Navigointivalikko

Navigointivalikko

Palvelurakenteen keventäminen

Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

Alatavoitteet ja toimenpiteet

Palvelurakenteen keventämisen alatavoitteet ja toimenpiteet,

Varhaisen vaiheen palveluihin ja kevyemmän asumisen palveluihin panostetaan

  • Panostetaan ikääntyneiden kotihoitoon ja kehitetään sen toimintamalleja raskaamman tuen välttämiseksi.
  • Perustetaan omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskus.
  • Edistetään toimintakyvyn ylläpitoa tukevaa toimintaa sekä vaikutetaan ennakoivasti sairauksien komplikaatioiden riskitekijöihin soveltuvilta osin yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
  • Vahvistetaan kuntouttavaa toimintaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja raskaamman tuen välttämiseksi.
  • Edistetään perheiden palveluiden monialaista työtä yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Vahvistetaan perheneuvolan ja opiskeluhuollon sekä perhesosiaalityön resursseja.
  • Lisätään valittujen matalan kynnyksen ja mielentervettä tukevien palveluiden saatavuutta sekä parannetaan neuropsykiatristen ongelmien hoitoa.
  • Suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusia asumispalvelukonsepteja kuten yhteisöllistä asumista – toimitaan aktiivisesti yhdessä kuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.
  • Lisätään kustannustietoisuutta kaikilla organisaation tasoilla.

Sosiaalipalveluihin ohjautumisen perusteet on yhtenäistetty

  • Keskitetään asiakas- ja palveluohjauksen yksikkö yhden johdon alle.
  • Tarkastetaan ja yhtenäistetään palveluiden myöntämisen perusteet.
  • Keskitetään vammaispalveluiden viranomaistoiminnat.
  • Luodaan yhteistyömallit keskeisten toimijoiden kesken moniammatillisen ja toimialuerajojen yli menevän työn lisäämiseksi. 
  • Tarkastellaan raskaiden palvelujen asiakkuuksien palvelukokonaisuuksia ja päivitetään palvelutasopäätöksiä tarpeen mukaan.

Raskaimpien sosiaalipalveluiden osuutta pienennetään

  • Korvataan ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikainen laitoshoito ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla sekä uudelleen arvioidaan Kolpeneen palvelukeskuksen kokonaisuus.
  • Kevennetään asumispalveluiden rakennetta ja peittävyyttä sekä tehostetaan toimintaa.
  • Pyritään vähentämään lasten ja nuorten sijoituksia kodin ulkopuolelle vahvistamalla muita lastensuojelun palveluita ja kasvatetaan perhehoidon suhteellista osuutta laitoshoitoon verrattuna.

Huomaattehan, että tällä sivulla esitetyt toimenpiteet voivat vielä muuttua. Muutokset päivittyvät sivuille sitä mukaa, kun niistä tehdään päätöksiä.

Pääset tutustumaan palvelurakenteiden keventämisen sopeuttamiskärjen kustannushyötyihin alla olevasta pdf-tiedostosta. Huomaattehan, että luvut ja laskennat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua. 

Sopeuttamiskärki 1: Palvelurakenteiden keventämisen kustannushyötytavoitteet

Lisätietoja palvelurakenteiden keventämisen sopeuttamiskärjestä antaa sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237

Palvelurakenteiden keventämisestä kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia

Lue koko kysymys ja vastaus painamalla +-merkkiä.

Palvelurakenteiden keventäminen UKK1

Kysymyksiä voi esittää sivun alalaidan lomakkeen kautta. 

Kysymyksiin vastaavat kyseisestä asiasta vastaavat henkilöt, ja rakentavasti esitettyihin kysymyksiin pyritään vastaamaan mahdollisimman pian. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä vielä ole vastauksia, mutta ne annetaan heti, kun vastauksia on saatavilla. 

Rakentavat ja siistit kommentit julkaistaan sivulla, joko kommentoijan nimellä tai nimimerkillä. 

Palvelurakenteen keventäminen UKK 2

"Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan. Tätä en ymmärrä. Meillä on ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon tukea arjen toiminnoissa. Kaikkea ei voi kuitata kotiin vietävien palveluiden tehostamisella. Miten taataan laadukas ja hyvä elämä myös paljon tukea tarvitseville ihmisille?" - Sari Arolaakso

Vastaus: Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan, mutta se korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella. Kaikissa kunnissa, joissa tällä hetkellä on vielä pitkäaikaista laitoshoitoa, on suunnitelma paikkojen korvaamisesta. Edelleenkin turvataan palvelut paljon tukea tarvitseville ikäihmisille. Myös vanhuspalvelulaki edellyttää, että pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 3

"Miten on mahdollista, että ympärivuorokautisesta asumispalvelusta voidaan vielä edelleen säästää Lapissa? Paikat ovat nyt jo täynnä ja niihin on useiden kymmenien ihmisten jonoja. Eikä hoitopaikkaa voida taata siinä ajassa, kuin pitäisi. Lapin vuodeosastot ovat täynnä ympärivuorokautista hoivaa jonottavia, jotka eivät tällä hetkelläkään pärjää yhteisöllisessä asumisessa tai kotihoidon piirissä. Ja liian huonokuntoisia on jo nyt näissä palveluissa, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole. On uskomatonta, että tästä yhä edelleen yritetään säästää." - Hoitajienavunhuutoaeikuunnella

Vastaus: Hyvinvointialueella eri alueilla ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään erilaisilla peittävyyksillä eikä yhdenmukaistamista ole vielä tehty. Koska järjestämisen laajuus vaihtelee, joillakin alueilla ympärivuorokautiseen palveluasumisen paikoissa on vähentämistarvetta ja joillekin alueille voidaan tarvita myös lisää paikkoja. Peittävyyden pienentäminen tehdään suunnitelmallisesti huomioiden myös väestön ikääntyminen ja paikalliset olosuhteet.

Muutos edellyttää kotona asumista tukevien ja toimintakykyä ylläpitävien toimien lisäämistä sekä pidemmällä tähtäimellä yhteisöllisen asumisen lisäämistä. Tiedossa on, että terveyskeskussairaaloissa on ympärivuorokautista palvelua ja palveluasumista odottavia, ja suunnitelmat tullaan yhteensovittamaan terveydenhuollon kanssa.

Terveydenhuollon kanssa suunnitellaan myös yhteisiä yksiköitä, joilla voidaan turvata mm. pienten asiointialueiden palvelut. Tarkemmat kuntakohtaiset tai palvelualuekohtaiset suunnitelmat/laskelmat tehdään palvelustrategian ja järjestämisohjelman laatimisen yhteydessä.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 4

"Hei, kysyisin siitä, miten suunnitellun Oima-keskuksen henkilökuntaa ollaan järjestelemässä? Omaishoidon tuen käsittely on nykyään laitettu vammaispalveluiden alle, vaikka se ei sinne lakiperusteisesti kuulu. Omaishoidon tuki on Shl:n mukainen palvelu, ei vammaispalvelulain mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on tulossa 1.1.2025 ja se lisää resurssien tarvetta omaan käyttöön. Minne omaishoidon tuen käsittely siirretään Oima-keskukseenko vai lapsi- ja perhepalveluiden alle ja työikäisten palveluihin? On huomioitava, että sosiaalityöntekijät ovat käsitelleet monissa paikoin hakemukset. Omaishoidon tuen käsittelyyn riittäisi viranhaltijana sosiaaliohjaajan pätevyys. Tätä mallia on käytetty monessa kunnassa ja tästä tulisi säästöjä. Alan työntekijänä haluan korostaa myös, että hakemus ja päätösprosessissa tehdään kaikki tarvittava arvio -palvelutarpeen arvio, asiakkaan toimintakyvystä, hoitajan kyvykkyydestä toimia omaishoitajana, ohjaus ja selvitys päivittäisten toimien hoitamisesta ja tuen tarpeista, päätös, sopimus ja suunnitelma omaishoidon tuesta ja vapaiden järjestämistavasta ja palvelusta (tilinumerot, tavoitteet, maksun määrät, vastuut, läheisten tuki, verokortti Oimaan ja ilmoitus verotoimistoon omaishoidon tuen laskemiseksi) varahoitajasopimus (tilinumerot, vapaapäivien varahoito, korvaus, verokortti, varahoitajan toimintakyky- ja terveys, yhteystiedot), sijaishoidosta tai Hyvinvointialueen järjestämästä laitoshoidosta, omaishoitajan tarvitsemista palveluista ja terveydentilasta (ohjaus perusterveydenhuoltoon terveystarkastuksista), verokortin toimittamisesta oimaan, varahoitajasopimukset ja palveluiden järjestäminen sijaishoidossa. Harvoin jos koskaan tarvitaan ohjaajan resurssia neuvontaan kotona tapahtuvaan toimintaan asiakkaan kanssa, koska omaishoitaja on ollut tässä hoitotehtävässä usein pitkään. Lisäksi on terveydenhuollon verkostoja asiakkaan toimintakyvyn ja apuvälineiden määrittämiseksi sekä ohjaukseksi. Resurssit kannattaa käyttää siis hakemusten ja päätösten teon ja sopimusten käyttöön omaishoidon tuessa eikä niinkään yleiseen neuvontaan ja ohjaukseen, koska sitä ei käytännössä ole tai on erittäin vähän. Tilitoiminnoissa käsittelijä skannaa sopimukset Oimaan ja asiakassihteeri maksaa palkkion tämän mukaan. Omaishoitajan tulee ilmoittaa katkokset, jolloin hän voisi suoraan ne ilmoittaa asiakassihteerille. Asiakassihteeri maksaa varahoitajalle korvauksen vapaiden järjestämisestä ja hyvinvointialue laskuttaa laitoshoidon mukaisesta palvelusta pienen korvauksen. Kotona tapahtuva varahoito on asiakkaalle maksutonta, koska tapahtuu kotona eikä ole ylläpitomaksua." - Työntekijä

Vastaus: Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain ja omaishoidon tuesta annetun lain mukainen palvelu. Alle 65-vuotiaiden omaishoidontuki keskitettiin vammaispalveluihin hyvinvointialueelle siirryttäessä, koska arvioitiin, että suurin osa asiakkaista on vammaisia henkilöitä. 

Omaishoidon tukea koskevaa päätöksentekoa ei olla siirtämässä ainakaan tässä vaiheessa suunniteltavaan omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskukseen. Keskuksen suunnittelu on vielä kesken, joten toiminnan sisältö tarkentuu suunnittelun edetessä. Keskukseen siirtyvä henkilöstö on hyvinvointialueen nykyistä henkilöstöä. Kysymyksessä esitetyt prosessin vaiheet tullaan tarkastelemaan suunnittelun edetessä, samoin eri tehtävissä tarvittava henkilöstörakenne.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 5

"Hei! Miten voitaisiin edistää, että asiakkaan hakemus ohjautuisi jo alusta alkaen oikeaan paikkaan. Nyt asiakkaan hakemuksia tulee väärään palvelupaikkaan ja asiakkaan asiaa käsittelee usea sosiaalityöntekijä palvelutarpeen arviossa samaan aikaan tai peräkkäin. Olisi hyvä, jos sosiaalipuolella ja terveydenhuollossa hakemusten käsittelyä pyritään ohjaajaan oikeaan suuntaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässä olisi kouluttamisen ja perehdyttämisen paikka esimerkiksi lääkäreille vammaispuolella ja psykiatrialla, pompottelua tulisi välttää. Asiakkaan olemassa olevaa toimintakykyä olisi hyvä miettiä ja palvelutarvetta, että riittävätkö ensisijaiset sosiaalihuoltolain mukaiset peruspalvelut (asiakkaan toimintakyvyn ollessa sairauden tai kuntoutumisen vuoksi väliaikaisesti alhainen kotipalvelu, työikäisten palveluiden sosiaaliohjaus tai yleiset kuljetuspalvelut 8 edestakaista matkaa kuukaudessa. Liian usein asiakasta ohjataan hakemaan esimerkiksi omaishoidon tukea, vaikka toimintakyky on vain väliaikaisesti heikentynyt ja asiakas pystyy kohtuullisesti tekemään päivittäisiä toimintoja eikä tarvitsee jatkuvaa ja toista sitovaa jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa useissa päivittäisissä toiminnoissa. Tulisi myös ensisijaisena ottaa omat terveydenhuollon mukaiset palvelut (esimerkiksi kommunikaatio, apuvälinepalvelut ja ohjaus) kommunikaation haasteissa, eikä suositella vammaispalveluita, kun asiakkaalla on laitteiden päivitystä eikä muuta erityistä elämäntilanteessa tai sosiaalisessa toimintakyvyssä, jonka vuoksi hän tarvitsisi juuri erityislainsäädännön mukaisia palveluita asiakkaan tilanteessa. Näistä tulee paljon ajankäyttöä ja haaskausta, koska vammaispalveluissa tehdään muualle kuuluvia laajoja arvioita ja käytetään työntekijäaikaa. Tämä on myös asiakkaalle turhauttavaa. Eli tiedotusta ja tarkkuutta asiakkaille eikä summassa johonkin palveluun ohjausta tai suosituksia!" - Kiitoksia

Vastaus: Suunnittelussa oleva omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskus vastaa toteutuessaan kysymyksessä esillä olevaan hakemusten/palveluiden ohjautumiseen, koska keskukseen on tarkoitus keskittää mm. ohjausta ja neuvontaa. Sopeuttamisohjelmaan sisältyy asiakas- ja palveluohjauksen keskittäminen ikääntyneiden palveluissa ja viranomaistoiminnan keskittäminen vammaispalveluissa, joilla tavoitellaan myös prosessien selkiyttämistä, hakemusten oikeaa ohjautumista sekä myös osaamisen vahvistamista ja päällekkäisen työn poistamista.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 6

"Palvelurakenteen keventäminen on ehdottoman tarpeellista. Herää kuitenkin kysymys, mitä tarkoittaa vammaispalvelujen viranomaistoiminnan sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen keskittäminen hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi?" - Muutosmyönteinen

Vastaus: Vammaisten ja ikääntyneiden palvelujen viranomaistehtävissä (sosiaalityö ja -ohjaus) on kyse vammaislainsäädännön ja sosiaalihuoltolain toimeenpanotehtävistä, jolloin yksittäisen sosiaalityöntekijän ja palveluohjaajan osaaminen ja lain tarkoituksen ja tavoitteiden hallitseminen korostuvat. Hyvinvointialueen vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden ja kaikkien väestöryhmien (tukipalveluiden ja kotihoidon myöntämisen osalta) yhdenvertaisuuden turvaaminen edellyttää, että päätöksenteko ja lain soveltamisen käytännöt ovat yhtenäiset eri alueilla.

Vuoden 2023 aikana on osoittautunut, että monessa Lapin kunnassa vammaispalvelulain, kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain tulkintaan liittyvä osaaminen on ollut paikoin ohutta. Muutosta yhdenmukaiseen toimintatapaan on edistetty keskitetyllä viranomaistoiminnan koordinaatiolla. Tällä ei kuitenkaan ole saatu riittävän tehokkaasti edistettyä vammaispalvelujen ja sosiaalihuoltolain päätöksenteon ja täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta ja kustannustietoisuutta palveluprosessien toteutuessa edelleen palvelualuekohtaisella johtamisjärjestelmällä.

Kunta- ja palvelualuekohtainen palvelujärjestelmä on myös haavoittuvainen resurssien käytön kannalta, koska kaikille alueille ei ole saatu rekrytoitua riittävästi työvoimaa laissa säädettyjen määräaikojen ja asianmukaisten palveluprosessien turvaamiseksi. Vammaispalvelujen sekä ikääntyneiden palvelujen viranomaistoiminnan keskittäminen parantaa kustannusten hallintaa yhdenmukaistamalla tehokkaasti lain soveltamiskäytäntöjä ja päätöksentekoa.

Keskitetyllä johtamisella aluekohtaiset erot kaventuvat, ja osaamista voidaan ohjata ja kehittää keskitetysti ja yhtäaikaisesti. Keskitetty toiminta mahdollistaa myös resurssien ja työntekijöiden työmäärän oikeudenmukaisen jakaantumisen ja parantaa siten vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden palveluprosesseja ja yhdenvertaista kohtelua. Keskitetyllä viranomaistoiminnan johtamisella voidaan nykyistä paremmin turvata yhdenmukainen päätöksenteko sekä turvata asiakkaiden oikeuksien toteutuminen huomioiden uudistuva lainsäädäntö.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 7

"Minkä verran Laphan alueella on vielä ikääntyneiden laitoshoitoa? Ollaanko ympärivuorokautisen hoivan paikkoja muuttamassa yhteisöllisen asumisen paikoiksi tai onko suunnitelmissa vähentää niitä?" - Hedda

Vastaus: Lapin hyvinvointialueella on pitkäaikaisia laitospaikkoja Enontekiöllä, Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa yhteensä 87 paikkaa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä suunnitellaan vähennettävän. Tämä merkitsee myös paikkojen vähentämistä. Kunta-/palvelualueilla on eroja ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen määrässä, joten joillakin alueilla paikkoja täytyy lisätä palveluiden turvaamiseksi.

Paikkojen tarpeesta ollaan tekemässä tarkempaa suunnitelmaa palveluiden järjestämissuunnitelman ja sopeuttamisohjelman yhteydessä huomioiden ikääntyneiden määrän kasvu. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan vahvistamalla kotiin annettavia palveluita ja lisäämällä yhteisöllistä asumista.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 8

"Kun lukee kohteita mistä on tarkoitus sopeuttaa tulee väistämättä mieleen palvelujen heikentäminen. Miksi aina lähdetään sopeuttamaan juuri sieltä missä tarve on suurin? Meillä Laphalla on jo nyt ongelmia vanhuspalveluissa, lasten, nuorten ja vammaisten hyvinvoinnin palveluissa ja kaikissa niissä toiminnoissa joita ei missään tapauksessa pitäisi enää heikentää vaan käydä tärkeä ja tarpeellinen arvokeskustelu. Onko tärkeämpää maksaa johtajille (joka on kauhea "pyrokratiahimmeli") ylisuuria palkkoja ja kokouspalkkioita kun vanhukset ja lapset ovat "heitteillä". Ikäihmisiä makuutetaan vuodeosastoilla koska ei ole paikkoja ympärivuorokautisissa yksiköissä. Näin heidän hoitoisuus vain kasvaa.....sitten vielä puhutaan etäkotihoidosta. Lapset ja nuoret tarvitsevat ihmistä joka kuuntelee/on tukena juuri silloin kun he sitä tarvitsevat. Vaikka te kauniisti puhutte ennaltaehkäisevästä puuttumisesta niin se on vain sanahelinää. Jos ennaltaehkäisevään työhön ei laiteta resursseja ja muuteta koko rakennetta siihen suuntaan, että eri viranomaiset toimivat kaikki osana moniammatillista "yhteisverkostoa" niin epäkohdat eivät korjaannu. Nyt toivon, että otatte meidät tavalliset maalaisjärkiset ihmiset mukaan kehittämään ja järkeistämään palveluja." - Marja-Leena


Vastaus: Sopeuttamistoimien kärjet on valittu siten, että palvelurakenteen muutosta lähdetään toteuttamaan niissä palveluissa, jotka Lapin hyvinvointialueella ovat keskimääräistä kalliimmat ja missä palveluissa rakenteet ovat keskimääräistä raskaammat. Lisäksi erityisesti ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisen järjestämisessä on isot vaihtelut alueiden/kuntien välillä. Palveluita on syytä yhtenäistää kuitenkin alueelliset olosuhteet ja asiakkaiden tarpeet huomioiden.

Sopeuttamislaskelmissa on huomioitu tarve resurssoida kotona asumista tukevia palveluita, yhteisöllistä asumista ja lasten ja perheiden palveluiden varhaisemman tuen palveluita. Raskaampien palveluiden vähentäminen ei voi onnistua ilman näitä toimenpiteitä.

Teknologia ja digipalvelut eivät sovellu kaikille asiakkaille ja asiakasryhmille eivätkä kaikkiin tilanteisiin. Teknologiset palvelut ovat hyvä tuki asiakasryhmille, joille ne soveltuvat.

Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on syytä lisätä ja tiivistää asiakkaiden parhaaksi eivätkä organisaatiorakenteet saa olla esteenä yhteistyölle. Henkilöstöltä on aiemmin kysytty säästökohteita ja henkilöstöä on tarkoitus kuulla sopeuttamisohjelman jatkovalmistelussa.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 9

"Lainsäädäntöön on kirjattu hyvinvointialueille velvollisuus toimia yhteistyössä järjestöjen kanssa. Missä vaiheessa tämä yhteistyö on? Vahvistetaan kuntouttavaa toimintaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja raskaamman tuen välttämiseksi. Miten tämä toteutetaan? Kunnissa ei ole esim. ravintoterapeutteja, fysioterapeutteja, jalkahoitajia jne." - Järjestöaktiivi

Vastaus: Järjestöyhteistyön rakenteiden luominen kuuluu hyvinvointialueen organisaatiossa hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan alaisuuteen kehittämis- ja strategiapalveluihin. Järjestöyhteistyötä tehdään monialaisena verkostoyhteistyönä osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä (Hytetu). Järjestöt ovat edustettuina eri työryhmissä, pääsevät vaikuttamaan teemaverkostoissa ja kuulemistilaisuuksissa.

Järjestötietoa kerätään myös järjestöjen omista verkostoista osaksi hyvinvointialueen tietoperustaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä. Järjestöyhteistyön rakenteen valmistelua tehdään tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan kanssa niin, että järjestöjen moninainen ääni eri alueilta ja aloilta tulee kuulluksi ja myös järjestöjen keskinäinen yhteistyö vahvistuu.

Järjestöt osallistuvat myös alueellisen hyvinvointisuunnitelman laatimiseen, joka on yksi hyvinvointialueen osastrategioista ja jossa määritellään monialaisen hytetu-työn tavoitteet ja toimenpiteet seuraaville vuosille. Järjestöyhteistyötä tehdään myös vahvistamalla järjestöjen toimintaedellytyksiä järjestöavustuksilla ja järjestöjen kanssa tehtävillä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksilla.

Järjestöavustuksia jaetaan vuosittain sote-palveluja tukevaan toimintaan ja hyvinvointialue on tehnyt lukuisia kumppanuussopimuksia järjestöjen kanssa. Järjestöyhteistyötä hyvinvointialueella ohjaa hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta.

Tämän lisäksi mm. sosiaalipalveluihin on palkattu jokaiselle palvelualueelle yksi perhekeskuskoordinaattori. Heidän tehtävänään on luoda yhteistyörakenteita ja toimintatapoja yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Kuntouttavan toiminnan vahvistaminen tarkoittaa sitä, että kotiin annettaviin palveluihin ohjataan nykyistä enemmän resurssia toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämä tarkoittaa juurikin mm. fysioterapeuttien työpanoksen suuntaamista ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Mutta se voi tarkoittaa esim. liikuntaneuvojien työpanoksen lisäämistä.

Kunnat järjestävät liikunta- ja kulttuuripalveluita ja nämä ovat merkittäviä palveluita sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Elinympäristön esteettömyys tukee myös toimintakyvyn ylläpitämistä.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 10

"Mitä tarkoittaa, että keskitetään vammaispalveluiden viranomaistoiminnot? Tarkoittaako se, että yksilöpäätökset koko laphan alueella tekee yksi henkilö? Tai jokaisella neljällä alueella yksi henkilö? Tarkoittaako se, ettei omasosiaalityöntekijät enää tee yksilöpäätöksiä?" - Kysyvä

Vastaus: Vammaispalveluiden viranomaistoimintojen keskittäminen tarkoittaa johtamisen keskittämistä hyvinvointialueella. Yksi johtaja tai päällikkö johtaa viranomaistoimintoja koko hyvinvointialueella (käytännössä johtavia sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia). Alueilla työskentelevät edelleen johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat, jotka tekevät asiakkaita koskevia päätöksiä. Keskitetty toiminta mahdollistaisi kuitenkin tarvittavan henkilöstömäärän tarkastelun ja  tehtävin tasaisemman jakautumisen.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 11

"Miten ikääntyneiden ja pitkäaikainen laitoshoito lopettaminen korvataan, koska ikääntyneiden määrä lisääntyy ja palvelutarve myös? Järjestetäänkö ympärivuorokautinen palveluasuminen omana toimintana vai lisätäänkö edelleen yksityistä, joka on jo nyt vallannut ko palvelun laajasti-monopoliasema? Mihin henkilöstö joutuu-irtisanotaanko laitoshoidon henkilöstö?" - Lapintyttö

Vastaus: Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella. Paikkakunnille, joissa laitoshoitoa vielä on, on suunnitteilla ja rakenteillakin ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköitä, jotka korvaavat laitospaikat. Palvelustrategian valmistelun yhteydessä ratkaistaan, minkä verran hyvinvointialueella on omaa tuotantoa ja minkä verran palveluita ostetaan.

Laitoshoidon henkilöstöä ei irtisanota. Heille tarjotaan korvaavia tehtäviä joko uusista yksiköistä tai hyvinvointialueen muista nykyisistä yksiköistä.  Mikäli toiminta korvattaisiin yksityisellä palvelulla, kyseeseen voisi silloin tulla myös liikkeenluovutus. Sosiaalipalveluissa on tavoitteena vähentää vuokratyövoiman käyttöä, joten korvaavia tehtäviä on olemassa.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 12

"Montako ihmistä tavoite vammaisten ympärivuorokautisen asumisen vähentäminen koskee vuonna 2024 ja montako 2025? Pitääkö silloin muuttaa eri asumispaikkaan? Kun on kyse miljoonista euroista. Voiko sen tehdä ihan vain sanomalla, että on muutettava?" - Kysyvä
 

Vastaus: Kehitysvammaisten asumispalveluiden vähentäminen tapahtuu vaiheittain. Tavoitteena on, että ympärivuorokautista asumista vähennetään n. 5 % vuosittain. Tällä hetkellä ei vielä ole tarkkoja suunnitelmia asiakasmääristä, vaan luvut tarkentuvat suunnitelmien ja valmistelun edetessä. Ensisijainen tavoite on, että asiakkaiden ei tarvitse muuttaa nykyisestä asuinpaikastaan.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 13

"Oletteko harkinneet kehitysvammaisten päivätoimintaan etäpalveluita? Kotona asuville tarjottaisiin sosiaalista toimintaa etänä päivätoiminnan työntekijöiden avulla." - Tt

Vastaus: Etäpalveluita ja teknologisia palveluita tullaan jatkossa hyödyntämään nykyistä enemmän kaikissa palveluissa. Toistaiseksi ei ole ollut suunnitelmissa kehitysvammaisten päivätoimintojen tuottaminen etäpalveluina.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 14

"Miten turvataan resurssit puuttua huoli-ilmoituksiin?" - Kysyvä

Vastaus: Huoli-ilmoitusten käsittely ja selvittely edellyttävät riittävää resurssointia palvelu- ja asiakasohjaukseen ja sosiaalityöhön. Toimintojen keskittämisellä varmistetaan yhdenmukaista käytänteitä ja käsittelyä asioihin, mutta se ei vielä turvaa sellaisenaan riittäviä resursseja.
Tarkoituksenmukainen resurssointi ja työpanoksen kohdentaminen on käsittelyssä talouden tasapainottamisohjelmassa.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 15

"Millä keinoilla vammaisten palveluasumista vähennetään? Miten tuetaan kotona asumista? Miten tuetaan omaishoitajia ja mahdollistetaan/tuetaan heidän pysyminen työelämässä?" - Huoli

Vastaus: Vammaisten ympärivuorokautista palveluasumista on tavoitteena vähentää lisäämällä yhteisöllistä asumista ja kotona asumista tukevia palveluita. Vammaisten kotona asumista tuetaan peruspalveluina järjestettävän kotipalveluiden ja kotihoidon turvin ja vammaispalveluina järjestettävän henkilökohtaisen avun sekä päivä- ja työtoimintojen turvin. Palveluiden järjestäminen tapahtuu yksilöllisen harkinnan mukaisesti.
 
Omaishoitajia tuetaan turvaamalla vapaat ja riittävät omaishoitoa tukevat palvelut, jotka voivat olla edellä mainittuja palveluita. 

Palvelurakenteen keventäminen UKK 16

"Voisiko ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen sisältöjä tarkastella ja miettiä vaihtoehtoisia tapoja järjestää tukea? Maksusitoumuksia tehdään esim. välttämättömiin huonekaluihin ja kodin tarvikkeisiin. Olisiko kannattavaa perustaa jonkinlainen tarvevarasto käytetyille kodin huonekaluille ja tarvikkeille ja miten tällaisen lahjoituksiin perustuvan toiminnan koordinoiminen onnistuisi? Toimintamuoto olisi myös vastuullinen ja ekologinen." - Sossu

Vastaus: Tarvikevarastojen perustaminen eri puolille Lappia voi olla haasteellinen tehtävä, koska se vaatii varastotiloja ja henkilöitä toiminnan organisoimiseen. Eri puolilla Lappia on jo kirpputoreja, joita voidaan vastaavalla tavalla hyödyntää. Kirpputoreilta on saatavilla huonekaluja ja kodin tarvikkeita.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 17

"Vielä tuosta kehitysvammaisten ympärivuorokautisesta asumisesta, siis paikkojen vähentämisestä. Koetin etsiä lukuja sotkanetistä. Onko autetun asumisen asukkaita noin 450, ainakin (v 2022). Oisko se silloin 20-25 paikkaa vuodessa vähenisi?" - Kysyvä

Vastaus: Emme halua lähteä arvioimaan paikkamäärää, koska tarkkaa arviota paikkamäärästä ei ole.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 18

"Vammaisten laitospalvelujen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentämiseen liittyen huolettaa se, että miten tulevat palveluntarvitsijat (esim.vaikeavammaiset nuoret, jotka vielä ovat huoltajiensa kanssa asumassa) voivat ylipäätään päästä ko.palvelujen piiriin? Vammaisilla on oppivelvollisuus 18v saakka ja useinkaan ei kodin läheltä opiskelupaikkaa ole saatavilla. Toisaalta heilläkin on oikeus itsenäistyä ja siirtyä huoltajien kodista omaan kotiin. Miten vaikeavammaisten ja vahvaa ympärivuorokautista tukea tarvitsevien itsenäinen ja turvallinen elämä mahdollistetaan? On paljon sellaisia, jotka eivät kykene elämään asumaan muuten kuin 24/7 valvotusti/tuetusti. Sellaiseen ei riitä etävalvonta. On myös huomioitava se, että vanhemmat/huoltajat ikääntyvät eivätkä jaksa ja pysty ikuisesti paljon hoivaa, tukea ja valvontaa tarvitsevaa lasta/nuorta/aikuista huolehtimaan. Tällä hetkellä olen havainnut, että ainakin omassa kunnassani vammaispalvelujen tilanne on tosi vaikea. Ilmeisesti ei ole työntekijää tai työpanos on vähäinen, joka huolehtisi asiakkaiden palvelusuunnitelmien päivityksistä palveluohjauksesta sekä myös siitä moniammatillisesta verkostoyhteistyöstä kunnan ja hyvinvointialueen tehtävien ja vastuiden rajapinnalla. Tämmöinen avoin, villi, epämääräinen tilanne ei voi jatkua kauaa. Jonkun pitää ottaa kokonaisvastuu ja huolehtia, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ym. ja tiedotus toimii. Kohta on kesä ja esim. koululaisten loma-ajalle tulisi LapHan huolehtia, että kaikille loma-ajan hoitoa tarvitseville erityisoppilaille on järjestetty heille sopiva loma-ajan hoito. Koulujen ap/ip-toimintaahan ei kesällä ole. Myös avustajapalvelut niin loma-ajoille, kuin myös ap/ip-toimintaan koulun ajallekin on tärkeää huolehtia kuntoon." - Pohdiskelija

Vastaus: Vammaispalveluja haetaan vammaispalveluhakemuksella. Jokaisen vammaispalveluja hakevan henkilön palvelutarve arvioidaan yksilöllisesti. Tavoitteena on, ettei ketään ohjata tarpeettoman raskaaseen palveluun vaan sellaiseen, joka vahvistaa, tukee ja ylläpitää henkilön omaa toimintakykyä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Esimerkiksi lounaisen palvelualueen vammaispalvelut vastaavat vammaispalvelun viranomaistyöstä kaikissa lounaisen palvelualueen toimipisteissä: Kemissä, Keminmaalla, Simossa, Tervolassa, Torniossa ja Ylitorniolla. Vammaispalveluissa asioidaan ajanvarauksella, ja työntekijät jalkautuvat eri toimipisteiden alueille sen mukaisesti, miten ajanvarauksia on sovittu.

Koululaisten loma-ajan hoidon hakemisesta on toimitettu tiedote huoltajille, lisätietoja saa tarvittaessa palvelualueen vammaispalvelun johtavalta sosiaalityöntekijältä. Henkilökohtaisen avun päätökset ovat voimassa ja palvelut järjestetään myös loma-aikoina.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 19

"Mistä on odotettavissa muodostuvaksi säästöä, kun pitkäaikaista laitoshoitoa korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella, jonka asiakkaiden tuen tarpeet huomioiden täytynee kuitenkin pääasiassa olla yhtä vahvasti resursoitua kuin tämänhetkinen laitoshoito?" - Asiakkaiden tarpeet edellä

Vastaus: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkamisessa ei ole kyse pelkästään säästöistä. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukkailla täytyy olla omat huoneet ja asumisyksikössä riittävät yhteistilat, joten kyse on juuri asiakkaiden tarpeiden huomioimisesta nykyistä paremmin.
Arvioitu kustannushyöty syntyy palveluiden peittävyyden pienentämisestä.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 20

"Milloinkas Kittilään perustetaan kehitysvammaisten työtoiminta, jollaisia ympäri Suomea ollut vuosia? Työtoiminta, jossa yhdistyy kunnan työpajat ja moniammatillinen työyhteisö?"

Vastaus: Työtoimintaa järjestetään omana toimintana. Toistaiseksi ei ole suunnitelmissa järjestää palvelua toisin.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 21

"Kun ikäihmisten kotona asumista tuetaan, onko kuntiin tulossa kotona asuville kehitysvammaisille tulossa päivätoiminta palvelua digipalveluna?"

Vastaus: Etäpalveluita ja teknologisia palveluita tullaan jatkossa hyödyntämään nykyistä enemmän kaikissa palveluissa. Toistaiseksi ei ole ollut suunnitelmissa kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintojen tuottamista etäpalveluina.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 22

"Yhdistetäänkö lähitulevaisuudessa Laphan kuntien sote-toimintoja, mikäli etäisyyden maltilliset, että asiakkaat voi siirtyä naapurikunnan palveluihin?"

Vastaus: Jo tällä hetkellä vammaiset henkilöt voivat esimerkiksi asua Lapin hyvinvointialueen alueella eri palveluyksiköissä, sekä sosiaalityö- ja ohjaus jalkautuvat osittain palvelualueen sisällä.

Palvelurakenteen keventäminen UKK 23

"Kun nyt vuodeosastolla oleva vanhus, joka ei millään tavoin selviä kotona, ilman suuria remontteja. Remontilla tarkoitan toimenpiteitä jolla hoitohenkilökunta pystyy hoitamaan hänet kotiin. Kuka ne kustantaa? Ja miten saadaan tällaiseen kotihoitoon sopivaa henkilökuntaa. Ja miten huomioidaan kotihoidossa esim. Enontekiöllä pitkät välimatkat, taitaa hoitoväen työaika kulua ajamiseen." - Pirjo

Vastaus: Perusparannuksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa asukas itse (asunnon omistaja). Sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain perusteella tulee arvioitavaksi asukkaan omatoimisuutta tukevat asunnon muutostyöt edellyttäen, että muut myöntämisen perusteet täyttyvät. Arviointi käynnistyy peruspalveluiden tekemänä arvioina huomioiden peruspalveluiden ensisijaisuuden periaatteet.

Välimatkat täytyy huomioida työvuorojen ja töiden suunnittelussa. Pitkien etäisyyksien alueilla ei voi olla asiakastyötä saman verran kuin lyhyen etäisyyksien alueilla. Kotihoidon henkilöstön rekrytointihaasteet ovat tiedossa ja selvitellään keinoja henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Palvelurakenteen keventäminen -kommentit

Palvelurakenteen keventämisen kommentit

Palvelurakenteen keventäminen kommentit

"Tällä hetkellä jo olette joutuneet laittamaan potilaita pois hoitolistailta vaikka he tarvitsevat vielä teiltä hoitoa. Tämä ajaa siihen että rasitamme enemmän tk-tason palveluita ja siitä alaspäin. Se että potilas soittaa tai asiakas jatkuvasti tälle tasolle kun ei saa hoitoa niin tämä ei ole oikein. Potilas taikka asiakas kun joutuu jatkuvasti kysymään asioiden perään tämä rasittaa palveluita ja ruuhkauttaa. Ikäihmiset ja vammaiset kaikki eivät voi käyttää digipalveluita tai etsiä laphan sivuilta palvelua taikka numeroa. Kun te leikkaatte muistakaa se että sen leikkauksen päässä on aina ihminen jolla on hätä tai pitkäaikaissairaus tai hän on ikäihminen/ vammainen." Firefox

"Kunnon panostus omaishoidontukeen! Reilu korvaus vähentää muita palveluita esim. vammaispalveluista ja mahdollistaa omaishoitajalle esimerkiksi osa-aikatyön tekemisen 100%:n työn sijaan ja jää aikaa hoitaa omaista -> tilapäisenhoidon väheneminen. Lisäksi omaishoidon tukeen ns. Kevyen tuen luokka, jolla voitaisiin korvata esimerkiksi henkilökohtaisen avun ja kuljetusten kuluja. Mehiläisen ostopalvelujen vähentäminen tällä! Omaisena voisin esim. avustaa vammaista aikuista lastani asioinnissa jne." Oh

 

"Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta". Mikäli lapsi/nuori täytyy lastensuojelulain mukaisesti sijoittaa kodin ulkopuolelle täytyy sijoituspaikan olla lapsen tarpeiden ja oireilun mukainen. Useimmiten perhehoitoa ei ole sopiva sijoitusmuoto esim. psyykkisesti oireilevalle ja päihteitä käyttävälle nuorelle. Säästöjä ei voida ajatella toteutettavan lasten/nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Mikäli halutaan tulevaisuudessa vähentää sijoitusten määrää tulee ehkäisevään työhön osoittaa lisää resursseja. Työntekijöitä tulee lisätä kotipalveluun -ja perhetyöhön eli kenttätyöntekijöitä tarvitaan lisää. Säästöjä löytyy purkamalla päällekkäisiä esimiesjärjestelyjä. Sosiaalipalveluissa tärkeimpiä esimiehiä ovat johtava sos.tt, joita esim. lastensuojelun sostt. voivat tarvittaessa nopeasti konsultoida ja jotka ovat työntekijän saatavilla. Palvelupäälliköiden tehtävä on jäänyt epämääräiseksi? Onko tarvetta näin moniportaiselle esimiesjärjestelylle? Ongelmana tuntuu olevan, että hyvinvointialueelle siirrossa esimiehiä tuli lisää ja työntekijöitä pyritään vähentämää. Mikäli oikeasti halutaan säästöjä ehkäisevässä perhetyössä tulee olla riittävästi työtekijöitä. Karsikaan ensisijaisesti päällekkäisiä esimiehiä." Paula Kettunen

 

"Hei! Olen pöyristynyt talouden sopeuttamisohjelmasta eräiden vanhusten hoitoon liittyvien toimenpiteiden osalta. " ikääntyneiden ... ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa." Jo tällä hetkellä ympärivuorokautiseen hoitoon päätyvät ovat erittäin huonokuntoisia, en näe mitään realistista mahdollisuutta ympärivuorokautisen hoidon vähentämisessä. Tavallisimpia syitä päätyä tehostettuun palveluasumiseen, on muistisairauden vaikeat käytösoireet tai itsenäisen liikuntakyvyn puute, ja tästä syystä yöaikainen valvonta ja apu ovat perusteltuja. Jos ikääntyvä väki säilyy parempikuntoisena, niin se on realistinen syy, joka laitoshoitoa vähentää. Ennalta ehkäisevin toimin ympärivuorokautinen hoito vähenee, ja tähän tulee panostaa. Ei leikata siitä, mikä on välttämätön ja inhimillisyyden raja. Omaishoitajat (usein iäkkäät ja huonokuntoiset) tekevät valtavan työn halvalla. Omaishoitajien terveydentilaan ja jaksamiseen (mm. jaksohoidot, päivätoiminta) tulisi kiinnittää erityishuomio. Ohituskaistalle heidän terveysongelmien ratkominen, julkinen terveydenhuolto on heidän työterveyshuoltonsa ja sen tulee olla ripeää, jotta työkyky säilyy! Ainoana paikkauskeinona esitetään kuntoutusta ja sujuvia kotiutusprosesseja. Tämä edellyttää riittävää lääkäri-, fysioterapia- ja kuntoutushoitajien määrää kotihoidon potilailla ja kapasiteettia kehittämistyöhön mm. kaatumisten ehkäisyyn, ravitsemushoitoon, kokonaisvaltainen geriatriseen arvioon ja ennakoiviin hoitosuunnitelmiin. Tällä hetkellä kotihoidon lääkärien potilasnuppimäärä (Rovaniemellä) on huomattavan paljon suurempi verrattuna esimerkiksi Oulun kaupungin ja Pihlajalinnan vastuulääkärimallin vastaavaan lukuun (300-400 potilas per lääkäri täyttä työaikaa tekevillä). Potilasvastaanottoja on jouduttu karsimaan merkittävästi ja ennalta ehkäisevää työtä on tekemättä valtava määrä pelkästään lääkärien työpanoksen osalta. Erittäin tärkeää on myös se, mitä tehdään ennen kuin potilaat päätyvät kotihoidon ja edelleen palveluasumisen potilaiksi. Muistisairausdiagnostiikan varhentaminen ja hoitajien kouluttaminen muistisairautta sairastavien potilaiden hoitoon on tuonut merkittäviä säästöjä mm. Uudessa kaupungissa. Suosittelen tutustumaan Uuden kaupungin kehittämistyöhön geriatristen potilaiden kohdalla. Siellä sisältöjä parantamalla on saavutettu huomattavat säästöt. "Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö", tämä olisi syy kehittää ehkäisevää työtä, ei peruste tallata vanhusten oikeuksia inhimilliseen elämään!" Reetta Korteniemi, geriatri, ger.pkl Rovaniemi

 

"Perheneuvola (mikäli tällä tarkoitetaan yhdistettyjä neuvolakäyntejä perheille) ei tue perheiden yksilöllisiä tarpeita lainkaan. Yhdistetyillä käynneillä mitataan vain lasten pituus sekä paino, käynneillä ei keskitytä yksilöllisesti perheiden mahdollisiin vaikeuksiin ja tuen tarpeisiin. Yhdistetyt käynnit lisäävät perheiden syrjäytymistä eivätkä tuo mahdollisia huolia ja ongelmia ajoissa esille."
Maiju

 

"Lopetetaan ennemmin vaikka kaikki erikoissairaanhoito ja siirretään ne Ouluun, mutta pidetään huolta vanhusten, vammaisten ja muiden turvallisesta asumisesta Lapissa. Palveluasumista ei voi vähentää tilanteessa, jossa tarve vain kasvaa lappilaisten ikääntyessä! Riittämätön asumispalvelu näkyy päivystyksissä ja osastohoidon tarpeessa. Huonot palvelut pakottaa työssäkäyviä läheisiä siirtymään työstä omaishoitajiksi. Lasten sijoituspaikkoja #8211 laitospaikkojakaan #8211 ei voi vähentää ennen kuin ennaltaehkäisevien palvelujen parantuminen todetaan vähentäneen tarvetta."
Inhimillinen Lappi

 

Hei, vammaispalveluiden taksikuljetuksia tulisi suhteuttaa toimintakykyyn ja matkan pituuteen. Asiakkaat käyttävät palveluhenkilöstön mukaan myönnettyjä kuljetuspalveluita ns. "turhiin matkoihin". Asiakkaan tilannetta ja kuljetuspalveluiden tarvetta tulisi arvioida kyvykkyytenä kulkea/liikkua eripituisia ja paikkakohtaisia matkoja, esimerkiksi alle kilometrin tuttu reitti, joka lähellä kotia, mikäli on liikuntakykyä ja asiakas pystyy reitin toimintakykynsä mukaan turvallisesta kulkemaan. Asiakas voi kulkea taksilla n. 400–500 metriä vain, koska hän ei halua kävellä. Kyseessä ei ole toimintakyvystä johtuva pystymättömyys.
Säästöä
 

"Perhehoidon lisääminen, laitoshoidon ja asumispaikkojen vähentäminen, Rovaniemikeskeisyys... Ajatuksena siis hoitaa asiakkaat ja potilaat kotiin antamalla sinne palveluita.. Taitavat hyvinvointialueen ihmiset unohtua sinne kotiinsa ja palvelut jäävät saamatta, mikä huomataan sitten vasta kun joku alkaa kaipaamaan ihmistä ja häkeen tulee ilmoitus. Ei perhehoito ole usein riittävää myöskään lastensuojelussa, kodin ulkopuolelle sijoitettaville ja laitoishoidolle on kovasti tarvetta (ei tarvitse kuin uutisointia seurata). Kotona osataan hyvin taitavasti peittää ongelmat, jotka jäävät huomaamatta ammattilaisiltakin, ei ammattilaisetkaan voi olla 24/7 kenenkään kotona, eivätkä perheet halua vieraita jatkuvasti kotiinsa. Ammattilaiset eivät osaa myöskään ennustaa.......Omana tuotantona laitoshoidot eivät toimi, jos ei sinne saada riittävästi ammattitaitoista väkeä töihin; muiden yksikköjen varaan ei voida laskea esim. sairausloman sijaisuuksia. Digipalveluita on jo ihan hyvin. On olemassa aina kaiken ikäisiä ihmisiä, jotka eivät koskaan opi digipalveluiden käyttöä ja lähipiiriä ei ole auttamassa ja nämä eivät monesti hakeudu minkään palveluiden piiriin itsestään. Ihmisillä on erilaisia sairauksista johtuvia oppimisvaikeuksia, siksipä vähintään paperilomake tai nopeasti puhelimeen vastaava ammattilainen tulee olemaan aina tarpeen. Päättäjäportaassa kannattaisi ensin ottaa selvää millaista ja millaisilla koulutuksilla henkilökohtaista apua annetaan, onko palvelu aina laadukasta... Ja näitä avustajiakaan ei ole saatavavilla riittävästi. Tämä ei ole ratkaisu. Ei täältä Länsi-Pohjasta lähdetä Rovaniemelle päivystykseen. Mielummin menemme vaikka Ouluun, koska sinne menee ainakin hyvä tie ja Yliopistosairaalan palvelut saatavilla. Rovaniemi hoidatakoon pohjoisimpia kuntia vain. Tilaongelma onkin haastava, ettei työntekijöitä laiteta valmiiksi homeisiin tiloihin työskentelemään ja sairastumaan. Hometaloja riittää. Reilusti vähemmän pikkujohtajia ja palkoista säästöjä saadaan sekä samalla lisää työntekijöitä perustöihin. Rivityöntekijöiltä ei palkkoja saa enää huonontaa. Tässä taidetaan tehdä historiaa kaatamalla aiemmin pitkään kehitetty hyvinvointivaltio. Alkaa tulevaisuudessa näkyä pohjoisen katukuvassakin asunnottomuutena, päihteiden käyttäjien ja rikoksien lisääntymisenä. Ihmisillä ongelmat tulevat kasaantumaan entisestään kun palveluiden laatu huononee tai palvelua ei ole lainkaan."
Kenen suuntaan syyttävä sormi osoitetaan kun yhteiskunnassa voidaan pahoin......


"Kotona asumista tukevia palveluja ja sosiaalista kuntoutusta/ohjaajapalvelua tulisi tarjota Laphan omana toimintana tai ostopalveluna. Tarve palvelulle, jossa syrjäytymisvaarassa olevat tavoitetaan 1-2 kertaa viikossa ja heidän arjen sujuvuutta voidaan tukea. On henkilöitä, jotka eivät pääse kauppaan itse, eivät osaa tehdä ruokaa tai eivät pysty kulkemaan esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa. Nämä ovat henkilöitä, jotka ovat hyvin lähellä asumispalveluihin siirtymistä, mutta kotona asumista voitaisiin tukea ja tämä säästäisi asumispalveluista. Henkilöillä mt- ja päihdeongelmaa, osaamattomuutta tukien hakemisessa. Sosiaalisen kuntoutuksen lisäksi tarvitsevat välivuokrausasuntoa, välitystiliä ja sosiaalityön sekä terveydenhuollon palveluita."
Sos.tt.
 

"Korvataan ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikainen laitoshoito ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla" Mitenhän tämä sitten aiotaan käytännössä tehdä? Oma kokemukseni vammaispalveluiden osalta on se, että asiakkaita asuu enemmän liian kevyellä kuin liian raskaalla tuella, ja vahvasti tuetulle asumiselle olisi nykyistä enemmän, ei vähemmän, tarvetta."
Huolestunut

 

"Terveydenhuollossa on paljon sen toimintaa ja prosesseja ohjaavia suosituksia, joita tulisi hyödyntää palveluintegraation suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Tulisi ohjata myös sosiaalihuollon palveluiden ja prosessien kehittämistä. Ne ovat kaikille organisaatiossa käytettävissä. Käytetäänkö? Tässä yksi niistä: https://www.kaypahoito.fi/imk01098 Miten tämän suosituksen käyttö Laphalla näkyy terveydenhuollossa? Palvelurakenteen mutta myös häiriökysynnän keventämistä, on myös se, että ihmisiä ei päädy sosiaali ja terveydenhuollon prosesseihin sen vuoksi, ettei saa tarkoituksenmukaisia ja riittäviä tukitoimia tai ne ovat riittämättömiä. Myös tukitoimia varten tehdään seulontoja, arviointeja ja selvityksiä, suunnitelmia ja hallintopäätöksiä. Arvioinnit voivat olla osin jopa samoja kuin terveydenhuollossa käytössä olevat arvioinnit."
Neuropsykiatristen ongelmien hoito

 

"Eipä kaduta muutto etelämmäksi, toiselle hyvinvointialueelle. Kyllä ikäihmisillä tulee karmeat ajat. Ennen pääsi rahalla asumaan laitokseen, jos kotona ei enää pärjännyt tukitoimin. Miten käy jatkossa, kun tarvetta ei pysty[ä kattamaan. Miksi johtajia ja kaikenmaailman päättäjiä piti palkata suurin määrin, ei kaikille ole riittävästi järkevää työtä palkkansa eteen. Sinne on uponnut miljoonat, jotka nyt pitäis leikata. Vähentäkää menoja, "kynänpyörittelijät" ulos!!!! Kiitos!"
Onneksi lapset ja muuttokin tehtynä ;)

 

"Julmaa kohtelua ikäihmisiä kohtaan. Monilla ei ole omaisia, joilta apua saa. Joutuvat sit jatkossa vaan makaamaan ja odottamaan kuolemaa. Pienien kuntien terveyskeskuksissa saa hyvää palvelua ja hoitoon pääsee hyvin. Kaupungeissa saa odottaa viikkoja. Voiskohan miettiä myös valtuutetujen palkkioita!! Isota rahat vievät, niistä ei puhuta. Omahyväistä väkeä."
Omaismummo

 

"Hyvinvointialueelle siirryttäessä johtajien palkat nousi huomattavasti. Johtajien palkoista pois 20% tehtävän kuvat ei oleellisesti muuttuneet. Osastonhoitajat ja sairaanhoitajat siirrettiin projekti/koordinaattori tehtäviin sekä osa päällikkötehtäviin joita eivät edes osaa hoitaa sitä työtä, niin takaisin ammattia vastaavaan työhön omalla palkalla. Työtehtävien yhdistäminen omille aloille oleville päälliköille. Näin säästämme palkoissa ja saamme vahvistusta hoitaja pulaan. Korkeapalkkaisten lisääntyminen paisui kuin pullataikina!!!ei ihme että rahat loppuu..." Lapha29

 

"Jos johtoportaasta aletaan kevennykset. Turhia johtajia mutta tekijöitä puuttuu!" Vetsa

 

"Miksi Kolarin vuodeosasto lakkautusuhan alla? Pelastaako se Laphan alijäämän.? Kolari on matkailukunta ja ehkä joskus kaivoskuntakin. Täällä tarvitaan vuodeosasto!!! Syyksi ilmoitettu henkilöstöpula on vain tekopeliä. Eihän ole edes haettu työntekijöitä. Samalla voisitte lakkauttaa täältä muutaman lääkärinviran ja varsinkin osastonhoitajan viran. (virassa oleva osastonhoitaja ei tohi ottaa mihinkään kantaa. Onko hänen käsketty olla hiljaa vai onko muuten mykkä.?) Ja sosiaalipuolen toimet voi myös siirtää muualle. Mitä me niilläkää johan nekin netissä hoituu. Lapha olisi voinut kyllä toimia avoimemmin Kolarin tapauksessa, kysymyksiin on minusta vastattu kiertäen ja kaartaen syitä keksien. Kuka se virkamiespäätöksentekijä on joka näitä sulkupäätöksiä on tehnyt, siitäkään ei ole selvyyttä tai ainakaan sitä ei ole julkisesti kerrottu. Kolarissa on ollut toimiva vuodeosasto ja sen paikkalukua on pienennetty työntekijäpulan(lue huonon ,olemattoman työntekijän rekrytoinnin) vuoksi. Ja nyt sen tuloksena osasto on alueen pienipiä osastoja ja antaa Laphalle hyvän syyn lakkauttaa. Kuntanahan Kolari ei todellakaan ole pienin. Ja osaston työntekijät tässä myös kärsii. Ovat usean vuoden olleet vähän kuin heittopusseja. Olisin halukas tietämään, onko Kolarin lisäksi muita kuntia lapinläänissä, jossa vuodeosaston lakkautus uhkaa ja sen miksi joku toinen kunta saa pitää osaston. Työntekijäpulaa ei voi käyttää syynä, kun sitä ei ole yritettykkään hoitaa. Täytyy olla muitakin syitä." Ihmettelen

 

"Säästötoimenpiteet eivät kyllä helpota ainakaan ikäihmisten tilannetta, jo nyt laitospaikkoja odottaa kotona pärjäämättömät vanhukset. Nämä kuntouttus ym. toimenpiteet eivät auta yhtään jos vanhus ei pääse edes sängystä ylös ominavuin eli on ns. jalaton. Kyllä on karmea kohtalo sairailla ja ikä-ihmisillä, kun kuvitellään, että säästämällä ja leikkaamalla jo nyt niukista palveluista, tilanne paranee. Aivan liian optimistiset tavoitteet. Todellisuus ja kuvitelmat ole eri asia. Tietysti hoidon priorisointi = kuolemaan jättäminen yksin kotiin auttaa, myös ns. suurten ikäluokkien poistuminen tuonpuoleiseen on merkittävä säästötekijä teille hyvinvointialueiden valtuutetuille. Eikö tämän uudistuksen pitänyt olla hyvä ratkaisu kaikkeen ongelmaan terveydenhoitoalalla. Yleinen usko ihmisillä on, että päällikkötason porukkaa on ihan liikaa kovalla palkalla tekemässä niitä päällekkäisiä töitä. Mutta johtaja / päällikkötason henkilö ei ole siellä kotona vanhuksen vaippoja vaihtamassa. Jo nyt palvelut on ylihinnoiteltu ja monelle liian kalliita. No hyvinvointi Suomi on mennyttä kalua muutenkin." Auringonkukka

 

"Sairaanhoitajana Ruotsissa ja Suomessa kertoi kyllä jo erittäin hyvin tästä tilanteesta, kiitos siitä! Onko Roilla jo pakkomielle saada Länskä nurin? Ihmetyttää mistä tämä jatkuva ahnehtiminen ja kaiken omiminen on saanut alkunsa vai onko vielä niin paljon tietämättömyyttä siitä millaista teollisuutta tällä Merilapin alueella kaiken kaikkiaan on ja lisää on tulossa, niin uutta tehdasta kuin Naton varastoaluetta Veitsiluotoon, Tornioon kaavaillaan lisäteollisuutta, mm pienydinvoimalaa ja satama-alueeseenkin. Kaikki nämä ehdottomasti vaatii oman Länsi-Pohjan sairaalan kaikkine palveluineen jos ei jollain taholla ole sitten päämääränä vain ja ainoastaan näännyttää kaikkien muiden suunnitelmat konsanaan kuten se näyttää siltä? Kyllä niitä lapsiakin on tulossa lisää Merilappiin kunhan nuoret perheet saa asua ja elää rauhassa, miettiä positiivisia asioita ilman että tämä ainainen uhka pohjoisesta on olemassa. Meillä on täällä perheille hyvät puitteet, elkää te siellä pilatko muiden asioita jos joku omissanne mättää ettekä pääse päämäärinne! Kenellekään ei liene epäselvää, että on sitten millainen avohaava tahansa tai lapsivesi jo tullut eikä jostain ihmeen syystä Länskään ei päästä, matkamme vie satavarmasti Ouluun, ei kahta sanaa, kukaan ei lähde Rovaniemelle. Joskus tulee jopa niinkin hassu ajatus mieleen, että kun puhutaan huonosta itsetunnosta vaikkapa siinä suhteessa, että katsotaan se ainut vetonaulanne jotenkin out of really business, ettei anneta muidenkaan kehittyä nk oikeilla töillä, kaikkia ihmeellistä sitä tuleekin mieleen ! Mitkä ovat asialliset palautteet, sekö että kehutaan Länskän alasajoa vai kirjoitus joka tukee Länskän ehdotonta olemista jatkossakin koko isolle Merilapin alueelle, tämä siksi, että todellakin toivon että tämä kommentti näkyy siellä, kiitos! Toivon myös että järki voittaa eikä kilpailu, kenelle jotain ja yhdelle kaikki?" Merilappi53

 

"Mihin tarvitaan erikseen johtavaa sosiaalityöntekijää jos vammaispalveluissa on viranomaistoiminnasta vastaava päällikkö? Tai toisin päin? Eikö jokainen viranhaltija edelleen tulisi vastata oman viranomaistoiminnan asianmukaisuudesta aivan itse koulutukseensa, kokemukseensa, perehdytykseensä ja johtamiseen perustuen? Ja näiden toteutumisesta vastannee edelleen kyseisestä henkilöstöstä vastuussa oleva esihenkilö. Näinhän toimitaan muillakin vastuualueilla, etenkin terveydenhuollossa. Ei muillakaan alueilla ole erillistä päällikköä tai johtajaa vastuualueen tai yksikön palvelutoiminnan osa-alueen johtamiseen. Jos olisi, niin tarpeita kyllä löytyisi joka suunnasta. Kyllä sitä osaamisen ja toiminnan edellytysten johtamista tulee miettiä kestävämmällä tavalla kuin mitä vammaispalvelut nyt kaavailee. Viranomaistyön (niin ohjauksen kuin arvioinninkin) johtaminen kuuluu yksiselitteisesti osaksi esihenkilöiden tehtävää ja omavalvontaa. Näin se on muillakin vastuualueilla ja oli kunta-aikana. Kunta-ajalta Laphalle on siirtynyt johtajiksi viranhaltijoita, jotka edelleen johtavat toimintaa ja joilla tulisi tämä osaaminen olla hallussa. Ei muuta kuin Teams kehiin ja osaamista levittämään vammaispalveluiden vastuualueella. Jos muut vastuualueet ja esihenkilöt pystyy tähän, niin kyllä vammaispalvelutkin pystyvät! Se mitä vammaispalveluista oikeasti puuttuu, on selkeät prosessit ja toimintaa (myös hakijoiden) ohjaavat asiakirjat. Mallinnetaan prosessit ja päivitetään omavalvontaa ohjaavat suunnitelmat, ohjaa toimintaa vallan virheettömästi ja yhdenmukaisesti. Mikäli Lapha haluaa sekä vastata palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeisiin, tuottaakseen riittävät ja tarkoituksenmukaiset palvelut oikea-aikaisesti, ehkäistäkseen kasautuvia palvelutarpeita, mutta myös säästöt huomioiden, tulee sosiaalipalveluissa ensimmäisenä lopettaa se vuosia kestänyt asiakkaiden luukuttaminen viranhaltijalta toiselle, asenteella "ei kuulu minulle". Halpaa tai inhimillistä, ei ole sellaisenkaan sosiaalipalvelun toteuttaminen, jossa asiakas kiertää eri arviointeja (korkeasti palkatulta) viranhaltijalta toiselle, kuukausi kaupalla päästäkseen palveluun jota tarvitsee, siksi, että ei ohjaudu suoraan oikeaan paikkaan arvioitavaksi tai sitten ei sovi sen yksikön "tuotteisiin". Sekin on vaikuttanut erikoiselta, että sosiaalipalveluissa toisen sosiaalityöntekijän palvelutarpeen arvioinnin mukaisia tietoja ei voida käyttää asiakkaan palveluihin ohjaamisessa, ja toisen yksikön hallintopäätöksessä, vaan jokaisen yksikön viranhaltijat omassa yksikössään aloittavat ikäänkuin alusta, aivan kuin mitään tietoa asiakkaasta ei olisi saatavilla. Tällaisen tupla-tripla-arviointityön tulppaaminen on aivan verrattavissa siihen säästötoimenpiteeseen, jossa pyritään vähentämään turhia näytteenottoja esim. potilaan siirtyessä perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoitoon. Sosiaalipalveluissakaan siis tuskin tarvitaan päällikköä ja johtajaa joka nurkkaan johtamaan eri asiaa tai tehtävän osaa. Sellainen johtaminen ei ole tuonut viime vuonna muutosta sen enempää asiakkaiden palveluiden, kuin henkilöstönkään riittävyyteen. Ja on kummallista jos näitä tarvittavia muutoksia ei voitaisi tehdä vastuuyksikön johtajan tai vastuualuejohtajan johdolla, jotka tähän tehtävään kelpoisia toimivaltaisia viranhaltijoita ja tällaisella esihenkilömäärällä. Viranomaistyön johtaminen vammaispalveluissa ei myöskään viime vuonnakaan tainnut tuoda lisää osaamista sinne peruslainsäädännön parissa työskenteleville viranhaltijoille, eikä ainakaan palveluihin hakeutuville asiakkaille. Olisi järkevämpää perustaa vaikkapa yksi yhteinen palveluohjaus- ja arviointiyksikkö aikuissosiaalipalveluihin, josta ohjataan erityislainsäädännön piiriin mikäli palvelutarpeen arvioinnissa asiakkaalla on siihen oikeus. Palvelutarpeen arviointiakin voivat tehdä myös muut ammattiryhmät kuin sosiaalityöntekijät, esim. erityissosiaaliohjaajat. Onko tätä kartoitettu? Moni sosiaaliohjaaja tekee jopa laadukkaampia arviointeja ja täsmällisempiä suunnitelmia kuin sosiaalityössä. Yhteisellä arviointiyksiköllä voitaisiin saada aikaan jopa aitoa yhteistyötä vastuualueiden ja yksiköiden välillä ja päästäisiin ehkä siitä vastuun pompottelusta viranhaltijalta toiselle, asiakkaiden luukuttamisesta ja eroon turhista sijoituksista raskaisiin palveluihin, oli sitten kysymys lastensuojelusta, vammaispalveluista, mielenterveys- tai päihdepalveluista. Eikä näihin muutoksiin edes tarvita nykyistä kummempaa muutosta, vaan osaavat työntekijät ja väestön palvelutarpeisiin vastaavat palvelut, hyvät palvelupolut ja ohjaus ja neuvonta." Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on jotain muuta kuin gradutyö johon ei olisi käytettävissä ajantasaista tietoa

 

"Kevennetään palvelurakennetta perumalla Lapha ja KOKO SOTE. On viisautta osata myös pakittaa kun huomataan, että uudistus on susi jo syntyessään. Ne itseään viisaiksi luulevat ja vallanhimoon sokaistuneet päättäjät ja johtajattaret siirtyköön rivitöihin. Tämän päivän egoistisuus näissäkin asioissa ällöttää, omaa etua vain tavoittelevat!" Järki hoiii

 

"Nämä kaikki kommentit täytyy printata teidän tuleviin kokouksiinne, ei näitä kukaan kirjoita hetken mielijohteesta, ei, nämä tulee tuoda esille, muuten tällaiset kommenttiosiot on pelkkää silmänlumetta, annetaan muka "mahdollisuus" vaikuttaa, mutta tosiasiassa deletoidaan taivaan tuuliin. Näin ei saa käydä. Ei olla niin tyhmiä, ei olla tyhmiä lainkaan!" Merilappi53

 

"Vahvistetaan kuntouttavaa toimintaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja raskaamman tuen välttämiseksi. ehdotus: palkataan kotihoitoon liikuntaneuvojia. Edistetään perheiden palveluiden monialaista työtä yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvä ajatus, yhteistyötä tarvitaan, mutta mistä kolmannen sektorin toimijoita saadaan mukaan Suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusia asumispalvelukonsepteja kuten yhteisöllistä asumista #8211 toimitaan aktiivisesti yhdessä kuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Tarvitaan erilaisia asumismuotoja, haastetta tähänkin riittää. Kovasti mainontaa ja koulutusta tarvitaan, miten järjestetään yhteisöllistä asumista, mistä saadaan yrittäjiä." Parempaa palvelua Lappilaisille

 

"Ikääntyvien määrä nousee, tehostetut puretaan, kotiin tuetaan. Jännä kun meillä täällä pohjoisessa on pitkät välimatkat niin niitä jonottavia vanhuksia on vaan siellä osastoilla odottamassa paikkaa. Palveluita syrjäseuduille ei saada riittävästi jos ollenkaan. Ei taida päättäjillä olla omakohtaisia kokemuksia esim vanhusten hoidosta tai palvelujärjestelmästä. Lakkautusuhan alla olevat osastot voisivat aivan hyvin toimia vaikka vanhusten väliaikaissijoituspaikkoina. Ei tarttis rakentaa esim uusia tiloja tms." Lakkautusuhan terkkarit yhteisöllisasumismuotoon

 

"Nyt näyttää siltä että suurimpia säästöjä tavoitellaan ikäihmisten laitoshoidon ja palveluasumisen purkamisella ja samanlaiset suunnitelmat on varattu myös vammaisille ihmisille. Onko tuosta tehty ollenkaan tarkempaa tutkimusta onko tuo edes mitenkään mahdollista järjestää. Helppo se on laskea kuinka paljon halvemmaksi kotihoito tulisi mutta kuinka monen ihmisen kohdalla se ylipäätään on mahdollista ja turvallista järjestää. Kuka ottaa vastuun näiden uusien järjestelyjen turvallisuusriskeistä. Kyllä minä sen ymmärrän että säästöjä pitää hakea mutta kyllä näissä suunnitelmissa pitää olla realistisia. Nyt tuntuu että nämä suunnitelmat on hätäpäissään hatusta tempaistuja viritelmiä joilla ei ole realistista pohjaa. Esittäkää lukuja kuinka paljon ihmisiä pitää siirtää kevennettyyn hoitoon että nuo miljoonat säästyy ja kuka on se päättäjä joka päättää ketä siirretään ja minne. Kuinka paljon noista hallintomenoista ollaan säästämässä tulevaisuudessa. Kallispalkkaisia johtajia tuolla koneistossa näyttää riittävän ja muhkeita kokouspalkkioita nostelevat mutta onko he oikeasti sitten tärkeitä ihmisiä tässä kokonaisuudessa. Hoitohenkilökunta ja muutenkin suorittava porras on varmasti tarpeellisia ja palkkansa ansaitsevat mutta nuita piällysmiehiä tuolla näyttää vilisevän kyllä aivan liikaa tähän Lapin väkilukuun suhteutettuna." Eläkeukko

 

"Tuetaan kyläyhdistyksiä palkkaamaan ketteriä digi-, kotiapu-ja asiointiaputyöntekijöitä kylille. Nämä toimisivat varhaisen tuen antajina ja turvallisuuden tunnetta lähellä kotia. Pienillä panoksilla voitaisiin ennalta ehkäistä ikääntyneiden ja muidenkin haasteita, kun/jos palveluja karsitaan. Kyläyhteisöt ovat käyttämätön voimavara!" Maarit Niva

 

"Mielestäni kuljetuspalveluja (taksikortti) käyttävien tarpeet tulisi arvioida, onko palvelu edelleen tarpeellinen." Tammy

 

"Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin."

"Toki säästöjä syntyy, mutta miten käy laitoshoitoa tarvitsevien ihmisten? Eivät he päätöksellä kuntoudu kotona pärjääviksi. Lappilainen ihminen ei lähde laitoshoitoon liian aikaisin, hän yrittää selvitä kotona viimeiseen saakka ja sitten kun on pakko, siirtyy laitokseen. Väestö ikääntyy eivätkä nuoret ihmiset jää hoitamaan kotiin iäkkäitä vanhempiaan. Se on myös rahallisesti mahdoton tehtävä. Myös yksinelävien määrä lisääntyy, ei ole enää tukiverkostoa. Ovatko edullisemmat asumismuodot kuitenkaan edullisemmat? Ne ovat voittoa tavoittelevien yritysten tarjoamia palveluja, joissa on vaarana, että tulosta tavoitellessa tingitään hoidon ja huolenpidon laadussa. Ikääntyneet, vammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat kuuluvat siihen ihmisryhmään, jolla ei ole kykyjä ja voimavaroja lähteä vaatimaan parannusta hoidon laatuun. Eri hoitoalojen tukihenkilöt on hyvä ajatus, mutta Lappi on laaja alue. Tuleeko heidän toiminta-alueesta niin laajaa, etteivät he pysty hoitamaan sitä? Kyseiset asiakasryhmät eivät ole niitä, jotka tulevat autetuiksi Teams-palaverilla kerran kuukaudessa. He tarvitsevat konkreettista apua jokapäiväiseen elämään. Vähennetään teoreetikoita ja lisätään maalaisjärjellä, ihmisten parissa toimivien henkilöiden määrää palkkalistoilla." Lapinpöllö

 

"Liikuntaneuvontaa kotihoitoon, ehdotus liikuntaneuvojien palkkaaminen. Vuosittain joka kolmas 65 vuotta täyttänyt ja joka toinen 80 vuotta täyttänyt henkilö kaatuu. Kaatumisista aiheutuu eriasteisia vammoja ja yli 1000 henkilöä kuolee vuosittain kaatumisen seurauksena. Vaikka iäkkäät naiset kaatuvat miehiä useammin, miehet menehtyvät kaatumisista seuraaviin vammoihin naisia useammin. Yhden lonkkamurtuman ensimmäisen vuoden hoito maksaa yhteiskunnalle noin 30 000 euroa.

  • Kaatumisen vaarassa olevien henkilöiden tunnistaminen ja kaatumisten ehkäisytoimien suunnittelu sekä toteutus on moniammatillista yhteistyötä.
  • Kaatumisia ja kaatumisvammoja voidaan ehkäistä sekä moni- että yksiosaisilla ohjelmilla.
  • Kotona asuvien iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä olennaista on monipuolinen liikuntaharjoittelu. Harjoittelun osana pitää aina olla tasapainoa parantavia ja lihasvoimaa lisääviä harjoitteita.
  • Yksilöllisesti suunnitellut ja toteutetut asumisen, asunnon ja elinympäristön muutostyöt ovat tärkeä osa kaatumisten ehkäisyä korkeassa kaatumisvaarassa olevilla iäkkäillä.
  • Pitkäaikais- tai sairaalahoidossa olevien iäkkäiden kaatumisia voidaan parhaiten ehkäistä yksilöllisiin vaaratekijöihin kohdennetuilla, useampia ehkäisytoimia ja liikuntaharjoittelua sisältävällä ohjelmalla. (Lähde: Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus)

Stepit:

  • Tunnista kaatumisvaarassa oleva henkilö.
  • Tee kaatumisvaaran arviointi.
  • Suunnittele yhdessä asiakkaasi kanssa kaatumisia ehkäisevä yksilöllinen ohjelma.
  • Toimi yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa.
  • Poista kotiympäristön riskitekijät.
  • Arvioi asiakkaan apuvälineiden tarve.
  • Seuraa, arvioi ja kirjaa. Kaatumisten ehkäisy edellyttää yksilöllistä kaatumisvaaran arviointia. Kaatumisten ehkäisemiseksi tarvitaan usein moniammatillisesti toteutettuja toimenpiteitä, kuten liikuntaharjoittelua sekä lääkityksen ja ravitsemuksen tarkistamista." Kaatumisten ehkäisyllä säästöjä

 

"Vanhuspalvelulain mukaan asiakkaalla on oikeus osallistua hoitonsa suunnitteluun ja mahdollisuus saada tietoa omasta hoidostaan. Kaikki asiakkaan hoitoon osallistuvat toteuttavat tahollaan asiakas- ja palveluohjausta sekä huolehtivat omalta osaltaan asiakasturvallisuuden toteutumisesta. Varmista, että asiakkaan palvelut vastaavat hänen yksilöllistä palveluntarvettaan myös silloin, kun asiakkaan elämäntilanteessa tai terveydentilassa tapahtuu muutoksia. Asiakkaan hoidon ja palvelun turvallisuuteen sekä asiakkaan tapaturmavaaraan ja väkivallan uhkaan voidaan vaikuttaa henkilöstön toimintatapoja muuttamalla ja toimivalla yhteistyöllä. Asiakkaan palvelujen turvallisuus tulee varmistaa poikkeuksetta. Asiakkaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta tulee kohdella aina niin, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen yksityisyyttään ja vakaumustaan kunnioitetaan. Asiakkaan turvallisuuden edistäminen estää ja vähentää inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia. Kolarin vuodeosaston sulku ei tue asukkaiden kuulemista, eikä Lapha strategiaa. Päätös sulusta tehtiin ennen asukkaiden kuuntelua. Miten pitkien etäisyyksien Lapissa palveluverkon karsiminen ja keskittäminen vaikuttaa asukkaisiin, hoitohenkilökuntaan ja alueiden elinvoimaan. Potilaiden kuljettaminen naapurikuntiin tai kauemmas ei ole inhimillistä potilaalle eikä läheisille. Vaikutusten ennakkoarviointi pitäisi tehdä ennen päätöksiä. Missä potilaat aiotaan hoitaa, kun vuodeosastopaikkoja vähennetään. Kuormittuuko keskussairaala sellaisista potilaista, jotka eivät keskussairaalahoitoa tarvitse. Vievätkö he hoitopaikan sellaiselta, joka keskussairaalapaikkaa todella tarvitsee. Lisääkö vuodeosastojen sulut sairaalasiirtoja, ambulanssi- ja taksiliikennettä." Lähipalvelujen karsiminen, onko todellista säästöä

 

"SHL-kuljetuskortti, ne jotka sitä myöntävät pitäisi olla jokainen sosiaalialan ammatilisia. Myös kriteerit täytyy huomioida. Unohdetaan ensisijainen liikkumisen muoto KÄVELY ja palveluliikenne. Jos tuloraja ylittyy täytyy miettiä todella tarkkaan mitä tekee, voisiko asiakas tilata normaalisti taksin? Kehitysvammapuolen asiakkaita on kävellyt päivätoimintaan aiemmin Sodankylässä (n.1 km). Nyt he kulkevat kyseisellä kortilla vaikka osa pystyisi kävelemään. Tämä kävely myös tukisi asiakkaan toimintakykyä ja näin säästetään pitkällä aikavälillä kun fyysinen toimintakyky pidetään yllä." Ihmettelijä

 

"Lastensuojelu: Suomessa on säästetty vuosikymmeniä hidastelemalla huostaanotoissa, ja liian moni lapsi on kuollut. Miten aijote jatkossa suojella lapsi jos entisestään vähennätte huostaanottoja? Oleteko huomioineet että hallituksen säästötoimet viivat ajas köyhimmät perhert antamaan lapsensa pois jotta edes lapset saisivat katon ppän päälle ja ruokaa.? Miten lisäätte mielenterveyspalveluja nuorten tyttöjen itsemurha yritykset kovassa nousissa."

 

"Hyvä nimimerkki ”Kaatumisten ehkäisyllä säästöjä” Kiitos oivallisesta kommentistasi. Meillä on juuri tuollaista ohjelmaa toteutettu ja hyvällä menestyksellä. Mutta nyt kun kaikenlaisia huhuja on liikkeellä pilvin pimein, on kuulunut sellaistakin, että tämä ohjelma, jota on toteutettu vuodeosaston ja kotipalvelun yhteistuumin, olisi lakkautusuhan alla siksi, ettei sitä muualla toteuteta. Kuitenkin juuri antamiesi perustelujen vuoksi se pitäisi levittää kaikkiin hyvinvointialueen osa-alueisiin yksin tai yhdessä toisen kanssa ja saavuttaa valtaisia säästöjä ja mielihyvää ikääntyvissä ihmisissä, jotka jatkavat elämäänsä kotioloissa fysioterapeuttisen ja liikunnallisen neuvonnan ja ohjannan, arvioinnin ja tarvittavan lääkinnällisen hoidon avulla. Niin ja tietenkin turvapuhelimen nappi ranteessa tai kaulassa siltä varalta, että kuitenkin sattuisi kaatumaan. Olennaistahan on myös nopea apu." marjorie

 

"Kuntoutuksen ja liikunnan merkitys tärkeää. Uimahalli loistavaa liikuntaa ikäihmisille myös erityisryhmille. Kerhomuotoista fysioterapiaa mm. ravitsemuksen, painon hallinnan, liikunnan yhteinen kotona asumista tukevaa toimintaa. Ihmisen tekemänä ei Digi sillä kaikkia ei tavoita." Henna Lukkari

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

  1. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    Koristeellinen kuva.

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

  2. Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

    Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

    Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

     

    Lisätietoja

    -aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    -esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
    -lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    14.2.2024
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

  3. Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    13.2.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    13.2.2024

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

    Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
    Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

    6. Hankinnat ja sopimukset

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

    Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

    Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

    Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

    Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

    Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

    Lisätietoja

    • aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    • hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    • sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
    • terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    • pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
    • hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
    • kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
    • henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

    Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    13.2.2024
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...
    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan


    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.