Takaisin edelliselle sivulle

Hei sinä 15-17-vuotias lappilainen nuori! Kiinnostaisiko kesätyö Lapin hyvinvointialueella? – Nappaa työ kesätyösetelin avulla

Oletko vuosina 2006, 2007 tai 2008 syntynyt nuori ja etsimässä töitä kesätyösetelillä kesälle 2024? Lapin hyvinvointialue haluaa olla mukana auttamassa nuoria tutustumaan työelämään ja oppimaan erilaisia työelämän taitoja tarjoamalla avustavia kesätyötehtäviä.

Lapin hyvinvointialueella on haettavana eri mittaisia kesätöitä seuraaviin paikkoihin:

• Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toimipisteisiin Rovaniemelle, Sodankylään ja Kittilään
• Erkkilänkujan päivätoimintakeskukseen Rovaniemelle
• Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi

Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toimipisteet ovat erityisen vaativan tuen ja kuntoutuksen yksiköitä, jotka tarjoavat monipuolisia palveluja vammaisille henkilöille. 

Erkkilänkujan päivätoimintakeskuksessa kehitysvammaisille henkilöille järjestetään päivätoimintaa, joka tukee itsenäistä selviytymistä, edistää ihmissuhteita ja tarjoaa mielekästä tekemistä. Päivätoiminnassa voidaan esimerkiksi pelata pelejä, kuunnella musiikkia, tanssia tai harrastaa muuta liikuntaa, ulkoilla ja keskustella ohjatusti tai vapaamuotoisesti.

Tarjolla olevat tehtävät:
Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toimipisteisiin haetaan nuoria ikkunanpesijöiksi, pihatyöntekijöiksi (mm. nurmikonleikkuu) ja ulkoilukaveriksi (avustavat tehtävät ulkoilussa ja retkillä) 2–4 viikon kesätyöjaksoille seuraavasti:
 

Erkkilänkujan päivätoimintakeskukseen haetaan kolmea nuorta kahden viikon mittaiseen kesätyöhön kesäkuun aikana. Kesätyö Erkkilänkujan päivätoiminnassa pitää sisällään avustavia tehtäviä esim. ulkoilussa ja liikkumisessa tilasta toiseen, pelihetkissä ja ruokailussa kehitysvammaisten aikuisten ryhmässä.

Länsi-Pohjan keskussairaalaan haetaan reipasta ulkotöiden tekijää. Työtehtäviin kuuluu ulkoalueiden hoitoa, nurmikon leikkuuta, piha-alueiden siistimistä ja kukkien kastelua. Muita töitä voidaan järjestää sisätiloissa, muun muassa sadekelillä. 

Työn kesto:
Kesäsetelityön kesto on vähintään kaksi viikkoa ja työaika on 30 tuntia viikossa tai yhteensä vähintään 60 tuntia kesäkauden aikana. Teemme kanssasi kirjallisen työsopimuksen. Maksamme työstä työehtosopimuksen mukaista kesätyöntekijän palkkaa. Perehdytämme sinut työtehtäviisi ja tuemme sinua tehtävässäsi koko kesätyösi ajanjakson ajan.

Hakeminen:
Kiinnostuitko? Lähetä meille vapaamuotoinen kesätyöhakemuksesi osoitteeseen kesatyoseteli@lapha.fi 14.4.2024 mennessä. 

Kirjoita viestisi otsikkokenttään hakemasi tehtävä, ajanjakso ja toimipiste (esim. Pihatyöt, 3.6.–30.6.2024, Myllärintie 35, Rovaniemi). Mikäli olet kiinnostunut useammasta eri tehtävästä, kirjoita viestisi otsikkokenttään ensisijainen hakutoiveesi ja kerro muista sinua kiinnostavista tehtävistä erikseen hakemuksessasi.

Toivomme, että kerrot hakemuksessasi myös lyhyesti itsestäsi, mahdollisesta aiemmasta työkokemuksesta (esim. työssäoppimispaikoista), harrastuksistasi ja muista kiinnostuksen kohteistasi sekä siitä, miksi päätit hakea kyseistä työtehtävää. Ilmoitathan hakemuksessasi lisäksi yhteystietosi. 

Jäämme odottamaan hakemustasi! 
 

Lisätietoja kesätyösetelistä Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta

Mikäli sinulla herää muita kysymyksiä kesätyöhakuun liittyen, voit lähettää meille viestiä osoitteeseen resurssikeskus@lapha.fi tai soittaa suoraan rekrytointiasiantuntijoillemme:

Karoliina Myllykylä, 040 193 7157 tai
Linda Riuttala, 040 158 0443

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.

Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.

-Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.

-Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

Terveysasemat
Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.

Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.

Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.

Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.

Vuodeosastohoito
Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.

Kotiin annettavat palvelut
Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.

Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.

Ikääntyneiden palveluasuminen
Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.

Lapsiperheiden tukeminen
Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.

Digitaaliset palvelut
Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.

Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä

Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.

Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa

Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia 

Lisätietoja
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237    
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 27.3.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa. Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään.

Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erillistä kuulemista sairaalaverkoston lakivalmistelussa  

Lapin aluehallitus hyväksyi Lapin ja Etelä-Savon yhteisen kannanoton, joka koskee valtakunnallista sairaalaverkoston uudistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiuudistusta sairaaloiden ja päivystysten työnjaosta. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet vaativat erityiskysymyksiinsä keskittyvää kuulemistilaisuutta jo lainvalmistelun alkuvaiheessa.

Kummallakin alueella on kaksi keskussairaalaa. Lapissa välimatkat ovat pitkät, ja Etelä-Savossa palvelujen järjestämistä hankaloittavat runsaat vesistöt. Alueilla on paljon matkailua ja vapaa-ajan asutusta, jotka kuormittavat päivystys- ja sairaalapalveluita, mutta eivät kasvata valtionrahoitusta. Kannanoton mukaan Lapissa tulee voida ylläpitää kahta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä sekä lisäksi perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä Ivalossa. Lappi ja Etelä-Savo muistuttavat, että eduskunta hyväksyi viime vuonna sairaaloita koskevan lausuman. Lausumassaan eduskunta edellytti, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason. Valtion tulee maksaa erilliskorvaus hyvinvointialueille niistä ylimääräisistä kustannuksista, joita aiheutuu kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidosta. Valtion toiminnan täytyy olla ennakoitavaa, joten valtion tulee varata määrärahat tulevien vuosien talouskehyksiin.

Sairaalaverkon muutokset vaikuttavat muun muassa alueiden elinvoimaan ja oppilaitosverkostoon. Kannanotto vaatii, että valtion täytyy pitää huolta kokonaisuudesta ja ottaa huomioon myös elinvoimakysymykset. 

Lapin aluehallitus päätti myös, että hyvinvointialue osallistuu Pohjois-Suomen laajuiseen sairaaloiden ja päivystysten yhteistyöselvitykseen. Pohjois-Suomen YTA:n eli yhteistyöalueen muodostavat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa. Neljä hyvinvointialuetta hahmottelee pohjoisen omia yhteistyöhön perustuvia työnjakomalleja, jotka voisivat olla vaihtoehtoina valtakunnallisille työnjakouudistuksille.

Lapin hyvinvointialueen toimintakertomus: hyvinvointialueen perustaminen onnistui

Lapin aluehallitus hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2023 tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta antaa tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta oman lausuntonsa, minkä jälkeen ne etenevät aluevaltuuston käsittelyyn.

Sosiaali, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueelle 27 eri organisaatiolta. Palvelun jatkuvuudessa ei siirtymävaiheessa ollut juurikaan ongelmia. Myös ensimmäiset palkat hyvinvointialue sai maksettua pääosin ajallaan ja oikein. Ostolaskujen maksamisessa ja asiakaslaskutuksessa sen sijaan oli suuria viiveitä ja vaikeuksia.

Viime vuoden alkuperäinen talousarvio oli 43,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta lopullinen alijäämä oli 90,3 miljoonaa. Muutokset johtuivat pääosin toimintakulujen kasvamisesta, mutta muutoksia tapahtui myös valtionrahoituksessa.

Hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama valtionrahoitus on osoittautunut todellisia kustannuksia merkittävästi pienemmäksi. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2023 on yhteensä 1,35 miljardia euroa. Samanaikaisesti kuntatalouden ylijäämä on yhteensä noin 1,8 miljardia euroa.
-Vaikuttaa ilmeiseltä, että hyvinvointialueiden talouden irrottaminen kuntataloudesta ei ole onnistunut. Lisäksi valtio on aliarvioinut lainsäädännön tuomista uusista tehtävistä aiheutuvaa kustannusrasitetta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa katsauksessaan.

Väestön ikääntyminen lisää sote-palvelujen tarvetta entisestään. Samaan aikaan arvioidaan, että hyvinvointialueelta jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana yli 1200 työntekijää. Hyvinvointialueen täytyy sopeuttaa talouttaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä 47 miljoonaa euroa täytyy toteutua jo tänä vuonna. Sopeuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia sekä organisaatioon että palveluihin.
-Työvoimapula on rahoituksen riittävyyttäkin vahvempi ajuri toiminnan muutoksiin, Jokela toteaa.

Lapin hyvinvointialueen täytyy purkaa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot vuoden sisään

Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi Valviran määräyksen, että kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy pitää saada lainmukaiseksi viimeistään maaliskuussa 2025. Tammikuun lopussa yli kolme kuukautta tai yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli yhteensä 213 ihmistä. Eniten liian pitkiä odotusaikoja oli kirurgisissa ja psykiatrisissa palveluissa. Valvira on antanut saman määräyksen Lapin hyvinvointialueen lisäksi 13 muulle hyvinvointialueelle sekä HUS-yhtymälle. 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on pyytänyt hyvinvointialueelta selvityksiä aiheesta jo aiemmin. Tilanne on monin osin parantunut, mutta ei kuitenkaan kokonaan korjaantunut. Hoitoon pääsemistä ovat hidastaneet muun muassa henkilöstöpula, vaikeudet terveyskeskustasoiseen jatkohoitoon pääsemisessä ja psykiatristen palveluiden tarpeen voimakas kasvu. Hyvinvointialue on pyrkinyt korjaamaan tilannetta esimerkiksi kehittämällä toimintaansa, rekrytoimalla henkilökuntaa ja hankkimalla ostopalveluita.

 
Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada myös rajan yli tehtäviin matkoihin

Lapin aluehallitus hyväksyi täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

Aluehallitus käsitteli samalla oikaisuvaatimusta, jossa vaadittiin tarkennuksia lähikunnan määritelmään. Aluehallitus totesi, että vaadittu tarkennus on nyt tehty.

 
Muita päätöksiä 

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 19.2.2024 tekemät päätökset. 

Hylättiin röntgenhoitajan toimivalinnasta tehty oikaisuvaatimus. 

Päätettiin irtisanoa Sarastia Oy:n sopimus niin, että se päättyy tämän vuoden lopussa. Hyvinvointialue alkaa tuottaa palkkapalvelut omana toimintanaan vuoden 2025 alusta.

Hyväksyttiin Neljäntuulen koulun maanvuokrasopimus. Rovaniemen kaupunki vuokraa osan Lapin keskussairaalan tontista uuden sairaalakoulun rakentamista varten.

Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen avaava tase 1.1.2023. Aluevaltuusto päättää avaavan taseen hyväksymisestä samalla kun hyväksyy tilinpäätöksen. 

Merkittiin tiedoksi talousraportti tammi-helmikuulta. Hyvinvointialueen kirjanpito helmikuun lopussa osoittaa 7,5 miljoonaa euroa alijäämää. Toimintatuotoista ja -kuluista puuttuu kuitenkin olennaisia euromääriä. Karkeasti arvioituna todellinen alijäämä on noin 12,3 miljoonaa euroa.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutokset tämän vuoden talousarvioon. Tekniset muutokset johtuvat Valvonta ja varautuminen -vastuualueen perustamisesta, ja niillä ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

Hyväksyttiin hyvinvointialueen lokienhallintapolitiikka ja käyttövaltuuspolitiikka. Asiakirjoissa määritetään muun muassa, miten hyvinvointialue valvoo asiakas- ja potilastietojen käsittelyä.

Päätettiin, että hyvinvointialue käynnistää projektin digitaalisen sote-keskuksen perustamiseksi. Hyvinvointialue kilpailuttaa sähköisen alustan, johon se kokoaa digitaalisia sote-palvelujaan. Jatkossa samalla digitaalisella asiointialustalla voi esimerkiksi tehdä, muuttaa ja perua ajanvarauksia, saada neuvontaa ja palveluohjausta sekä osallistua etävastaanotolle. Digipalvelun kustannusarvio on 3–3,5 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

Hyväksyttiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen ensimmäinen vaihe ja siihen liittyvät ostosopimukset. Ensimmäisessä vaiheessa Esko Systems Oy toimittaa hyvinvointialueelle sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Järjestelmän kustannukset neljän vuoden ajalta ovat noin 2,5 miljoonaa.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden alentamista. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto on vahvistanut nykyiset palkkiot keväällä 2022. Aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida palkkioiden suuruuksia esimerkiksi tänä keväänä osana muita talouden sopeuttamistoimia.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski yömajan perustamista. Vastauksessa todetaan, että kuntien täytyy huolehtia asuntojen järjestämisestä asukkailleen. Hyvinvointialue taas vastaa tilapäisestä avun tarpeesta. Jos yömajalle nähdään tarvetta, asiasta pitää neuvotella alueen kaupunkien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Hyväksyttiin teknisluonteiset korjaukset saamenkielisten perheohjaajan ja palveluohjaajan virkojen kelpoisuusvaatimuksiin. Aiemmassa päätöksessä kahden tehtävän kelpoisuusvaatimukset olivat sekoittuneet keskenään. 

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue jakoi järjestöille vuoden 2024 toiminta-avustukset – kumppanuushakemuksia toivotaan 5.4. mennessä

Vuoden 2024 Lapin hyvinvointialueen toiminta-avustukset järjestöille on jaettu.

Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta jakoi kokouksessaan 27. helmikuuta avustuksia yhteensä 165 000 euroa.

Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen toiminta edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta, tukee sote-palveluja ja tapahtuu useamman kuin yhden kunnan alueella Lapissa. Hakemuksia saatiin 33 kappaletta.

Kumppanuussopimusten valmistelu jatkuu

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista kiinnostuneet järjestöt ovat voineet ilmoittautua neuvotteluihin Lapin hyvinvointialueen kanssa keväästä 2023 alkaen. Sopimusneuvottelut käynnistyivät syksyllä 2023 ja ne jatkuvat ympäri vuoden. Joidenkin järjestöjen kanssa on tehty kumppanuussopimuksia jo viime vuonna.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksien osalta käynnissä on jatkuva haku. Järjestöjä pyydetään kuitenkin hakemaan vuoden 2024 kumppanuusavustuksia 5.4.2024 mennessä. 

Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja perustuu STEA-, ESR- tai muuhun vastaavaan rahoitukseen. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin on varattu noin 374 000 euroa.

Marika Mathlein
asiantuntija, järjestöyhteistyö
040 487 3478
marika.mathlein@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 20.3.2024 pidetystä kokouksesta

Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.

Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen

Lapin aluehallitus päätti, että hyvinvointialue käynnistää psykiatrian alojen erikoislääkäreiden kilpailutuksen vuoden 2026 loppuun saakka. Hankinnan arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Aluehallitus hyväksyy erikseen tarjouspyyntöasiakirjat ja tekee myöhemmin varsinaisen hankintapäätöksen.

Hyvinvointialue pyrkii vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja tuottamaan palvelut edullisemmin omalla henkilöstöllä. Psykiatrian alojen erikoislääkäreiden rekrytointi virkatyöhön on kuitenkin haastavaa koko maassa ja erityisesti haja-asutusalueilla.

Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla

Kemissä ei ole ollut ikääntyneiden päivätoimintaa, vaan sitä on korvannut päiväsairaalatoiminta. Päiväsairaalatoimintaa ei ole ollut muissa Lapin kunnissa. Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että Kemin päiväsairaalatoiminta korvataan esimerkiksi lisäämällä kotihoidon palveluja tai päiväkeskustoimintaa.

Asiakkaat ovat osallistuneet toimintaan kerran tai kahdesti viikossa. Viime aikoina säännöllisiä asiakkaita on ollut kahdesta kuuteen ikäihmistä per päivä.

Tällä hetkellä ikääntyneiden päiväkeskustoimintaa on Keminmaassa, ja jatkossa hyvinvointialue järjestää sitä mahdollisesti myös Kemissä. Työntekijät ovat tehneet asiakkaille henkilökohtaiset palvelutarpeen arvioinnit sekä päätökset tarkoituksenmukaisempien palvelujen järjestämisestä.

Muita päätöksiä

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön täydennyspyyntö tämän vuoden lainanottovaltuuksien saamiseksi. Ministeriö toteaa, että Lapin hyvinvointialue on esittänyt alustavassa talouden sopeuttamisohjelmassa monipuolisia toimenpiteitä. Ministeriö pyytää hyvinvointialuetta täydentämään talouden sopeuttamisohjelmaansa tulos- ja rahoituslaskelmien ennusteilla ja niiden perusteilla. Hyvinvointialueen täytyy osoittaa laskelmilla, miten se varmistaa lainanhoitokykynsä pitkällä aikavälillä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa täydennetty talouden sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle 25.4.2024 mennessä.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Anna-Katariina Feodoroffille eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Samalla esitetään, että aluevaltuusto valitsee Feodoroffin tilalle Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämän Teemu Titolan.

Hyväksyttiin asiakas- ja asukasosallisuustoimintaan osallistumisesta maksettavat korvaukset ja myöntämisperusteet. Kokemusasiantuntijoille ja kehittäjäasiakkaille maksetaan tilaisuuden keston mukaan jo 30 tai 50 euron palkkio ja lisäksi tarvittaessa 25 euron kertakorvaus itsenäisesti tehtävästä valmistelutyöstä. Muuhun toimintaan osallistuville voidaan korvata matkakulut.

Nimettiin luottamushenkilöedustajat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimien hankkeiden ohjausryhmään. Varsinaiset jäsenet ovat jatkossa Raija Kerätär ja Auvo Kilpeläinen, ja heidän varajäsenensä ovat Eemeli Kajula ja Anni Ahlakorpi.

Päätettiin ottaa käyttöön Profile Vehicles Oy:n ambulanssien hankintasopimuksien optiokaudet, jotka kestävät vuoden 2025 syksyyn.  

Päätettiin käynnistää kilpailutus autoleasing-palveluista vuosille 2024-2026 ja optiokaudelle vuoteen 2028 asti. Lapin hyvinvointialueella on käytössä 173 henkilöautoa. Autoja käyttävät esimerkiksi kotipalvelut, kotisairaalat, sosiaalipäivystäjät, lastensuojeluyksiköt ja logistiikka. Autotarve kasvaa noin 220 autoon muun muassa kotisairaalatoiminnan laajenemisen vuoksi. Hankinnan ennakoitu arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Hyvinvointialue voi hankkia autot aluehallituksen päätöksellä, jos valtiovarainministeriö myöntää lainanottovaltuudet.

Perustettiin kuusi ravitsemistyöntekijän toimea. Hyvinvointialue siirtyy käyttämään omaa henkilöstöä henkilöstövuokrauksen sijaan hyvinvointialueen omissa valmistuskeittiöissä. Arvioiden mukaan palvelujen järjestäminen omana toimintana säästää kustannuksia noin 80 000 euroa vuodessa.

Hyväksyttiin vastaus Lapin aluehallintoviraston selvityspyyntöön, joka koski päivystyspalveluista vastaavan virkasuhteisen lääkärin tehtäviä Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksessä. Lapin hyvinvointialueella päivystyspalveluista vastaa yhteispäivystyksen vastuuyksikköjohtaja, joka on samalla Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen ylilääkäri. Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystys on ollut vuodesta 2018 ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle, jonka palveluksessa oleva ylilääkäri vastaa päivystyksen järjestelyistä käytännössä.

Merkittiin tiedoksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston ilmoitus, joka koski Mehiläinen Länsi-Pohjan ulkoistussopimuksen muutosta. Lapin aluevaltuusto päätti joulukuussa 2023, että Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistamissopimukseen tehdään muutoksia, jotta se täyttää hyvinvointialuelain vaatimukset. Kilpailuvirasto on tehnyt oikeudellista harkintaa ja päättänyt, että se ei ryhdy hankintalain mukaisiin toimenpiteisiin sopimusmuutosten suhteen.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski Kela-kyytien omavastuuosuuden maksuja. Vastauksen mukaan hyvinvointialueen vastuulla on sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen, kun asiakkaalle on tehty yksilöllinen kuljetuspalvelupäätös. Asiakas maksaa kuljetuspalveluista kilometrien mukaisen omavastuun, jonka hyvinvointialue perii jälkikäteen laskulla. Lasku lähetetään asiakkaan kotiin kuukausittain tai viimeistään, kun omavastuuosuuksien määrä on vähintään viisi euroa.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden hyödyntämistä Lapin hyvinvointialueen toiminnassa. Vastauksen mukaan hyvinvointialue ottaa käyttöön kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita, esimerkiksi parantaa uudisrakennusten energiatehokkuutta, tehostaa jätehuoltoa ja kilpailuttaa sähköenergian hankinnan kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lisäksi hyvinvointialue tiukentaa vuokrattavien tilojen energiatehokkuusvaatimuksia ja laajentaa jätteiden lajittelua.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski lappilaisten mahdollisuutta saada ateriapalveluja ikänsä tai terveydentilansa vuoksi tulorajoista riippumatta. Vastauksen mukaan tukipalveluna myönnetty ateriapalvelu on tarkoitettu pienituloisille asiakkaille. Palvelun myöntäminen perustuu yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin. Jos perusteet eivät täyty, asiakasta neuvotaan hankkimaan palvelut paikallisista kaupoista tai lounasravintoloista. Hyvinvointialueen keittiöt eivät voi järjestää ateriapalveluja itsemaksaville asiakkaille, sillä se vaatisi palvelujen uudelleen organisoimista ja uudet tilaus- ja laskutusjärjestelmät.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Hyvinvointialue hakee parannusta psykiatrian erikoislääkäripulaan kilpailuttamalla lääkärivuokrauksen. Hyvinvointialue korvaa Kemin niin sanotun päiväsairaalatoiminnan muilla palveluilla.