Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.
Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.
Henkilöstö ja organisaatio -sopeuttamiskärjen tarkemmat alatavoitteet ja niihin suunnitellut toimenpiteet.
Huomaattehan, että tällä sivulla esitetyt toimenpiteet voivat vielä muuttua. Muutokset päivittyvät sivuille sitä mukaa, kun niistä tehdään päätöksiä.
Pääset tutustumaan henkilöstön ja organisaation sopeuttamistavoitteiden kustannushyötyihin alla olevasta pdf-tiedostosta. Huomaattehan, että luvut ja laskennat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua.
Sopeuttamiskärki 5: Henkilöstön ja organisaation kustannushyötytavoitteet
Lisätietoja henkilöstön ja organisaation sopeuttamiskärjestä antaa henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530
Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.
Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille.
Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan.
Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä.
"Onko kriisiajan työtehtävät mietitty? Nyt lopetettaisiin työtehtäviä ja siirrettäisiin työt Lapin keskussairaalaan, osaava henkilöstö maakunnista pois. Onko puolustusvoimilla resurssit ja henkilöt jotka tarvittaessa nuo työtehtävät tekisivät." Kysyn vaan
Vastaus:
Kriisi- ja poikkeusolojen valmius otetaan huomioon ratkaisuja tehtäessä.
"Riittääkö töitä kaikille hoitajille ja heidän lähiesihenkilöilleen? Vai karsitaanko juuri heistä, jotka ovat työn ytimessä ja tukemassa juuri heitä? Jos karsinta tapahtuu heidän osaltaan, ei työntekijöitä enää saada tulevaisuudessa laphalle." Nimimerkki Työntekijä suurella sydämellä
Vastaus:
Hoitohenkilökunnasta on pula, joten hoitohenkilökunnan vähentäminen ei ole todennäköistä.
"Voisiko QWL olla yksi säästökohde?" Nimimerkki Suorittajatasolta
Vastaus:
Kaikki mahdolliset säästökohteet arvioidaan.
Vastaus:
Suunnitteilla on selvittää työurien pidentämistä joustavilla työaikaratkaisuilla sekä tehdä keikkailusta Laphalla mahdollisimman helppoa.
"Työntekijäpulaan auttaisi myös se, että mahdollistaisitte keikkatyön tekemisen Laphan sisällä. Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä pystyin tekemään keikkatyötä ensihoidossa, vaikka olen pelastuslaitoksella töissä. Nykyään siitä työstä lapha joutuisi maksamaan ylityöt, mikä on jo valmiiksi todella iso kuluerä ensihoidon puolella, eikä enään siitä syystä ole mahdollisuutta tehdä lisätyötä, vaikka itse haluaisi. Nyt suurinosa ensihoidon "keikkavuoroista" teetetään ylitöinä heidän omilla työntekijöillään. Tämä koskee todella montaa Laphan omaa työntekijää muissakin eri paikoissa, kuin ensihoidossa. Nimimerkki Pela-eh"
Vastaus:
Kun työskennellään samalla työnantajalla, tulee kaikki tehty työ huomioida lepoaikoja ja enimmäistyöaikaa tarkasteltaessa. Tämä velvoite tulee työaikalaista, eikä työnantajalla ole mahdollisuutta sopia asiasta toisin. Sisäisen liikkuvuuden lisäämisen mahdollistaminen on yksi Laphan tavoitteista, mutta työaikalaki rajoittaa sitä merkittävästi.
"Kun henkilöstön vaihtuvuutta ja vuokratyövoiman käyttöä halutaan vähentää, onko hyvinvointialueella valmiutta arvioida henkilöstön palkkausta tätä silmällä pitäen? Palkkaus on kuitenkin merkittävä työpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Tässä taloustilanteessa palkkojen nostamiseen voi olla korkea kynnys, mutta jos se auttaa vähentämään vuokratyövoiman tarvetta, voisi taloudellinen nettovaikutus kuitenkin olla positiivinen." Nimimerkki Ehdotus
Vastaus: Laphan palkkausjärjestelmät ovat kehittymässä. Palkkauksen kannustavuus ja kilpailukyky on ilman muuta yksi veto- ja pitovoimaa lisäävistä tai heikentävistä tekijöistä. Hyvinvointialueille tulee tulevien vuosien aikana useita paikallisia eriä mm. palkkojen yhteensovittamiseen sekä palkkausjärjestelmien kehittämiseen liittyen.
"Sosiaalipalveluissa on liikaa pomoja. Tarvitaanko oikeasti esim. johtava sosiaalityöntekijä ja sen yläpuolelle on vähintään kolme esihenkilöä per vastuualue. Ja rinnallekin mahtuu erilaisia asiapäälliköitä ja -johtajia. Tai esim. palveluvastaava ja sen yläpuolelle kolme esihenkilöä vastuualueella. Ja näille tietenkin se toimialajohtaja. Kolpene on oma lukunsa, siihen mallia Oulusta. Kunta-aikana ei ollut näin moniportaista ja -muotoista esihenkilörakennetta edes sosiaalipalveluissa. Oli lähiesihenkilö, keskijohto, ylin johto ja lautakunta. Rovaniemi eri asia, mutta ei ole asioita sen kummemmin hoidettu, samat ongelmat kuin muissakin kunnissa, ehkä osin isommatkin. Viime vuoden vaihteen jälkeen tämä johto on paisunut ja palkatkin tainneet johtotasolla jopa kaksinkertaistua kunta-ajoista. Asiajohtajatkin voisi muuttaa toimialajohtajan tai vastuualuejohtajan alaisuudessa toimiviksi erityisasiantuntijoita tai suunnittelijoiksi. Esim. moni hallinto- ja kehittämispalveluiden tehtävä oikeasti valuu lähiesihenkilöiden vastuulle toteutettavaksi tai selvitettäväksi. Mitä tekee esim. vammaispalveluiden viranomaistoiminnasta vastaava päällikkö, kun vastuualueella on toiminnasta vastaavat lähiesihenkilöt, virassa olevat palvelupäälliköt, virassa oleva ammatillisesta toiminnasta vastaava johtava sosiaalityöntekijä ja virassa oleva yksikön johtaja, vastuualuejohtaja ja toimialajohtaja? Tuolla logiikalla myös terveyspuolella tulisi sama esihenkilörakenne, jossa tehtävät on pirstottu eri esihenkilöille sopiviksi. Sosiaalipalveluiden tavoitteena tulisi nyt olla sama esihenkilörakenne kuin terveyspalveluissa, joka on vastuualueittain ohuempi, ja jota ohuemmaksi ei saa enää keventää jos tavoite on, että ne esihenkilöt ehtivät tekemään työnsä. Töitä on varmasti aivan yhtä paljon kuin sosiaalipalveluissa. Koostuvat vain eri asioista Ja tässä muutoksessa pitää nyt muistaa, että tämäkin muutos aiheuttaa nimenomaan lähiesihenkiöille ison kuorman. Muutosta on takana vuosi, se on pitkä aika ja vielä jatkuu. Tässä muutoksessa lähiesihenkilöinä toimivien esihenkilöiden ja päälliköiden työmäärää ei saa enää lisätä esim. yhdistelemällä tehtäviä, eikä esihenkilöiden määrää enää vähentää yksiköistä ja vastuualeilta, tutkimatta erittäin tarkasti, mitä he oikeasti työssään tekevät ja selvittämällä, että jos eivät tekisi, kuka tekisi. Lisäksi vastuuyksikkö ja -aluejohtajien tehtäviin olisi paikallaan tarkentaa tehtävänkuvaa ja lisätä suora vastuu (ilman palkanlisäystä) henkilöstön veto- ja pitovoiman tehostamisesta ja ylläpitämisestä. Ovat nyt liian kaukana realiteeteista, vaikka pääosa veto- ja pitovoimaan vaikuttavista päätöksistä mahdollistuu juuri sillä johtotasolla tai etenee sieltä ylöskäsin. Toimialajohtajat vastaamaan, että toiminta tehostuu ja aluehallitus valvomaan, että raportointi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta on säännöllistä ja tehottomiin puututaan tiukasti." Nimimerkki Vastuiden ja esihenkilörakenteiden tarkastelu järjestyksessä: ylhäältä alas
Vastaus:
Johtamisjärjestelmä on kokonaisuudessaan tarkastelussa kevään ja syksyn 2024 aikana. Johtamisjärjestelmän keventäminen ja selkeyttäminen on yksi selkeästi esiin noussut kokonaisuus, jota suunnitellaan parhaillaan.
"Seurataan ja mitataan henkilöstön kokemaa työelämän laatua" Onko myös mietitty aivan loppuun saakka, että millaista esihenkilöillä on nyt toista vuotta jatkuvassa muutoksessa ottaa sitä epävarmuuden, keskeneräisyyden ja työkuormankin aiheuttamaa negatiivista palautetta vastaan henkilöstöltä, kun ovat itse samassa tilanteessa? Koska aika monta asiaa on edelleen kesken tässä uudessa organisaatiossa. Mitä tietoa tällä siis tavoitellaan? Ja seurataanko ja mitataanko myös sitä, että mitä konkreettisia tekoja ylin ja keskijohto on tehnyt ja tulee nyt tekemään koko henkilöstön työelämän laadun tukemiseksi ja kerättyyn tietoon perustuen?" Nimimerkki Oikea-aikaista ja riittävääkö?
Vastaus:
Esihenkilötyö erityisesti sote-alan tehtävissä on ollut viime vuosien aikana kovan paineen alla, ja huolta esihenkilöiden jaksamisesta muutoksessa on. Työelämän laadun mittauksella, tai muilla vaihtoehtoisilla jaksamiseen/hyvinvointiin liittyvillä kyselyillä, tavoitellaan työelämän laadun/työhyvinvoinnin nykytilan kuvaamista ja sen seurantaa. Näitä tuloksia hyödynnetään etenkin esihenkilötyön ja johtamisen sekä työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteiden suunnittelussa ja toimeenpanossa. Johtamisen ja esihenkilötyön kehittämisohjelmassa on valmisteilla loppuvuodesta 2024 käyttöönotettava arviointimalli, jossa seurataan ja mitataan esihenkilö- ja johtamistyössä onnistumista.
"Henkilöstön pysyvyyttä edistäisi laadukkaan perehdytyksen kehittäminen. Lisäisin perehdytysohjelman kehittämisen toimenpidelistalle." Nimimerkki Uusi
Vastaus:
Perehdytysohjelma on valmisteilla, ja valmistuu joko loppukeväästä 2024 tai syksyllä 2024.
"Pitäisikö poistaa mahdollisuus tehdä yhtäaikaa samaa työtä niin Laphalle kuin Mehiläinen Länsi-pohjaan (kuten eräs ylilääkäri tekee). Tai ainakin valvoa ettei laskuteta molempia samalta ajalta tai tehdä Laphan ajalla Mehiläisen tai muiden töitä." Nimimerkki jka
Vastaus:
Viranhaltijan on haettava tämän tyylisessä tilanteessa sivutoimilupaa, sivutoimea ei saa hoitaa työaikana. Samalta ajalta ei voi laskuttaa molempia mahdollisia työnantajia. Jos epäilys tämän tyylisestä toiminnasta on perustellusti herännyt, on syytä olla asiasta yhteydessä kyseisestä toiminnasta vastaavaan viranhaltijaan jatkoselvityksiä varten.
"Kannattaisi tiedustella, onko henkilökunnassa kuinka paljon uupuneita, joille pieni lomautus voisi olla voimaannuttava. Siis kartoittaa vapaaehtoisesti lomautusta haluavat." Nimimerkki LOMAutus
Vastaus:
Lomautus ei sovi näihin tilanteisiin, joissa kyse on enemmänkin siitä, että työntekijä/viranhaltija haluaa vapaata työstään. Näihin tilanteisiin sopivampi tapa on pyrkiä järjestämään vapautus työstä muilla keinoin, esimerkiksi säästövapaita tai lomarahanvaihtovapaita käyttämällä tai vapaaehtoisia työ-/virkavapaita myöntämällä.
"Onko hyvinvointialueelle tulossa yhtenäistä linjausta etätöistä ja niiden suositeltavuudesta? Valvooko hyvinvointialue toimistotilojen käyttöastetta? Tällä hetkellä etätyön tekemisestä on hyvin montaa eri mielipidettä ja ohjeistusta. Osa sellaisista työtehtävistä jotka voitaisiin hoitaa täysin etänä täytyy tehdä täysin toimistolla, eikä etätyön mahdollisuudesta suostuta neuvottelemaan. Monelle sellaiselle työntekijälle jotka tekevät pääsääntöisesti työnsä etänä on varattu toimistotiloista työpiste. Eikö tällaisissa yksiköissä olisi järkevämpi käyttää yhteisiä toimistotyöpisteitä jonka voit varata itsellesi käyttöön. Näin saataisiin vapautettua työpisteitä niille jotka oikeasti niitä tarvitsevat tai jopa pystyttäisiin vähentämään tilakustannuksista ylimääräisiä toimistotiloja. Mielestäni pitäisi kartoittaa myös tarkemmin sellaisia hoitotöitä mitä voitaisiin tehdä etänä. Tällä saataisiin parannettua myös työn houkuttelevuutta sekä saataisiin laajennettua hoitohenkilöstön saannin mahdollisuuksia, kun työntekijä voi tehdä työnsä mistä päin maailmaa tahansa. Tähän hyväesimerkki voisi olla etäkotihoito, jonka panosta ja käytettävyyttä pyritään muutoinkin kasvattamaan ja korostamaan kotiin annettavissa palveluissa. Saman tyylisiä "kotikäyntejä" voitaisiin tehdä myös muilla erikoisaloilla jossa hyvänä esimerkkinä mielenterveyspalvelut. Etänä tuotettavalla hoidolla on myös tutkimuksissa todettu olevan positiivin psykologinen vaikutus asiakkaan mielenterveyteen niissä tilanteissa, joissa etänä toteutettu hoito on katsottu soveltuvan asiakkaalle." Nimimerkki Rovaniemen toimistorotta
Vastaus:
Laphalla on voimassa oleva etätyöohje, tarkennuksia/suosituksia mahdollisesti tarkennetaan myöhemmässä vaiheessa. Toimistotilojen käyttöasteen kartoitus on meneillään, ja kaikista tarpeettomista tiloista pyritään luopumaan. Omaa työpistettä/työhuonetta ei lähtökohtaisesti ole tarpeen pitää, mikäli työ on järjestettävissä esimerkiksi yhteiskäyttöpisteellä+etätyönä. Nämä asiat ja ohjeistukset tarkastellaan osana sopeuttamisohjelman valmistelua.
"Millä konkreettisilla toimenpiteillä aiotaan vahvistaa Laphan veto- ja pitovoimaa työnantajana?" Nimimerkki Konkretiaa, ei korulauseita, kiitos
Vastaus:
Veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät ovat isoja kokonaisuuksia, eikä niiden kehittämiseen ole yksittäisiä "taikatemppuja". Joulukuussa 2023 vahvistetussa henkilöstöohjelmassa on useita henkilöstön veto- ja pitovoimaa lisääviä toimenpiteitä, joihin sitoutuminen pitkäjänteisesti toivottavasti luo tuloksia tulevaisuudessa. Laadukas esihenkilötyö ja johtaminen, henkilöstön osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työn sisältö ja sujuvuus, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, yhteisöllisyys, kannustava palkkaus ja palkitseminen yms. ovat kaikki tunnistettuja pito-ja vetovoimatekijöitä, ja näihin liittyviä toimnepiteitä toteutetaan henkilöstöohjelman toimenpiteiden mukaisesti.
"Onko mietitty mahdollisuutta antaa vaihtaa lomarahat vapaiksi?" Nimimerkki Säästöpossu
Vastaus;
Tätä selvitellään parhaillaan.
"Onko johtohenkilöiden palkkaus oikealla asteella. Vai onko palkkaus oikeassa mittasuhteessa työhön?" Nimimerkki: Totuus
"Organisaatio rakennettiin terävä pää edellä. Olisiko saneerauskin aloitettava ylhäältä alaspäin. Hallinto ei tuota palveluita, sen pitäisi tehostaa ja edistää palveluntuotantoa. Yhdellä lisäarvottomalla hallintoviralla saisi pidettyä neljä kättä töissä." Nimimerkki: V-P Väylänvarresta
"Kannatan esihenkilötason kevennystä ja sieltä rivityöhön tekijöitä (missä puute). Tällä hetkellä byrokratia estää tiedon kulun ylhäältä alas ja joustavan työn tekemisen. Liikaa henkilöstöä, niin kukaan ei tiedä mistään mitään ja töitä siirrellään." Nimimerkki Smartumia odotellessa
"Entäs pomojen määrä ja palkat?? Voisko karsia esim. "puoluetukia" Nimimerkki Lovopoltti
"Hyvät ihmiset. Missä ovat ne leveämmät hartiat, joista puhuttiin uudistusta tehdessä? Vanha johtamisjärjestelmä oli hyvä, toimiva ja edullisempi, sitä ei olisi tarvinnut muuttaa. Nyt hoitoon ja hoitajiin sekä lääkäreille tarvittavat verovarat maksetaan käsittämättöminä puoluetukina ja palkkioina hallintohimmelille. Veromaksajien verorahoja nekin ovat. Ottaako Lapha säästöjä, tästä mielettömän kalliista aluehallituksesta tai aluevaltuustosta? Kyllä pitäisi ja rankalla kädellä. Mielestäni nämä himmelit ovat turhakkeita, eivät hoitohenkilöt eikä lääkärit, saati sitten lähimpänä nyt olevat sairaalat tai terveyskeskukset. Huutolaistoimintako vanhuksille ja ameriikan malliko, muulle väestölle, on tulossa ratkaisuksi : "ota vakuutus", käy yksityisellä." Nimimerkki Turhautunut himmeleiden maksaja
"Työntekijäpulaan auttaisi myös se, että mahdollistaisitte keikkatyön tekemisen Laphan sisällä. Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä pystyin tekemään keikkatyötä ensihoidossa, vaikka olen pelastuslaitoksella töissä. Nykyään siitä työstä lapha joutuisi maksamaan ylityöt, mikä on jo valmiiksi todella iso kuluerä ensihoidon puolella, eikä enään siitä syystä ole mahdollisuutta tehdä lisätyötä, vaikka itse haluaisi. Nyt suurinosa ensihoidon "keikkavuoroista" teetetään ylitöinä heidän omilla työntekijöillään. Tämä koskee todella montaa Laphan omaa työntekijää muissakin eri paikoissa, kuin ensihoidossa." Nimimerkki Pela-eh
"Kun henkilöstön vaihtuvuutta ja vuokratyövoiman käyttöä halutaan vähentää, onko hyvinvointialueella valmiutta arvioida henkilöstön palkkausta tätä silmällä pitäen? Palkkaus on kuitenkin merkittävä työpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Tässä taloustilanteessa palkkojen nostamiseen voi olla korkea kynnys, mutta jos se auttaa vähentämään vuokratyövoiman tarvetta, voisi taloudellinen nettovaikutus kuitenkin olla positiivinen." Nimimerkki Ehdotus
"Lähiesihenkilöitä ei saa vähentää.Eivät ole isopalkkaisia. He tekevät johdon määräämät tehtävät; ovat tukena ja tiedon välittäjinä työntekijöille. Työmäärä heillä jo iso." Nimimerkki Laphalainen
"Sosiaalipalveluissa on liikaa pomoja. Tarvitaanko oikeasti esim. johtava sosiaalityöntekijä ja sen yläpuolelle on vähintään kolme esihenkilöä per vastuualue. Ja rinnallekin mahtuu erilaisia asiapäälliköitä ja -johtajia. Tai esim. palveluvastaava ja sen yläpuolelle kolme esihenkilöä vastuualueella. Ja näille tietenkin se toimialajohtaja. Kolpene on oma lukunsa, siihen mallia Oulusta. Kunta-aikana ei ollut näin moniportaista ja -muotoista esihenkilörakennetta edes sosiaalipalveluissa. Oli lähiesihenkilö, keskijohto, ylin johto ja lautakunta. Rovaniemi eri asia, mutta ei ole asioita sen kummemmin hoidettu, samat ongelmat kuin muissakin kunnissa, ehkä osin isommatkin. Viime vuoden vaihteen jälkeen tämä johto on paisunut ja palkatkin tainneet johtotasolla jopa kaksinkertaistua kunta-ajoista. Asiajohtajatkin voisi muuttaa toimialajohtajan tai vastuualuejohtajan alaisuudessa toimiviksi erityisasiantuntijoita tai suunnittelijoiksi. Esim. moni hallinto- ja kehittämispalveluiden tehtävä oikeasti valuu lähiesihenkilöiden vastuulle toteutettavaksi tai selvitettäväksi. Mitä tekee esim. vammaispalveluiden viranomaistoiminnasta vastaava päällikkö, kun vastuualueella on toiminnasta vastaavat lähiesihenkilöt, virassa olevat palvelupäälliköt, virassa oleva ammatillisesta toiminnasta vastaava johtava sosiaalityöntekijä ja virassa oleva yksikön johtaja, vastuualuejohtaja ja toimialajohtaja? Tuolla logiikalla myös terveyspuolella tulisi sama esihenkilörakenne, jossa tehtävät on pirstottu eri esihenkilöille sopiviksi. Sosiaalipalveluiden tavoitteena tulisi nyt olla sama esihenkilörakenne kuin terveyspalveluissa, joka on vastuualueittain ohuempi, ja jota ohuemmaksi ei saa enää keventää jos tavoite on, että ne esihenkilöt ehtivät tekemään työnsä. Töitä on varmasti aivan yhtä paljon kuin sosiaalipalveluissa. Koostuvat vain eri asioista Ja tässä muutoksessa pitää nyt muistaa, että tämäkin muutos aiheuttaa nimenomaan lähiesihenkiöille ison kuorman. Muutosta on takana vuosi, se on pitkä aika ja vielä jatkuu. Tässä muutoksessa lähiesihenkilöinä toimivien esihenkilöiden ja päälliköiden työmäärää ei saa enää lisätä esim. yhdistelemällä tehtäviä, eikä esihenkilöiden määrää enää vähentää yksiköistä ja vastuualeilta, tutkimatta erittäin tarkasti, mitä he oikeasti työssään tekevät ja selvittämällä, että jos eivät tekisi, kuka tekisi. Lisäksi vastuuyksikkö ja -aluejohtajien tehtäviin olisi paikallaan tarkentaa tehtävänkuvaa ja lisätä suora vastuu (ilman palkanlisäystä) henkilöstön veto- ja pitovoiman tehostamisesta ja ylläpitämisestä. Ovat nyt liian kaukana realiteeteista, vaikka pääosa veto- ja pitovoimaan vaikuttavista päätöksistä mahdollistuu juuri sillä johtotasolla tai etenee sieltä ylöskäsin. Toimialajohtajat vastaamaan, että toiminta tehostuu ja aluehallitus valvomaan, että raportointi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta on säännöllistä ja tehottomiin puututaan tiukasti." Nimimerkki Vastuiden ja esihenkilörakenteiden tarkastelu järjestyksessä: ylhäältä alas
"Henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia tulisi kuulla nykyistä huomattavasti enemmän. Moni kokee ja on kokenut pitkään, että heidän kantaansa ei kysytä työtä koskevissa päätöksissä tai heitä ei kuunnella. Työntekijöillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa työn sisällön uudistamiseen. Työtä kehitetään sanelupolitiikalla, ylemmältä johdolta tulee muutoksia ja uusia tehtäviä. Aitoa mukaan ottamista muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen on liian vähän. Ihan vain esimerkkinä: vuodeosastojen koordinaattoreita on palkattu isolla summalla yhtenäistämään vuodeosastotoimintaa. Eikö tähänkin tehtävään olisi voinut ottaa sieltä kenttätöistä hoitajaa joilla on kokemusta varsinaisesta työstä. Tekisi päivän tai kaksi viikossa yhteistyötä muiden kanssa. Nämä kokemus asiantuntijat olisivat voineet vierailla toisten työpaikoilla ja tehdä yhdessä ratkaisuja tms. Nyt tämä yksi henkilö opettelee kaikkien vuodeosastojen toiminnot ja lopulta kuitenkin tuijottaa omaa napaansa puolueettomasti. Ja muutoinkin tuntuu näitä eri asiantuntijoita ja koordinaattoreita olevan vähän siellä täällä isoilla ansioilla. Ei muuta kuin niitä vähemmäksi ja oikeasti työtä tekevät osallistumaan päätösentekoihin paljo pienemmällä summalla." Nimimerkki Työntekijät näkyväksi
"Työntekijän siirtäminen erityöpisteiden välillä ei ole järkevää toimintaa.Pitkät välimatkat,väsyneenä omalla autolla ajaen.missä on inhimillisyys,työntekijän turvallisuus ? Kyllähän tämä hullu idea oli jo tiedossa alussa ettei rahat riitä. Liian paljon pikkupomoissa/esimiehen esimiehiä." Nimimerkki pohjoinen asukas
"Hallinto- ja tukipalveluissa vastuuyksikköjohtaja-tason alle ei tarvita erillisiä päälliköitä. Asiantuntijat voivat hoitaa nämä ”päälliköidenkin” työt. Toteutuisi entinen malli (kunnat) ylhäältä alaspäin: Toimialajohtaja Vastuualuejohtaja Vastuuyksikköjohtaja Asiantuntija/työntekijä Iso säästö, kun välipomot otetaan pois ja siirretään asiantuntija/kenttätyöhön. Ehdotus: Ainoastaan erityisen vaativaa henkilöstömäärää johtaessa voisi tulla kyseeseen 50% työaikaa tekevä päällikkö vastuuyksikköjohtajan alaisuuteen. 50% kenttä/asiantuntijatyötä." Nimimerkki Kyllä, olen laphalainen
"Muistakaa nyt Laphan työntekijät, että teidän tehtävänänne on liikkua eri toimipisteiden välillä! Aivan järjenköyhyyttä, että meidän asiakkaiden ja potilaiden täytyisi siirtyä naapurikuntiin!" Nimimerkki Asiakas ja potilas
"Hyvinvointialuetta on rakennettu ylhäältä alas-periaatteella. On saatu aikaan melkoinen hallintohimmeli, jossa uhkana on perustehtävämme hämärtyminen. Esihenkilöstöä; johtajia ja päälliköitä on paljon, eikä työyhteisössämme ole avattu kaikkien esihenkilöportaiden keskinäistä tehtävä- ja vastuujakoa, vaikka olemme sitä erikseen pyytäneet. Vaikuttaa siltä, että johtotehtävien virkoja perustettiin miettimättä niiden tarvetta ja tehtävänkuvia. Esitän päällikköportaan karsimista ja sieltä työntekijöiden palauttamista perustyöhön. Hallintoa voisi myös keventää ja tehdä organisaatiosta vähemmän byrokraattinen. Hyvä hallinto on mm. joustavaa ja läpinäkyvää, nyt se ei Laphassa sitä ole. Asiakkaiden palveluista ja niiden yhdenvertaisesta saatavuudesta on huolehdittava, säästöjä ei saa toteuttaa asiakkaiden kustannuksella. Hyvinvointialueen valmistelutyössä ylhäältä alas -periaatteella unohdettiin niinkin tärkeä asia kuin laskutus. Laphalla jää valtavasti tuloja saamatta, kun esim. asiakasmaksujen laskutus ei pelaa vieläkään. Laskutusongelmista johtuen asiakkaat ovat saaneet takautuvasti valtavia laskuja, joita he eivät pysty maksamaan, eivät edes edunvalvonnassa olevat asiakkaat. Uhkana on saatavien päätyminen ulosottoon. Asiakkaat saattavat myös jättäytyä pois tarvitsemistaan palveluista taloudellisten syiden vuoksi, jolloin tilanteet huononevat nopeasti ja tarvitaan jälleen kalliiksi tulevia korjaavia toimia ja -palveluja. Olisi paikallaan miettiä, ketä ja mitä varten Lapha on olemassa." Nimimerkki Unohtuneet asiakkaat
"Pitäisi panostaa omaan henkilöstöön, myös palkan muodossa. Nyt tätä ei ole tehty ja päädytään kalliimpiin hätäratkaisuihin, joissa myöskään hoidon laatu ei ole välttämättä riittävällä tasolla ja hoidon jatkuvuus ei edes toteudu. Myös kilpailu työntekijöistä on kova, joten vähintään Pohteen tasolla pitäisi palkoissa olla, jos oikeasti haluamme ettei pakka hajoa Laphassa vielä nykyistä pahemmin." Nimimerkki Huolestunut
"Puhtauspalvelussa työnohjaajia liikaa. Ohjaajat takaisin laitoshuoltajiksi. Sekä päällikköjä voisi vähentää." Nimimerkki Sivusta seurannut
"Koskaan kuntien aikana ei ole ollut näin monta johtajaa. Pitäisikö miettiä onko näille kaikille juuri todella tarve? Työntekijöitä tarvitaan ruohonjuuri tasolla ja sinne ei lisää saada tekijöitä. Tällä hetkellä revitään henkilökunnan selkärangasta ja tehdään töitä liian vähällä resurssilla. Esimerkiksi Kemijärvellä tekijöitä on paljon enemmän kuin muissa kunnissa. Sodankylässä myös voisi miettiä kehitysvammaisten puolella onko oikein että työntekijöitä on 1 suurinpiirtein 1-2 asiakasta kohti"
"Johtohenkilöstöä voisi vähentää on esimiestä esimiehen perään. Esim 5 pientä yksikköä joissa jokaisessa oma vastaava ja siihen päälle monta muuta."
"Tarvitseeko kaikkia uusia toimia ja virkoja? Johtajia johtajan perään sekä koordinaattoreita. Ei niitä ennenkään ole ollut, vaan tehtävät ovat hoitaneet jo joku taho. Hyvinvointialueella on jo paljon enemmän johtajia mitä kuntien/kaupunkien aikana. Myös palkat ovat suuremmat. Sinne se raha menee." Nimimerkki Sinne se raha menee
"Samat palkat Laphan alueella eri alueille. Esim pohjoisessa on paremmat palkat kuin itäisellä alueella." Nimimerkki epätasa arvo
"Kannattaisi tiedustella, onko henkilökunnassa kuinka paljon uupuneita, joille pieni lomautus voisi olla voimaannuttava. Siis kartoittaa vapaaehtoisesti lomautusta haluavat." Nimimerkki LOMAutus
"Lapin Kansassa oli 24.2 hyvä kirjoitus. Miten poliittinen taho ottaa osaa säästöihin? Hyvä malli sieltä voisi antaa intoa myös henkilökunnalle talkoisiin. Verorahoilla myös heidän palkat, palkkiot ja tuet maksetaan." Nimimerkki Vaikea paikka
"Henkilöstön pysyvyyttä edistäisi laadukkaan perehdytyksen kehittäminen. Lisäisin perehdytysohjelman kehittämisen toimenpidelistalle." Nimimerkki Uusi
"Laphan myötä on tullut ja koko ajan tulee lisää erilaisia esimies/ johtaja virkoja/työtehtäviä. Liikaa johtotason työntekijöitä,vähemmälläkin pärjää. Panostakaa enemmän lisäämällä hoitajia. Esim.Enontekiöllä ja Muoniossa palveluiden karsiminen ei johda hyvään lopputulokseen. Asukkaille pitää turvata terveys/hoivapalvelut oman kunnan alueella. Ei olla tasavertaisessa asemassa asuinpaikan valinta ei saa olla esteenä." Nimimerkki Huolestunut enontekiöläinen
"Voisitte vähentää hyvinvointialuiden johtajien palkkoja. Myös kaikki turhat pikkupomot pois, siellä ei tarvi keksiä uusia virkoja tutuille ja sukulaisille. Vuodeosastojen lakkauttaminen kaikista idiooteinta hommaa mut saapahan pomot jatkossaki nauttia isoista palkoista." Nimimerkki Ei pomo
"Henkilöstön pysyvyyttä edistäisi laadukkaan perehdytyksen kehittäminen. Lisäisin perehdytysohjelman kehittämisen toimenpidelistalle." Nimimerkki Uusi
"Lapin Kansassa oli 24.2 hyvä kirjoitus. Miten poliittinen taho ottaa osaa säästöihin? Hyvä malli sieltä voisi antaa intoa myös henkilökunnalle talkoisiin. Verorahoilla myös heidän palkat, palkkiot ja tuet maksetaan." Nimimerkki Vaikea paikka
"Pitäisikö poistaa mahdollisuus tehdä yhtäaikaa samaa työtä niin Laphalle kuin Mehiläinen Länsi-pohjaan (kuten eräs ylilääkäri tekee). Tai ainakin valvoa ettei laskuteta molempia samalta ajalta tai tehdä Laphan ajalla Mehiläisen tai muiden töitä." Nimimerkki jka
"Kannattaisi tiedustella, onko henkilökunnassa kuinka paljon uupuneita, joille pieni lomautus voisi olla voimaannuttava. Siis kartoittaa vapaaehtoisesti lomautusta haluavat." Nimimerkki LOMAutus
"Nykyinen hallinto on todella raskas ja kallis. Monta kallispalkkaista erilaista johtajaa ja palveluvastaavaa ja esimiehen esimiestä. Kaikenlaisia strategioita, työryhmiä, tiimejä jne, jolloin työaika kuluu selvityksissä ja palavereissa. Asukkaat tekevät tekeviä käsipareja varsinaisiin palveluihin. Hallinnon karsiminen puoleen ja enemmän töiden suunnittelu- ja kehitysmahdollisuuksia työntekijöille, jotka oikeasti osaavat ja näkevät sen käytännön työn. Reilut palkanalennukset isoihin palkkoihin. Toimielimissä puoluetuet pois ja kokouspalkkioiden reilu pudotus. Aluehallituksessa ja valtuustossa 1 edustaja per kunta, ei muuta. Tasapuolinen vaikutusmahdollisuus tällöin kaikilla kunnilla ja asukkailla. Ei nykyistä kahden ison alueen määräysvaltaa ja kilpailua keskenään." Nimimerkki Tympääntynyt
"Miksen johtokunnalta leikkatta palkoja puoleen olisi vara leikkatta .ja tietenkin maksetaan vuokrat asunnosta kaikki saa ilman .tavallinen Pulliainen maksaa kaikki omasta pussista laskut muut kulut. On ristiriidassa koko touhj" Nimimerkki Tk
"Lapin hyvinvointialueen viestintätiimi. Henkilökunnalle on järjestetty saavutettavuuskoulutus, jota vetää ulkopuolinen kouluttaja. Onko totta, ettei oman organisaation viestinnän henkilöstöstä (noin 20 henkilöä) kukaan pystynyt tämmöistä koulutusta vetämään? Aivan järjetöntä maksaa ulkopuoliselle tämmöisestä. Säästökohteet ovat oikeasti lähempänä kuin osaa edes kuvitella, kunhan vain asioita katsotaan tarpeeksi etäältä. Ei ole mitään järkeä palkata hirveää määrää omaa henkilöstöä, jos kukaan ei kykene tekemään mitään ilman ostopalvelua."
19.2.2024
Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.
Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.
Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.
Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.
Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.
Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.
Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.
Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.
Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.
Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.
Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.
Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.
Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.
Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.
Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.
Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.
Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.
Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.
Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.
Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.
Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.
Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.
Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.
Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.
Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.
aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
14.2.2024
Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.
Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.
Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.
Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.
Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.
Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.
Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.
Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.
Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.
Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.
Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.
Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.
Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.
Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.
Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.
Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.
Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.
Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.
Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.
Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.
Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.
Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.
-aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
-hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
-esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
-lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia
Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.
Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.
Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
13.2.2024
13.2.2024
Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.
Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.
Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.
Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.
Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.
Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.
Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.
Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.
Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.
Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.
Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.
Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.
Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.
Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.
Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.
Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.
Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.
Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.
Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.
Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.
Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.
Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)
Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.