Osallisuus
Osallisuuden verkkosivut ovat kehittymässä ja ne tulevat täydentymään, kun osallisuuden rakenteet ja toimintamallit valmistuvat.
Ajankohtaista aiheesta
-
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistäLapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
15.4.2024
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
Asukaspaneeli keskusteli etänä digitaalisten palvelujen kehittämisestä ensimmäisen kerran 26.3.2024.
15.4.2024
Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.
Syksyllä 2023 aloittanut Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.
– Aihe on ajankohtainen ja on tärkeää huomioida ikääntyvien asukkaiden näkökulma digitaalisten palveluiden valmistelussa, Asukaspaneeli-hankkeen projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen sanoo.
Yhä useammat suomalaiset hyödyntävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa. THL:n tutkimuksen mukaan erityisesti digitaalinen asiointi on yleistynyt. Sen käyttö vaihtelee koulutuksen ja ikäryhmän mukaan.
– Ikääntyneiden keskuudessa tarve opastukselle on suurinta, vaikka toisaalta ikääntyneet käyttävät internetiä ja digitaalisia palveluja jo paljon. Tilastokeskuksen viime vuoden tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana ja lähes kaksi kolmasosaa omisti kosketusnäytöllisen puhelimen.
Lapin hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin keskittyvä asukaspaneeli toteutetaan syksyltä tuttujen osallistujien kanssa. Asukaspaneelin ikähaitari on 65–85 vuotta ja toteutus digitaalinen.
– Kaikki tapaamiset ovat etäkokouksia ja panelisteilla on käytössä digitaalinen yhteistyöalusta. He perehtyvät tärkeään aiheeseen ja keskustelevat, millainen tuki mahdollistaa digitaalisten palvelujen käyttämisen. Etätapaamisia on ollut jo kaksi ja keskustelu niissä on ollut vilkasta, Yliräisänen-Seppänen kertoo.
Asukaspaneelin lopputuloksena Lapin hyvinvointialue saa päätöksenteon tueksi suosituksen keinoista tukea ikääntynyttä digitaalisten palvelujen käytössä.
Lisätietoja
projektiasiantuntija Pia Yliräisänen-Seppänen, 040 147 3371, pia.yliraisanen-seppanen@lapha.fi
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
15.4.2024Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin...15.4.2024
Ikäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistäIkäihmisten asukaspaneeli arvioi Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä
Lapin hyvinvointialueen asukaspaneeli jatkaa toimintaansa keväällä. Aluehallitus valitsi asukaspaneelin toiseksi aiheeksi digitaaliset palvelut.
-
Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissaHyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa...
Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
28.3.2024
Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
28.3.2024
Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.
Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.
-Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.
-Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.
Terveysasemat
Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.
Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.
Vuodeosastohoito
Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.
Kotiin annettavat palvelut
Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.Ikääntyneiden palveluasuminen
Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.Lapsiperheiden tukeminen
Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.Digitaaliset palvelut
Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä
Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.
Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.
Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.
Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.
Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.
Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa
Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia
Lisätietoja
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
28.3.2024Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa...Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.
-
Järjestöjen webinaarin tallenne katsottavissa - jätä kommentit 3.4. mennessäTalouden sopeuttamisohjelmaa ja sote-palvelustrategiaa koskeva webinaari järjestöille järjestettiin...
Järjestöjen webinaarin tallenne katsottavissa - jätä kommentit 3.4. mennessä
20.3.2024
Talouden sopeuttamisohjelmaa ja sote-palvelustrategiaa koskeva webinaari järjestöille järjestettiin maanantaina 18.3.2024. Tallenne on julkaistu ja katsottavissa kaksi viikkoa.
Webinaarin tallenne on katsottavissa 14 vuorokautta Youtubessa.
Tilaisuudessa esitetyt materiaalit on tarkasteltavissa alla olevista linkeistä.
Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja (pdf)
Miia Palo, terveysjohtaja (pdf)
Sirkka-Liisa Olli, strategiajohtaja (pdf)
Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja (pdf)
Järjestöjen kommentteja ja lausuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaan voi jättää Otakantaa-palvelussa
Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmaa koskevat kommentit ja lausunnot voi jättää Otakantaa-palvelussa
Molempiin pyydetään jättämään kommentit 3.4.2024 mennessä.
Järjestöjen webinaarin tallenne katsottavissa - jätä kommentit 3.4. mennessä
20.3.2024Talouden sopeuttamisohjelmaa ja sote-palvelustrategiaa koskeva webinaari järjestöille järjestettiin...Järjestöjen webinaarin tallenne katsottavissa - jätä kommentit 3.4. mennessä
Talouden sopeuttamisohjelmaa ja sote-palvelustrategiaa koskeva webinaari järjestöille järjestettiin maanantaina 18.3.2024. Tallenne on julkaistu ja katsottavissa kaksi viikkoa.
Osallisuutta ohjaa osallisuus- ja asiakkuuslautakunta
Lautakunnan tehtävä on edistää hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan. Lautakunta pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä hyvinvointialueella.
Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet
Lapin hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.
Vaikuttamistoimielimillä on tärkeä rooli hyvinvointialueen demokratiassa. Ne tuovat esille kyseisen asukasryhmän näkökulmaa ja tarpeita hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa, valmistelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Vaikuttamistoimielimet ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa.
Viimeisimmät pöytäkirjat
Osallisuuden kehittäminen hyvinvointialueella
Hyvinvointia! nuorten virtuaalipeli
Pelin tavoitteena oli kerätä nuorilta mielipiteitä hyvinvointialueen palvelujen järjestämisestä ja lisäämään nuorten tietoisuutta hyvinvointialueen palveluista. Kohderyhmänä ovat 13–19-vuotiaat nuoret.
Lue lisää Hyvinvointia! -pelistä
Nuoret kysyivät, me vastaamme
Asukaspaneelikokeilu
Lapissa toteutetaan kaksi asukaspaneelikokeilua, joiden tavoitteena on tuoda ikääntyneiden näkökulma Lapin hyvinvointialueen päätöksentekoon.
Lisätietoa
Heljä Rahikkala
erityisasiantuntija, osallisuus ja vaikuttaminen
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Heljä Rahikkala
erityisasiantuntija, osallisuus ja vaikuttaminen
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Yhteystiedot
Heljä Rahikkala
erityisasiantuntija, osallisuus ja vaikuttaminen
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Yhteystiedot
Anne Luiro
asiantuntija, vaikuttamistoimielimet
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Yhteystiedot
Anne Luiro
asiantuntija, vaikuttamistoimielimet
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Yhteystiedot
Hanna Marttila
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori
Rovaniemi, Ranua, Posio, Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola
YhteystiedotHanna Marttila
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori
Rovaniemi, Ranua, Posio, Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola
Yhteystiedot
Matkapuhelinnumero
Osoite
Pirkantie 11, 99300 Muonio
Hanna Marttila
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori
Rovaniemi, Ranua, Posio, Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola
Yhteystiedot
Matkapuhelinnumero
Osoite
Pirkantie 11, 99300 Muonio
Sini Veikanmaa
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori
Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Salla,Savukoski, Sodankylä, Utsjoki
YhteystiedotSini Veikanmaa
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori
Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Salla,Savukoski, Sodankylä, Utsjoki
Yhteystiedot
Osoite
Karistamontie 4, 99600 Sodankylä
Sini Veikanmaa
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori
Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Salla,Savukoski, Sodankylä, Utsjoki
Yhteystiedot
Osoite
Karistamontie 4, 99600 Sodankylä
Pia Yliräisänen-Seppänen
projektiasiantuntija, asukaspaneelikokeilu
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Pia Yliräisänen-Seppänen
projektiasiantuntija, asukaspaneelikokeilu
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Yhteystiedot
Pia Yliräisänen-Seppänen
projektiasiantuntija, asukaspaneelikokeilu
Kehittämis- ja strategiapalvelut
Yhteystiedot