Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista.
Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.
Palveluiden verkostoon, tiloihin ja digitalisaatioon liittyvät alatavoitteet ja toimenpiteet.
Huomaattehan, että tällä sivulla esitetyt toimenpiteet voivat vielä muuttua. Muutokset päivittyvät sivuille sitä mukaa, kun niistä tehdään päätöksiä.
Pääset tutustumaan palveluiden verkoston, tilojen ja digitalisaation sopeuttamistavoitteiden kustannushyötyihin alla olevasta pdf-tiedostosta. Huomaattehan, että luvut ja laskennat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua.
Sopeuttamiskärki 4: Palveluiden verkoston, tilojen ja digitalisaation kustannushyötytavoitteet
Lisätietoja palveluiden verkostojen, tilojen ja digitalisaation sopeuttamiskärjestä antavat hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734 sekä kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.
Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille.
Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan.
Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä.
"Otetaan käyttöön digiklinikka ja lisätään valikoituja digitaalisia palveluita (esim. digitaalinen ajanvaraus) Lisätään kotiin vietäviä palveluita ja etäteknologioiden hyödyntämistä" Erittäin hyvä!! Mutta kuka kouluttaa tarvittavan henkilöstön, varmistaa osaamisen, käytettävän laitteiston, prosessit ja ohjeet? Yksikön johtaja vai vastuualuejohtaja. Jos laitetaan yksittäiset työntekijät tai esihenkilöt tämän kanssa taikinoimaan, niin huono. Tulee siis olla niin hyvin suunniteltu projekti, että ei tule kysymyksiä, eikä mutkia matkaan. Eikä jää yksittäisten työntekijöiden vastuulle." Nimimerkki: Oikein hyvä jos toteutus ei onnu
Vastaus:
Digitaalisen sote-keskuksen toiminnan käynnistämiseksi palvelutuotantoon on luotava sekä yhtenäiset toimintamallit palveluiden tuottamiseen että tukea uusien teknisten sovellusten käyttöönottoon ja käyttämiseen. Riittävä ammattilaisten digituki ja ammattilaisten osaamisen kehittäminen mahdollistavat mielekkään ja tehokkaan monikanavaisen palvelutuotannon ja siten myös palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden.
Digitaalisen sote-keskuksen toiminnan käynnistämiseksi on alkamassa käyttöönottoprojekti. Käyttöönottoprojektissa otetaan käyttöön Laphan käyttämä digitaalisten palvelujen alusta. Projektissa tullaan luodaan yhteiset teknologian käytön toimintamallit, koulutusmateriaali ja koulutetaan digitaalisia palveluja tuottava henkilöstö teknologian ja yhteisten toimintaprosessien käyttöön. Projektin osana Digitaaliset palvelut -vastuuyksikkö tuottaa lisäksi selvityksen digituen järjestämisestä sekä asiakkaiden ja ammattilaisten digituen hallintamallin.
"Milloin saamme koko Laphan alueelle vastaavan DigiKlinikan kuin Länsi-Pohjassa on jo?" Nimimerkki: Matias
Vastaus:
Lapin hyvinvointialue on aloittamassa Digitaalisen sote-keskuksen käyttöönottoprojektin. Osana käyttöönottoprojektia kilpailutetaan ja otetaan käyttöön Laphan käyttämä digitaalisten palvelujen teknologinen alusta. Kilpailutus on alustavien aikataulujen mukaan etenemässä siten, että päätökset teknisestä alustasta on tehtävissä alkusyksystä 2024. Tämän hetkisten aikataulujen mukaan Laphan digiklinikka olisi tuotantokäytössä alkuvuodesta 2025. Alkuvaiheessa Laphan alustalla tarjottavat palvelut eivät vastaa Länsi-Pohjan DigiKlinikan tämän hetkisiä palveluja, mutta ovat laajentumassa nopealla aikataululla.
Alkuperäinen kysymys: "Hei, Työtiloista saisi varmasti paljon säästöjä. On enemmänkin sääntö kuin poikkeus että kotisairaanhoitajilla on esimerkiksi jokaisella oma työhuone ja tietokone. Kun kotihoidon toimistossa vierailee niin sairaanhoitajista tietokoneilla/toimistossa on paikalla yleensä alle puolet. Eli tyhjiä huoneita on. Pitäisikö näitä huoneita yhdistää. Pystyykö useampi työntekijä käyttämään samaa toimisto huonetta ja tietokonetta? tarvitseeko jokaisella oman työhuoneen, kun suurin osa työajasta ollaan kuitenkin asiakkaiden kotona." Nimerkki: työtilat säästää
Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on tehostaa toimitilojen käyttöastetta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että turhista työtiloista luovutaan ja käytettävissä olevien tilojen käyttöastetta nostetaan. Tämä voidaan tehdä esim. sopimalla työntekijöiden kesken työtilankäytöstä. Toimitilahallinto vastaa Lapin hyvinvointialueen tilahallinnasta, vuokraustoiminnasta, vuokrattujen kohteiden kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. Tilatarpeisiin ja niitä koskevat muutostarpeet ja kehittämisehdotukset voi ilmoittaa toimitilahallinnon s-postiin toimitilahallinto@lapha.fi. Muita toimitilahallinnoin tehtäviä ovat muutos, ulko- ja sisätilaopasteet, pysäköinti- ja liikenneasiat, tiloja koskevat ympäristöasiat sekä vapaa-ajan kiinteistöt.
"Varsinkaan monella ikäihmisellä ei ole digitaitoja tai laitteita. Lisäksi täällä on monessa paikassa puutteita kuuluvuuden ja kantavuuden kanssa. Digi on ok silloin, jos sillä säästetään 5min lääkärikäynnistä aiheutuva koko päivän vievä käynti Rovaniemellä, mutta ei etäyhteydellä mitään tutkimuksia tehdä. Moni joutuu lähtemään erikoislääkärin perässä Rovaniemelle ja viettää koko päivän reissussa. Matkakustannukset ovat aika isot, kun koko maakunnasta ihmiset sahaavat edestakaisin pitkin teitä. Paljon järkevämpää olisi, että erikoislääkäri käy maakunnassa pitämässä vastaanottoa. Tällöin moni pärjäisi tunnin tai parin reissulla, jos käy vaikka naapurikunnassa lääkäriä tapaamassa. Monta kontrollikäyntiä ja alustavaa tutkimusta voitaisiin hoitaa näin helpommin. Sitten kun on isomman arvion tai hoidon tarve, niin silloin isompaan sairaalaan." Nimimerkki: Kela maksaa
"Juurikin näin, toimistoja on paljon tyhjillään. Ja lisäksi tietokoneita on joissakin yksiköissä paljon tyhjillään esimerkiksi kotihoidossa. Hyvä idea olisi olla varattavat työtilat mitä etätyöskentelijät voisivat kalenterin avulla varata. Sopukassa Sodankylässä ei ole työhuoneita tarvitseville. Mutta johtoportaan huoneet silti aina tyhjillään, kun etänä ovat."
"Sivukylän paluumuuttajana kannatan ehdottomasti terveydenhuollon etä- ja hybridipalvelujen kehittämistä ja käyttöönoton laajentamosta. Parempi etäpalvelu kuin ei ollenkaan palvelua tai vaikeasti tavoitettava lähipalvelu."
"Työhuoneita voisi vähentää jos halutaan säästää. Miksi jokaisella sairaanhoitajalla esimerkiksi kotihoidossa on oma työhuone ja oma tietokone? Huoneet lähes aina tyhjillään, kun he työskentelevät kuitenkin kentällä. Johtajat myös aina etätöissä, pitäisikö heidän huoneita yhdistää?" Nimimerkki: ihmettelijä
"Länsi-Pohjan keskussairaalan kiinteistöstä olisi järkevää luopua. Vanha rakennus, peruskorjauksiin ei ole ollut rahaa MLP-sopimuksen jälkeen. Kiinteistö ei tule kestämään kehittyvää teknologiaa eikä täytä varmasti vaatimuksia tälläkään hetkellä. Mistäs nämä rahat Länskän peruskorjaukseen? Ehkä rahat olisi saatu, jos MLP-sopimus olisi purettu. Hieno, uusi, kallis, nykyaikainen sairaala on jo Rovaniemellä." Nimimerkki: LKS oli kallis, mutta kestävä seuraavat 50 vuotta
"Rovaniemellä sote-palveluita tarjotaan ties kuinka monessa pisteessä. Tuntuu että jokainen palvelu sijaitsee eri osoitteessa. Voitaisiinko täälläkin vihdoin siirtyä nykyaikaan ja tarjota palvelut yhdessä talossa. Kaikki kaupunkialueen sote-palvelut (Terveysasemat, neuvolat, laboratoriot, sosiaalitoimi, psykiatrian polit, hammashoito jnejne) tulisi keskittää yhteen taloon, jossa palvelua olisi saatavilla laajemmilla aukioloajoilla. Esimerkiksi Helsingissä Kalasataman terveysasema on hyvä esimerkki tälläisestä tai vasta rakenteilla oleva Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus. Tälläisen soisin näkeväni myös täällä Rovaniemellä, ja toki myös muissa Lapin kaupungeissa. Idea olisi varmasti mahdollista skaalata myös pieniin kuntiin. Eikä tämä toki tarkoita että jokaiseen kuntaan pitäisi alkaa rakentaa uusia kiinteistöjä, varmasti jossain kunnissa on mahdollista yhdistää palvelut jo olemassa oleviin tiloihin." Nimimerkki: Junantuoma
"Ottakaa mallia valtionkonttoreista, kaikkialla siirrytty jo ns. hybridityöhön! Hallinnollisista tiloista tuleva säästö on varmasti iso säästö, sillä rahalla palkattaisiin varmasti jo hoitaja ja toinenkin, porkkanaa päälle." Nimimerkki: Etätöiden suosija
"Nimimerkki "Osallistuja" esitti erinomaisen idean, jossa hallinnon työntekijät työskentelisivät pääosin etänä. Ehdotus vaikuttaa todella hyvältä ja näin voitaisiin vähentää niitä turhia tiloja." Nimimerkki: "
"Digiklinikka tulee saada käyttöön mahdollisimman pian. Palvelua tulee toki saada vähintään samoilla palveluajoilla kuin Länsi-Pohjassa. Rovaniemellä on nykyisellään useita eri perusterveydenhuollon yksiköitä. Tulisi pikimmiten aloittaa valmistelu yhdestä sote-keskuksesta, mihin keskitettäisiin kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Rovaniemellä keskittäminen kannattaa, sillä asiakkaiden etäisyydet eivät veny kohtuuttomiksi. Toki nyiset neuvolat sivukylissä (Sinettä, Muurola ja Vanttuskoski) ovat perusteltuja pitkien etäisyyksien vuoksi." Nimimerkki: R*
"Työtä tehdään nykyään paljon etänä omilla kotitoimistoilla ja henkilöille nimetyt työpisteet toimistoilla osittain "käyvät tyhjänä". Onko mietitty sitä, että kartoitettaisiin esim. hallinnon työntekijöiden halukkuus siirtyä kokonaan/suurimmaksi osaksi aikaa etätöihin kotitoimistolle? Tuolloin työnantaja voisi tarjota työntekijälle työvälineet (läppärin lisäksi työtuolin, rullahiiren, kaksi näyttöä, jopa sähköpöydän) kotiin. Toimistoilla ei näille työntekijöille olisi omaa nimettyä työpistettä vaan heillä olisi mahdollisuus toimistoilla käydessään työskennellä etukäteen varattavissa non-stop työpisteissä joita olisi pari työpistettä/toimisto. Näin olisi ehkä mahdollista vähentää tilojen tarvetta ja saataisiin tilat tehokäyttöön." Nimimerkki: Osallistuja
Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme
30.5.2025
Sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.
30.5.2025
Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii 32 sopimuspalokuntaa ja noin 900 sopimuspalokuntalaista. Vuosittain noin puolet pelastustoimen tehtävistä hoidetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, eikä Lapin hyvinvointialue suunnittele muutoksia sopimuspalokuntien rooliin.
Lapin kasvanut matkailu ja muut riskit sekä kasvaneet suorituskykyyn ja toimintavalmiusaikoihin liittyvät vaatimukset yhdessä tiukkenevan talouden kanssa painottavat riittävää päätoimista henkilöstöä sekä sitä tukevaa toimintakykyistä sopimuspalokuntajärjestelmää.
– Vain siten tehtävät kyetään hoitamaan koko maakunnan alueella, Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtaja Markus Aarto toteaa.
Myös Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.
– Suunnitelmissa ei ole luopua yhteistyöstä sopimuspalokuntien kanssa. Huolenaiheena toki on, mistä löytyy uusia VPK:laisia ikääntyvien ja aktiivitoiminnasta väistyvien tilalle etenkin pienemmille paikkakunnille, Jokela toteaa.
Henkilöstön saatavuus on haaste niin sopimuspalokuntien kuin päätoimisen henkilöstön osalta, minkä vuoksi Lapin vetovoimasta ja sopimuspalokuntien elinvoimasta huolehtiminen on tärkeää.
– Tulevaisuus ei kuitenkaan ratkea romuttamalla nykyistä järjestelmää vaan kehittämällä ja resursoimalla sitä ajan vaatimusten mukaisesti, Aarto toteaa.
Aiemmin uutisoitiin (28.5.2025) Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan ehdottaneen, että vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä olisi luovuttava.
Lisätietoja:
pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapha.fi, 040 484 4000
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii 32 sopimuspalokuntaa ja noin 900 sopimuspalokuntalaista. Vuosittain noin puolet pelastustoimen tehtävistä hoidetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, eikä Lapin hyvinvointialue suunnittele muutoksia sopimuspalokuntien rooliin.
