Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Vaikuta palvelustrategiaan

Vaikuta palvelustrategiaan

Talouden sopeuttamisohjelma ja palvelustrategia

Tälle sivulle kootaan tietoa hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta. Tiedot päivittyvät kevään aikana sitä mukaa kun työ etenee.

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

Lapin aluevaltuusto päätti 19.2. olleessa kokouksessa hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 22. huhtikuuta.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.
 
Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Alustavat kustannushyötytavoitteet vuonna 2025: Sopeuttamiskärjet 1. palvelurakenteen keventäminen noin 12 miljoonaa euroa. 2. terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut noin 23 miljoonaa euroa. 3. palvelun järjestämistavan valinta noin 11 miljoonaa euroa. 4. palvelujen verkosto ja tilat noin 12 miljoonaa euroa. 5. henkilöstö ja organisaatio noin 16 miljoonaa euroa. 6. hankinnat ja sopimukset noin 11 miljoonaa euroa. 7. muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen noin 16 miljoonaa euroa. Yhteensä noin 101 miljoonaa euroa.
 

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa.

Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista

4. Palveluverkosto, tilat ja digitalisaatio

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista.

Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö- ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
 
Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen näille sivuille. Voit myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

Aluevaltuuston 19.2. esityslista

 

Sopeuttamisohjelman alasivu ohjeistus

Sopeuttamisohjelman kärjet esitellään tarkemmin alasivuilla

Alasivuille on kerätty tarkempaa tietoa kyseisen sopeuttamiskärjen tavoitteista ja kustannushyödyistä. 

Sopeuttamisohjelmien alasivujen kautta pääset kysymään ja kommentoimaan suoraan sen sivun aiheeseen liittyen. Pääsivulle tulleita kommentteja ja kysymyksiä voidaan vastauksineen siirtää alasivulle riippuen kysymyksen aiheesta. 

Talouden sopeuttamisohjelman UKK

Talouden sopeuttamisohjelmasta kysytyt kysymykset ja vastaukset

Palvelustaregia UKK1

Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille. 

Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan. 

Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä.

Talouden sopeuttamisohjelma -kommentit

Talouden sopeuttamisohjelman kommentit

Taloudensopeuttamisohjelma kommentit

"Ihmettelen suuresti Lapin hyvinvointialueen viestinnän tasoa. Katsoin aikaisemmin, että viestintäosastolle kelpoisuusvaatimuksena on AMK-tutkinto. Kappalejakonne ja pilkkuvirheenne antavat epämiellyttävän kuvan." Nimimerkki: Mitä siellä AMK:ssa opetetaan viestinnän alalla?

"Lapin sairaanhoitopiirin ky:tä kaipailen. Talous oli ylijäämäinen viime vuosina, entinen shp:n hallitus teki hienoa työtä. Henkilöstöä palkittiin, juhlia järjestettiin! Eipä ole yksikään kunta tai eteläpään shp tähän pystynyt." Nimimerkki: Eläköitynyt LSHP

"Kokouspalkkiot ensin pienemmiksi. Turhien asiantuntijoiden karsinta. Työsuojelu kuntoon. Hammashoidossa hoidettakoon potilas valmiiksi asti ja sitten seuraava potilas." Nimimerkki: tarja

"Veronmaksajan tahi valtion kokonaissäästö LPKS:n hävittämisestä sulaa tiestön parannuksiin. Ei tarvitse suuri ennustaja olla, jotta seuraavaksi esitetään valtion taholta ohituskaistajaksoja Keminmaa-Rovaniemi -välille sekä Muurolan ja Hirvaan ohitustietä kylien länsipuolitse. Tämä taas johtaa siihen, että kun Kemi-Rovaniemi yhteyksien parantamiseen on saatu hyvä keppihevonen synnytysten ja päivystysleikkausten turvaamisesta, tiestön muutenkin kasvava korjausvelka näkyy entistä raadollisemmin alemmalla tieverkolla ympäri Lapin maan." Paavo Nygård

"Ajatte Lapin hyvinvoitialueen Pohteen syliin. Kiitos teille." Nimimerkki: Amp

"Koko sote-uudistus on ollut floppi jo syntyessään. Otetaan mallia Ruotsista, mutta ei oteta oppia siitä, mitä esimerkiksi Ruotsin Norrbottenissa on tapahtunut. Keskittäminen ei ole tuonut mukanaan kuin kustannusten kasvua ja hoitojonot ovat vain kasvaneet. Norrbottenissa on kuitenkin viisi sairaalaa, Lapissa vain kaksi. Ruotsissa supistettujen sairaaloiden toimintaa on jouduttu avaamaan uudelleen, koska lakisääteisiä palveluita ei ole pystytty tarjoamaan keskitetysti suuremmissa sairaaloissa. Myöskään henkilöstö ei ole siirtynyt sinne, minne haluttiin. Siirtyminen on tapahtunut joko yksityiselle sektorille tai muuttamalla pois maakunnasta. Kaikessa tunnutaan piiloutuvan henkilöstöpulan taakse, mutta hyvissä työpaikoissa ei ole henkilöstöpulaa. Se, että Lapha havittelee saavansa henkilöstöä Meri-Lapista, on pelkkää kuvitelmaa. Loppujen lopuksi henkilöstö pula tulee entisestään vain kasvamaan. Hoitajat ja lääkärit voisivat kyllä liikkua tarpeen mukaan eri sairaaloiden välillä. Liikkuvuus ei kuitenkaan lisäänny pakolla tai Mehiläinen Länsi-Pohjan toimintaa alas ajamalla. Palveluiden alas ajaminen ovat täysin toimimaton ratkaisu. Se on tietysti helpoin tie, mutta jälleenrakentaminen on vaikeaa jopa mahdotonta. Lapha toivoo muun muassa palvelurakennetta keventämällä saavansa 14 miljoonan säästöt kahden vuoden aikana. Vanhusten ja vammaisten hoito on tällä hetkelläkin retuperällä, ja nyt hoidosta aiotaan säästää entisestään. Käsittämätöntä on myös se, että lisätään vanhusten pitämistä hoivan ulkopuolella, vähentämällä muun muassa vanhusten pitkäaikaista laitoshoitoa. Lisäksi pyritään sälyttämään asiakkaan hoitoa omaishoitajille. Tässä on kaikki katastrofin ainekset ilmassa. Sanotaan, että yksityiset palveluntuottajat rahastavat palveluistaan. Miksi julkinen sektori ei tuota toimivia palveluita itse, jos se kerran on halvempaa. Kansalaiset turvautuvat enenemässä määrin yksityisiin terveyspalveluihin vakuutusten avulla. Myös työnantajat käyttävät yksityisiä terveyspalveluita. Heille on tärkeää, että henkilöstö ei ole tarpeettoman pitkään hoitojonoissa. Ihmettelen suuresti Laphan viranhaltioiden halua pikku hiljaa näivettää ja todennäköisesti kaiken päätteeksi lakkauttaa keskussairaala tasoinen toiminta Meri-Lapista. Mehiläinen Länsi-Pohja on organisaatio, jossa henkilöstö viihtyy ja hoitoketjut toimivat paremmin kuin koskaan aiemmin. Palveluiden keskiössä tulisi olla tyytyväiset asiakkaat, mutta Laphan viranhaltioille tämäkään ei näytä merkitsevän mitään. Tosiasia on, että mikäli Meri- Lapissa ei ole tarjolla kattavia palveluita ja omaa keskussairaalaa, ihmiset hakeutuvat joko Ouluun tai yksityissektorille, eivät Rovaniemelle. Tämä on faktaa, joka pitää myös päättäjien ymmärtää, ennen kuin on liian myöhäistä. Lopputuloshan voi olla, että Lapha yhdistetään toisen hyvinvointialueen kanssa kaikista hyvistä toiveajatteluista huolimatta, kun rahavirrat ohjautuvat yksityissektorille ja Ouluun." Nimimerkki: Sairaanhoitajana ruotsissa ja suomessa

"Hienoa että vihdoin asioihin puututaan ja haetaan tuloksellisuutta. Kemijärvellä kannattaa tarkoin tarkastella päihde- ja mielenterveystyön tavoitteita ja tuloksellisuutta sekä tavoitettavuutta suhteessa toimintaan. Toiminta kroonistunutta ja kallista. Uudet rakenteet palvelemaan kaikkia kuntalaisia enemmän kuin tervetulleita. Tsemppiä haastavaan mutta tarpeelliseen uudistukseen." Nimimerkki: Kevät24

"Pitäisköhän valtuutettujen näyttää vähän esimerkkiä, kokouspalkkiot ovat vuodessa yli 10 tonnin(pienipalkkaisen vuosiansion verran) joten oisko aiheellista ottaa vähän osaa säästöihin, tuo kaikki on pois hyvinvoinnista, ei se ihme ettei ihmisiä vaalit enään hirveenä nappaa kun on niin ahnetta meininkiä päättäjillä." Nimimerkki: Asioita seuraava

Lomake

Talouden sopeuttamisohjelman -palautelomake