Takaisin edelliselle sivulle

Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

Norjan Bodøssä 10.–12.6.2025 järjestetty Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä eri Pohjoismaista. Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnan voimavarana, kehittää kansallista ja pohjoismaista senioripolitiikkaa sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja.

Suomesta konferenssiin osallistui kahdeksan hengen delegaatio, johon kuului edustajia Lapin hyvinvointialueen, Tornion ja Rovaniemen vanhusneuvostoista sekä asiantuntijoita hyvinvointialueelta ja Lapin yliopistosta. Mukana olivat muun muassa Jorma Winter ja Yrjö Perkkiö Lapin hyvinvointialueelta, Olavi Stoor Torniosta sekä professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.

Ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä

Konferenssin avajaisissa nautittiin viulumusiikista, joka kuljetti kuulijat englantilaisesta barokista norjalaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtuma oli alun perin suunniteltu englanninkieliseksi, mutta järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan tulkit, jotka mahdollistivat viestinnän suomeksi ja norjaksi.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja senioripolitiikasta, tutkimuksesta ja käytännön esimerkeistä. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaina epävirallisia keskusteluja, joissa jaettiin ideoita tulevaisuuden yhteisistä projekteista. 

"Meillä kaikilla mailla on samansuuntaisia haasteita, ja yhdessä keskustelemalla voimme löytää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja", todettiin Suomen delegaation kesken.

Konferenssin päätteeksi julkaistiin julkilausuma, jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksiin sisältyivät muun muassa:

• Yhdenvertaisten julkisten palvelujen takaaminen kaikille
• Analogisten palvelujen säilyttäminen tarpeen mukaan
• Digitaitojen koulutuksen tukeminen järjestöjen kautta
• Maksuton yksilöohjaus digitaitojen oppimisessa
• Puhelinpalvelu ikäihmisille digitaalisten palvelujen tueksi

Näiden lisäksi ikäihmisten vapaaehtoistyön tekeminen, ylisukupolvisuuden edistäminen sekä saamelaisalueen yhteisöllisyydestä oppiminen nostettiin tärkeiksi asioiksi, joita tulee edistää yhdessä.

Konferenssille toivotaan jatkuvuutta, ja suunnitteilla on työryhmän perustaminen, jossa on edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Työryhmä veisi eteenpäin seuraavan tapaamisen suunnittelua ja varmistaisi, että ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä myös tulevaisuudessa.

Kuvassa Suomen delegaatio vasemmalta oikealle: Pia Yliräisänen-Seppänen, Jorma Winter, Anne Luiro, Olavi Stoor, Yrjö Perkkiö, Matti Selin, Jenny Järvinen ja Päivi Rasi-Heikkinen.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen osallisuus- ja asiakkuuslautakunta päättyy

Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta kokoontui viimeisen kerran torstaina 15.5.2025.

Lapin hyvinvointialueen luottamushenkilöorganisaation uudistumisen myötä osallisuus- ja asiakkuuslautakunta päättyy. Työ osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistämiseksi ja kehittämiseksi jatkuu uusissa päätöksenteon rakenteissa.

Kolme vuotta osallisuuden äänenä

Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta perustettiin vuonna 2022 huolehtimaan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumismahdollisuuksista hyvinvointialueen toiminnassa sekä vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä palveluissa.

–On ollut erittäin viisasta perustaa osallisuus- ja asiakkuuslautakunta hyvinvointialueen syntyvaiheeseen, koska lautakunnassa on pystytty nostamaan keskiöön osallisuus ja asiakkuus, lautakunnan puheenjohtajana toiminut Riitta Liinamaa toteaa.

Kolmen toimintavuotensa aikana lautakunta ehti muun muassa:

• valmistella ensimmäisen osallisuusohjelman
• linjata ja ohjata hyvinvointialueen osallisuustyötä
• olla mukana kehittämässä osallistumismahdollisuuksia kuten asukaspaneelitoimintaa, osallisuusalustoja sekä osallisuuden työkalupakkia henkilöstölle
• edistää selkokielistä ja saavutettavaa viestintää
• tehdä yhteistyötä vaikuttamistoimielimien kanssa.

–Lautakuntatyöskentely on antanut tietoa ja ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää on henkilöstön, asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus ja osallistumisen mahdollistaminen joka tasolla. Lautakunta toivoo, että osallisuusasiat ovat osana arjen toimintaa ja kehittämistä Lapin hyvinvointialueella, jatkaa Riitta Liinamaa.

Miksi lautakunta päättyy?

Lautakunta lakkautetaan osana hyvinvointialueen rakenteellista muutosta, jossa myös luottamushenkilöorganisaatio uudistuu. Lautakunnan tehtävät siirtyvät nyt muille toimielimille. Tulevalla valtuustokaudella hyvinvointialueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumisoikeudesta vastaavat aluevaltuusto ja aluehallitus. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimillä, kuten nuorisovaltuustolla, vammaisneuvostolla ja vanhusneuvostolla, on myös tärkeä rooli edustamansa asukasryhmän äänitorvena sekä osana päätöksenorganisaatiota.

–Tärkeintä on, että osallisuus ei katoa hyvinvointialueen päätöksenteon arjesta – se vain muuttaa muotoaan, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

–Lautakunnan jäsenet ja heidän varajäsenensä ovat olleet aktiivisesti mukana osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden kehittämisessä. Lapin hyvinvointialue kiittää kaikkia lautakunnan jäseniä heidän sitoutumisestaan ja työstään alueen hyväksi, Melaluoto jatkaa.

Katse tulevaan – miten osallisuustyö jatkuu?

Vaikka lautakunta päättyy, osallisuustyö hyvinvointialueella jatkuu. Osallisuuden edistäminen on lakisääteistä ja kuuluu jokaisen työntekijän arkeen työtehtävän mukaisesti.

Lautakunnan päättyminen muistuttaa siitä, että osallisuus ei ole yksittäinen rakenne, vaan toimintakulttuuri: jatkuvaa tahtoa kuulla ja kohdata. Lapin hyvinvointialueen organisaatio on toiminut vasta reilut kaksi vuotta, joten osallisuutta mahdollistavat hyvät käytännöt ovat vasta muotoutumassa. Osallisuuden lisäksi on tärkeää kehittää yhteistyötä keskeisten yhteiskumppaneiden kanssa, järjestöyhteistyötä unohtamatta.

–Tavoitteenamme on kehittää entistä monipuolisempia, saavutettavampia ja joustavampia tapoja osallistua – myös niille, joiden ääni ei aina kuulu, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija Heljä Rahikkala kertoo.

Lapin hyvinvointialueella osallisuus jatkuu – ei siksi, että laki niin sanoo, vaan koska osallisuus on hyvinvoinnin ja laadukkaiden palvelujen perusta.

Takaisin edelliselle sivulle

Anna palautetta – auta kehittämään Lapin hyvinvointialueen palveluja

Lapin hyvinvointialue kannustaa asiakkaita antamaan palautetta käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikki palaute, niin kehitysehdotukset kuin positiiviset kokemuksetkin, ovat meille arvokkaita ja auttavat meitä parantamaan palvelujamme.

Toivomme, että asiakkaat käyttävät virallista asiakaspalautekanavaamme, jonka kautta palaute tavoittaa suoraan oikeat tahot. Palautteen avulla voimme tunnistaa vahvuuksia sekä kehittämiskohteita ja varmistaa, että palvelumme vastaavat lappilaisten tarpeita mahdollisimman hyvin.

Asiakaspalautteen antaminen on helppoa ja nopeaa – kerro meille, mikä toimi hyvin tai missä voimme parantaa. Yhdessä rakennamme parempaa hyvinvointia Lapissa!

Anna palautetta verkkolomakkeella osoitteessa lapha.fi/anna-palautetta

Voit lukea asiakaskokemuksesta strategisena painopisteenämme osoitteessa lapha.fi/tietoameista/asiakaskokemus