Navigointivalikko

Navigointivalikko

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen

Muu toiminnan kehittäminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Tähän sisältyvät toiminnan tehostaminen ja päällekäisyyksien karsinta sekä muut nopeat sopeuttamistoimet joilla varmistetaan talouden tasapainotus. 

Muun toiminnan kehittämisen sopeuttamiskärjestä lisätietoja antaa hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Muusta toiminnan kehittämisestä esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia

Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.

Muu toiminnan kehittämine UKK1

Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille. 

Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan. 

Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä. 

Muu toiminta Ukk2

Päätöksiä ei tästä vielä ole, myös poliittisen päätöksenteon kustannuksia tarkastellaan osana talouden sopeuttamisohjelman valmistelua. 

Muu kehittäminen ukk3

"Aikooko valtuusto itse säästää pienentämällä ryhmärahaa tai lopettamalla sen kokonaan? Toiminta hakee yksittäisiä säästöjä tuhansissa, jopa sadoissa euroissa ja samaan aikaan valtuusto maksaa itselleen tuhansia euroja per valtuutettu. Absurdia." Nimimerkki: Arkkitehti

Vastaus: 

Niin sanottua ryhmärahaa eli valtuustoryhmien toiminnan tukea on pienennetty vuodelle 2024. Vuonna 2023 tuki oli 5 000 euroa ja vuonna 2024 se on 3 250 euroa/valtuutettu. 

Muu toiminnan sopeutus kommentit

Muun toiminnan kehittämisen ja sopeuttamisen kommentit

Muu toiminnan kehittäminen kommentit

"Niin sanottua ryhmärahaa eli valtuustoryhmien toiminnan tukea on pienennetty vuodelle 2024. Vuonna 2023 tuki oli 5 000 euroa ja vuonna 2024 se on 3 250 euroa/valtuutettu." Ei muuta kuin selkeä polku kohti 0€. Puolitetaan tuo 3250€ vuodelle 2025 = 1625€. Ja taas puolitetaan vuodelle 2026 = 812,5€. Tämän jälkeen tuki on niin pieni että se voidaan lakkauttaa kokonaan." Nimimerkki: .

Muu toiminnan sopeutus kommentit

Muun toiminnan kehittämisen ja sopeuttamisen kommentit

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

  1. Kehitämme asiakaspalautteen keräämistä – palautteita koskeva kysely avoinna 20.6.2024 saakka
    Lapin hyvinvointialue kehittää asiakaspalautteen keräämistä. Kehittämisen tavoitteena on palveluja koskevan...

    Kehitämme asiakaspalautteen keräämistä – palautteita koskeva kysely avoinna 20.6.2024 saakka

    11.6.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kehitämme asiakaspalautteen keräämistä – palautteita koskeva kysely avoinna 20.6.2024 saakka

    Läppärin näppäimistö ja kädet lähikuvassa

    Kuva: STM

    11.6.2024

    Lapin hyvinvointialue kehittää asiakaspalautteen keräämistä. Kehittämisen tavoitteena on palveluja koskevan palautteen kerääminen samanmuotoisena ja vertailtavana. Samalla kehitetään myös palautteiden yhtenäisen käsittelyn ja hyödyntämisen mallia.

    Lappilaisia pyydetään nyt osallistumaan palautteita koskevaan kyselyyn, joka on avoinna 20.6.2024 asti. Vastaukset tallentuvat nimettöminä ja lomakkeella kerättyä tietoa käytetään asiakaspalautteen hyödyntämisen suunnittelussa.

    Kyselyyn voi osallistua tästä linkistä: Palautekysely

    Saadusta palautteesta ja sen vaikutuksesta toimintaan tiedotetaan verkkosivuilla.

    Lapha on mukana Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) koordinoimassa sote-palvelujen palautetiedon yhtenäisen keräämisen mallissa. Se aloittaa toimintansa vuoden 2025 aikana.

    Nykyinen asiakaspalautteen keruu

    Tällä hetkellä yleistä palautetta voi antaa Lapha.fi-sivuilla olevilla lomakkeilla suomeksi ja saamen kielillä sekä osassa palvelupisteistä olevien palautelaitteiden kautta ja paperisilla lomakkeilla. Palautetiedot kertyvät eri järjestelmiin.

    Lisäksi on myös muita tietyin aikavälein toteutettuja palautteidenkeruita esimerkiksi hoitotyöstä sekä THL:n koordinoimia perusterveydenhuollon asiakaspalautekyselyjä. Myös Laphan ostopalveluilla voi olla käytössä omia palautekyselyitä.

    Omaan hoitotilanteeseen liittyvä tyytymättömyys on hyvä ottaa puheeksi ensisijaisesti hoidonantajan kanssa. Keskustelemalla hoitoa antaneen henkilön tai hänen esimiehensä kanssa voidaan selvittää ja korjata tilannetta. Tarvittaessa potilasasiavastaava voi auttaa. Jos asia ei ratkea neuvottelemalla, voi tehdä muistutuksen tai kantelun ja näihin oleva ohjeistus löytyy Lapha.fi-verkkosivulta.

    Lisätietoja asiakaskokemuksesta THL:n verkkosivuilla.

    Läppärin näppäimistö ja kädet lähikuvassa Kehitämme asiakaspalautteen keräämistä – palautteita koskeva kysely avoinna 20.6.2024 saakka
    11.6.2024
    Lapin hyvinvointialue kehittää asiakaspalautteen keräämistä. Kehittämisen tavoitteena on palveluja koskevan...
    Läppärin näppäimistö ja kädet lähikuvassa

    Kehitämme asiakaspalautteen keräämistä – palautteita koskeva kysely avoinna 20.6.2024 saakka


    Lapin hyvinvointialue kehittää asiakaspalautteen keräämistä. Kehittämisen tavoitteena on palveluja koskevan palautteen kerääminen samanmuotoisena ja vertailtavana. Samalla kehitetään myös palautteiden yhtenäisen käsittelyn ja hyödyntämisen mallia.

  2. Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"
    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta...

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"

    5.6.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"

    Vanha ja nuori käsi yhdessä

    Kuva: Lapin materiaalipankki / Jenni Lintula

    5.6.2024

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta 2023, ja jättää sen aluevaltuuston käsiteltäväksi 10. kesäkuuta 2024 pidettävässä kokouksessa.

    Tarkastuslautakunnan päätehtävä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet sekä onko toiminta ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista.

    Vuosi 2023 oli Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Tarkastuslautakunta päätti nostaa vuonna 2023 arvioinnin kohteiksi seuraavat hyvinvointialueen strategiset painopisteet: henkilöstökokemus, hyvä johtaminen ja talouden tasapaino.

    Laatu on tärkeä menestystekijä

    Tarkastuslautakunta pitää laadunhallintaa ja kehittämistä toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden edellytyksenä. Tarkastuslautakunta haluaa toimia esimerkillisesti arviointityön kehittäjänä. Lautakunta suosittelee panostamista Lapin hyvinvointialueen kokonaisvaltaiseen laadunhallintatyöhön. Laadunhallintatyö edellyttää etenkin johdon, mutta myös henkilöstön sitoutumisen lisäksi yhteisen laatupolitiikan ja -ymmärryksen määrittelyä.

    Organisaation uudistaminen on tarpeen

    Vuodelle 2023 aiottua uudelleenorganisointia olisi tullut jatkaa suunnitellusti. Palvelualueiden rooli on jäänyt epäselväksi. Toiminta oli vuonna 2023 edellisen vuoden tapaan hyvin aluehallitusvetoista. Toimielin- ja henkilöstöorganisaatiota, mukaan lukien palvelualuemalli, tulee arvioida uudelleen. Tarkastuslautakunta suosittelee kiinnittämään erityistä huomiota toiminnan siiloutumisen ehkäisemiseen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

    Päätösvaltaa tulee pystyä hajauttamaan tarkoituksenmukaisesti ja luottamushenkilöelinten päätösvallan rajat määritellä uudelleen. Yhtenäisillä ohjeilla ja toimintatavoilla päätöksentekoa voidaan hallitusti hajauttaa.

    Strategian toimeenpano-ohjelmat tulee sovittaa yhteen

    Tarkastuslautakunta suosittelee, että jatkossa eri ohjelmien yhteensovittamisen, aikatauluttamisen ja vastuuttamisen tueksi laaditaan päätöksenteon vuosikello. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiä ja muita ohjelmia on valmisteltu, mutta eriaikaisesti. Yksi keskeisimmistä on sote-palvelustrategia ja sitä toimeenpaneva talouden sopeuttamisohjelma. Nämä olivat aluevaltuuston päätöksenteossa vasta huhtikuussa 2024. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana keskeisten ohjelmien viivästymistä ja ohjelmien eriytymistä toisistaan.

    Talous on epätasapainossa

    Talous on epätasapainossa ja alijäämää on 90,3 miljoonaa euroa vuodelta 2023. Talouden sopeuttamisohjelma (tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma) laadittiin vasta keväällä 2024. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

    Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana, että päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja ei ole tehty vuonna 2023. Lautakunta pitää tärkeänä vaikutusten ennakkoarviointien tekemistä jatkossa säännönmukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla:

    ”Lautakunta suosittelee, että vastaisuudessa hyvinvointialueella tehtäisiin säännönmukaisesti päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja”.

    Henkilöstön hyvinvointiin ja työnantajamaineeseen on panostettava

    Henkilöstöohjelma alaohjelmineen ja kehittämishankkeineen on käynnistynyt onnistuneesti. Tarkastuslautakunta pitää erityisen onnistuneena sitä, että henkilöstöpalvelut panostaa esihenkilötyön tukemiseen.

    ”Henkilöstön aito kuunteleminen ja osallistumismahdollisuudet ovat hyvän henkilöstökokemuksen avaimia. Niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota", arviointikertomuksessa todetaan.

    Työvoimapula on koko Lapin haaste, johon vastataan vain alueellisella yhteistyöllä, ei keskenään kilpailemalla. Tarkastuslautakunta pitää edelleen tärkeänä, että työnantajamaineeseen ja työhyvinvointiin panostetaan. Tarkastuslautakunta suosittelee, että työvoiman vuokrausta vähennetään suunnitellusti ja huolehditaan sopimushallinnasta.

    Johtamisjärjestelmää tulee kehittää

    Keskitetty päätöksenteko voi tarkastuslautakunnan mukaan olla joissakin asioissa perusteltua, mutta yhtenäisillä ohjeilla ja toimintatavoilla päätöksentekoa voidaan tarkoituksenmukaisesti hajauttaa delegointimatriisin mukaisesti. Tarkastuslautakunta suosittelee johtoryhmärakenteiden tarkastelua osana organisointia ja johtamisen kehittämistä. 

    Lisähaasteita johtamiseen tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuovat hallinnollisten tehtävien epätarkoituksenmukainen jakautuminen sekä suurten sopimus- ja hankintakokonaisuuksien hallinta.

    Arviointikertomus on aluevaltuuston käsiteltävänä 10.6.2024

    Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2023 aluevaltuuston kokouksessa 10.6.2024 ja esittää, että aluevaltuusto pyytää aluehallitusta kokoamaan vastineet ja antamaan valtuustolle lausunnon syyskuun loppuun mennessä toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta, ja mihin tarkastuslautakunnan kannanottojen perusteella on ryhdytty.

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2023 tullaan julkaisemaan kesäkuussa verkko-osoitteessa: lapha.fi/tarkastuslautakunta.

    Lisätietoja


    Vesa Puuronen
    tarkastuslautakunnan pj.
    vesa.puuronen@lapha.fi
    050 320 3434

    Riitta Erola
    tarkastuspäällikkö
    riitta.erola@lapha.fi
    040 537 8271

    Vanha ja nuori käsi yhdessä Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"
    5.6.2024
    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta...
    Vanha ja nuori käsi yhdessä

    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta: "Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia"


    Lapin hyvinvointialueen tarkastuslautakunta hyväksyi toukokuun kokouksessaan arviointikertomuksen vuodelta 2023, ja jättää sen aluevaltuuston käsiteltäväksi 10. kesäkuuta 2024 pidettävässä kokouksessa.

  3. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.