojen tulokset olivatkin monipuolisia ja innostavan yksinkertaisia – useisiin lasten ja nuorten toiveisiin on helppo tarttua arjessa, toteavat yhteistuumin Lapin hyvinvointialueen asiantuntijat Johanna Mourujärvi ja Marja Kaasalainen.  

Kemissä, Kemijärvellä, Kolarissa ja Ranualla koulupäivän aikana toteutettuihin 5. ja 8.-luokkalaisten työpajoihin osallistui 137 oppilasta. Lapsia ja nuoria pyydettiin kertomaan ajatuksia ja ideoita siihen, mikä motivoisi heitä liikkumaan enemmän; miten he toivoisivat, että aikuiset puhuisivat heille elintavoista; mitä kannustavaa he sanoisivat keholleen, ja millainen keho on heistä terve ja hyvinvoiva. Työpajoja ohjasivat Lapin hyvinvointialueen asiantuntijat yhdessä opettajien, terveydenhoitajien ja kuntien liikuntapalveluiden työntekijöiden kanssa.  

Mitä lapset ja nuoret kertoivat? 

Liikkumaan kannustavina tekijöinä lapset ja nuoret toivat esille muun muassa kaverit, hauskuuden, positiivisen fiiliksen ja yhteishengen. Lapset toivoivat, että jokainen saisi liikkua omalla tavallaan, ja että myös mokaaminen sallittaisiin. Osa lapsista ja nuorista toivoi, että harrastaa saisi matalalla kynnyksellä, osaa motivoivat myös kilpailulliset tavoitteet.

Lapset ja nuoret toivoivat, että elintavoista puhuttaisiin ystävällisesti, kannustavasti ja kunnioittavasti ilman pakkoa ja pelottelua. He myös kokivat, että elintavoista olisi tärkeää saada turvallisilta aikuisilta oikeaa ja perusteltua tietoa. Tiedon toivottiin olevan konkreettista, jotta sitä voisi soveltaa omaan arkeen. Lasten ja nuorten keskeinen viesti oli, että pienetkin askeleet riittävät, ja jo parhaansa yrittäminen on tarpeeksi hyvä. 

Itsensä hyväksyminen ja kokemus riittävyydestä olivat monille tärkeitä arvoja. Fyysisen terveyden ja elintapojen koettiin olevan yhteydessä myös mielen hyvinvointiin. Vastaajat halusivat kiittää kehoaan terveydestä ja siitä, että he voivat liikkua. Heistä arjessa oli tärkeää muistaa, että on riittävän hyvä ja ainutlaatuinen sellaisenaan. 

Työpajojen tulokset tarjoavat arvokasta ja helposti hyödynnettävää tietoa siitä, miten lasten ja nuorten elintapoja voidaan tukea heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tuloksia hyödynnetään Vaikuttavaa elintapaohjausta ja omahoitoa Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Satakunnassa- hankkeen seuraavissa vaiheissa, kuten Lapin lasten ja nuorten elintapaohjauksen kehittämisessä ja hyvinvointialueiden yhteisessä vanhempainillassa. Hankekonsortion muodostavat UKK-instituutti sekä Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan hyvinvointialueet. Hanke toteutetaan Terveydeksi- sekä Suomi liikkeelle -ohjelmien rahoituksella 1.1.2026-31.3.2027.  

Lisätiedot:  

Johanna Mourujärvi, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
johanna.mourujarvi@lapha.fi 
040 756 4173 

Marja Kaasalainen, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
marja.kaasalainen@lapha.fi 
040 573 3240 

Miia Länsitie, erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue 
miia.lansitie@lapha.fi 
040 514 7676

Takaisin edelliselle sivulle

Ota DigiLapha haltuun!

Tule mukaan DigiLapha-kiertueelle ja tutustu DigiLapha-sovellukseen.

Mitä kiertueella tapahtuu? 

• Digipalveluneuvojat esittelevät sovellusta 
• Saat apua palvelun käytön aloittamiseen 
• Pyöräytä onnenpyörää, jossa jokainen kierros voi tuoda mukavan yllätyksen.  

Milloin ja missä? 

DigiLapha-kiertue vierailee marras-joulukuussa useilla paikkakunnilla Lapissa. Paikoissa, joissa asioit muutenkin: kaupoissa, kauppakeskuksissa ja muissa keskeisissä asiointipaikoissa. Poikkea kiertuepisteelle ostosreissun tai asioinnin lomassa ja tutustu DigiLaphaan helposti.  

Kiertueen aikataulua päivitetään verkkosivuille. Pääset katsomaan aikataulun tästä linkistä. 

DigiLapha-kiertue alkaa:  

18.11.2025 Kemijärvi 

• K-Supermarket Kauppapaikka kello 10—12.30. 
• Kulttuurikeskus, Kemijärven Muisti- ja omaiskahvila sekä omaishoitajien vertaisryhmä kello 13—14. 

19.11.2025 Pelkosenniemi ja Savukoski 

• SEO Pelkosenniemi kello 10—13. 
• Sale Korvatunturi kello 14—17. 

20.11.2025 Salla 

• Kinttalanharjun  varhaiskasvatuskeskus kello 14.30—16.30. 

Kiertue rahoitetaan vuoden loppuun kestävällä digipalvelujen kehittämiseen tarkoitetulla ulkopuolisella projektirahoituksella.  

Vinkki järjestöille: 
Voit tilata DigiLapha-kiertueen vierailemaan omaan tapahtumaasi osoitteesta: digituki(at)lapha.fi 

DigiLapha kokoaa vaiheittain yhteen Lapin hyvinvointialueen palvelut sekä asiointia tukevat hallintopalvelut. Voit käyttää palvelua mobiilisovelluksena tai tietokoneella/puhelimella osoitteessa digilapha.fi. 

Digipolku vie auttavan ihmisen luo