Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.
Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.
Hankintojen sopimusten ja logistiikan tavoitteiden tarkemmat alatavoitteet ja niihin suunnitellut toimenpiteet.
Huomaattehan, että tällä sivulla esitetyt toimenpiteet voivat vielä muuttua. Muutokset päivittyvät sivuille sitä mukaa, kun niistä tehdään päätöksiä.
Pääset tutustumaan hankintojen, sopimusten ja logistiikan sopeuttamistavoitteiden kustannushyötyihin alla olevasta pdf-tiedostosta. Huomaattehan, että luvut ja laskennat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua.
Sopeuttamiskärki 6: Hankintojen, sopimusten ja logistiikan kustannushyötytavoitteet
Lisätietoja hankintojen, sopimusten ja logistiikan sopeuttamiskärjestä antaa hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.
Tämän sivun alalaidassa on lomake kysymyksille ja kommenteille.
Kysymyksiin vastaavat kyseisen aiheen vastuuhenkilöt ja vastaukset kerätään tämän sivun usein kysyttyjen kysymysten osioon. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos vastauksia on sillä hetkellä saavilla. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti olemassa vastauksia, sillä asiat kehittyvät koko ajan.
Samalla lomakkeella jätetyt rakentavat kommentit myös julkaistaan sivulla, joko nimellä tai nimimerkillä.
"Kuinka kustannustehokasta on johdon käyttämät konsulttipalvelut, jotka maksavat organisaatiolle paljon jo kallispalkkaisen johtajan lisäksi?" Nimim. Konsulttipalveluiden käyttö
Vastaus:
Laphan johdon käyttämien konsulttipalveluiden tarve on arvioitu aina tapauskohtaisesti. Tarvetta on arvioitu oman osaamisen täydentämisen sekä henkilöstön työaikaresurssien riittävyyden lähtökohdista.
Lapin hyvinvointialue on mukana seuraavissa konsultointipalvelua sisältävissä yhteishankinnoissa:
DPS-järjesteyihin liittyvät yksittäiset hankinnat toteutetaan hankintapalvelut yksikön toimesta DPS:n sisäisinä minikilpailutuksina yhteistyössä toimialojen kanssa.
Yksittäisiä Laphalle siirtyneitä tai toimialojen tekemiä konsultointisopimuksia on arviolta 150 kpl.
"Jos välinehuolto siirretään maakunnista tehtäväksi Lapin keskussairaalaan, onko mietitty että siinä vaiheessa tähystykset joita on tehty maakunnissa (Sodankylä, Ivalo) tulevat loppumaan? Vanhukset ajatetaan jostain monien satojen kilometrien päästä Rovaniemelle jo aikaisemmin koska täytyyhän pystyä "tyhjennys" tekemään ennen toimenpidettä. Sekö on sitten halpaa ja tarkoituksen mukaista, hoitotaso ei kyllä aikakaan ole yhdenvertaista ja hyvää?!" Nimim. IA
Vastaus:
Skopioiden jatkaminen Sodankylässä ja Ivalossa on selvityksessä osana talouden sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on, että skopioita toteutetaan näillä paikkakunnilla myös jatkossa. Välinehuolto on mukana suunnittelussa ja sen tarpeet huomioidaan suunnittelun edetessä. Varsinainen päätös skopiatoiminnasta ja siihen liittyvästä välinehuollosta saadaan kuitenkin vasta sopeuttamisohjelman myötä.
"Mitä välinehuollon keskittäminen tarkoittaisi käytännössä? Onko suunnitteilla keskittää kaikki terveyskeskustason välinehuoltotoiminnot keskussairaalaan? Aiemmin on luvattu välinehuoltokeskuksen johtajan suulla, että ne yksiköt, joissa on välinehuollon tutkinnon suorittanut alan ammattilainen saavat jatkaa välinehuoltotoimintaa, mutta muista yksiköistä välinehuolto keskitettäisiin keskussairaalan välinehuoltokeskukseen. Onko tähän tulossa muutos? Joudutaanko ammattitaitoisia välinehuoltajia irtisanomaan?" Nimim. Välinehuollon tulevaisuudesta huolestunut
Vastaus:
Aiemmin oli tavoitteena säilyttää kaikki yksiöt, joissa on pätevä henkilökunta. Säästöpaineiden kiristyttyä tätä tavoitetta joudutaan arvioimaan uudelleen. Välinehuollon kokonaistilannetta selvitellään osana sopeuttamisohjelmaa ulkopuolisen selvittelijän toimesta. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan merkittävästi mahdolliset toiminnan muutokset kullakin paikkakunnalla. Mikäli välinehuollon tarve paikkakunnalta loppuu, välinehuoltajia ei tulla irtisanomaan vaan heidät ohjataan työskentelemään toiseen välinehuollon työpisteeseen. Tarvittaessa selvitetään myös korvaavan työn järjestäminen omalta paikkakunnalta.
"Mistäpä löytyy konsulttipalveluihin menevä rahan summa? LKS käytetään hienoja konsulttipalveluita kiinteistönhuollon liittyvissä asioissa. Me täällä Länskässä pärjätään ihan omalla henkilökunnalla teknisellä osastolla. Miksi siellä on tekninen osasto kun työn hoitaa kuitenkin kalliit konsultit." Nimim. laphan johtajat ovat kaukana meri-Lapista
Vastaus:
Konsulttipalveluihin liittyvät kulut ovat osana investointimäärärahoja ja näkyvät niiden toteumassa sekä osana käyttötaloutta kiinteistö- ja tilapalveluiden asiantuntijapalveluissa.
Kiinteistö- ja tilapalvelut -yksikössä käytetään konsulttipalveluita muun muassa rakennuttamiseen ja valvontaan sekä rakentamiseen liittyvään kustannuslaskentaan. Konsulttipalveluiden käyttö on todettu kustannustehokkaaksi menetelmäksi rakennuttamispalveluissa, kun rakennuttaminen perustuu tarkkaan kustannuslaskentaan ja -seurantaan, sekä työmaan aikaiseen projektinjohtoon ja valvontaan. Palveluita on ostettu myös Länsi-Pohjan keskussairaalan rakennuttamiskohteisiin niin piirin aikana kuin hyvinvointialueella.
Tulemme kilpailuttamaan rakennuttamisen ja valvonnan koko hyvinvointialueelle kevään 2024 aikana ja palveluita tullaan hyödyntämään jatkossakin kaikissa rakennuttamispalveluiden projekteissa. Kiinteistöjen kunnossapito puolestaan tuotetaan omana palveluna ja Länsi-pohjan keskussairaalan sekä Lapin keskussairaalan ja Kolpeneen omat resurssit kohdennetaan aina ensisijaisesti rakennusten ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin.
”Kotihoidossa on käytössä leasing-autoja. Kuunnellaanko kotihoidon henkilökuntaa, joka autoja käyttää, uusien autojen hankintojen yhteydessä? Kotihoidon henkilökunnalla on arjen tietoa siitä, mitä hankittavilta autoilta tulisi kilpailutuksissa vaatia.” Nimim. Sujuvaa liikkumista 24/7/365
Vastaus:
Hankinnat tehdään yhteistyössä autoja käyttävien yksiköiden kanssa. Vuoden 2024 käyttösuunnitelmaan sisältyvien autojen osalta yksiköihin tullaan lähettämään lähiaikoina kyselylomake, jolla kartoitetaan sitä, millaisia autoja yksiköissä pitäisi olla. Lomake lähetetään autolle ilmoitetulle vastuuhenkilölle tai sellaisen puuttuessa yksikönjohtajalle.
"Vuosi tahkottu ja rahaa vaan palaa, kun selkeitä ohjeita ei ole vieläkään nähty. Toinen asia: Tuotteiden tilaamiset keskittää ehdottomasti ehdottomasti materiaalihuollon väelle niissä paikoissa, missä sellainen on. Tieto ei tunnu kulkevan, moni "pomokaan" ei edes tiedä että mahdollisuus sitä kautta tilata on edullisin. Nyt yksi ja toinen tilailee tuotteita suoraan ja siinä ei järkeä. Keskittäminen tuo säästöjä! Myös valittaessa sopimustuotteita pitäisi olla järki kädessä, kalliita liian hienoja vehkeitä valitaan joissa turhia toimintoja. Suorittavaa tasoa enemmän mukaan näihin juttuihin. Kallein ei ole aina se paras." Nimim. piiku
Vastaus:
Hoitotarvikejakelun toimintaohjeet on hyväksytty aluehallituksessa 28.2.2024 ja ohjeistus on julkaistu työntekijöiden intranet Kaltiossa.
"Ihmetyttää tämä jokaisen oma kustannuspaikka, pienessä tk:ssa jokainen yksikkö tilaa omat tavarat ja lääkkeet, vaikka voisi yhteiskäytössä käyttää vuodeosaston kanssa samaa tarvikevarastoa ja lääkeviraston. Nyt jokainen tilaa omat , ei keskitetysti ja pienellä käytöllä tavara/ lääkkeet vanhenevat ja hävikki kasvaa. Järjetöntä! Pienissä yksiköissä tämä korostuu. Aikanaan jaettiin yksiköiden välillä isot paketit ja vain laskulla eroteltiin. Lääkehuolto esim. Tilasi lääkkeet kaikkiin yksiköihin." Nimim. 40v. Alalla työskennellyt
"Välinehuollon keskittäminen LKS. Ei taida paljon säästöä tulla kun tavarat ovat renkaiden päällä koko ajan. Muonio, Sodankylä, Ivalo, Kittilä tärkeitä kohteita joissa tulisi olla oma välinehuolto." Nimim. Missä on kirurgin työkalut
"Tietyt hankinnat on keskitettävä, esimerkiksi mutta ei ainoastaan: rakennusurakka- ja remonttisopimuksia saa tehdä vain Tekniset palvelut, lääkintälaitteet käsiteltävä lääkintälaitetyöryhmän kautta, ict-hankintasopimukset saa tehdä vain Tietohallinto. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja turhaa rahanmenoa." Nimim. Arkkitehti
Kuljetuspalveluyrittäjä - tule kuulemaan Tervia Logistiikka Oy:n toiminnasta ja lähde mukaan yhteistyöryhmään
29.5.2024
29.5.2024
Järjestämme kesäkuussa kolme samansisältöistä tiedotustilaisuutta.
Tervia Logistiikka Oy on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueiden perustama yhtiö, joka tuottaa omistajilleen logistiikka-, kuljetus- ja hankintapalveluita.
Tervia Logistiikka Oy järjestää kolme samansisältöistä tiedostustilaisuutta toiminnastaan. Tilaisuudet on tarkoitettu Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuljetuksia toteuttaville kuljetuspalveluyrityksille.
Ilmoittaudu mukaan tiedotustilaisuuteen ja vastaa kyselyyn 5.6.2024 mennessä.
Etsimme Tervia Logistiikka Oy:n ja kuljetuspalveluyrittäjien yhteistyöryhmään toiminnan seurannasta ja kehittämisestä kiinnostuneita yhteistyökumppaneita.
Ilmoittaudu mukaan yhteistyöryhmään ja vastaa kyselyyn 15.6.2024 mennessä.
Lisätietoa:
Tanja Witick, projektipäällikkö, Tervia Logistiikka Oy
tanja.witick@pohde.fi
Järjestämme kesäkuussa kolme samansisältöistä tiedotustilaisuutta.
Palveluntuottaja, oletko jo tutustunut oppaaseen, joka ohjaa sinua asiakastietojen oikeaan käsittelyyn
24.5.2024
24.5.2024
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan asiakastietolain eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) soveltamisen tueksi.
Oppaan tarkoituksena on tarjota sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tukea asiakastietojen käsittelyyn vuoden 2024 alussa voimaan astuneen uuden asiakastietolain vaatimusten mukaisesti. Soveltamisopas onkin tarkoitettu kaikille, joiden työtehtävät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyyn.
Oppaassa kuvataan asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä ja pyritään esimerkkien avulla tukemaan asiakastietolain ja muun relevantin sääntelyn käytännön soveltamista.
Asiakastiedolla tarkoitetaan potilastietoa ja sosiaalihuollon asiakastietoa.
Nyt julkaistu opas korvaa vuonna 2012 laaditun oppaan potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 4/2012).
Soveltamisopas on valmisteltu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Opas julkaistaan ruotsinkielisenä vuoden 2024 aikana.
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan asiakastietolain eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) soveltamisen tueksi.
19.2.2024
Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.
Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.
Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.
Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.
Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.
Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.
Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.
Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.
Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.
Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.
Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.
Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.
Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.
Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.
Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.
Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.
Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.
Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.
Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.
Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.
Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.
Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.
Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.
Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.
Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.
Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.
Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.
aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.