Lapin hyvinvointialue on tehnyt kartoitusta perusterveydenhuollon sairaalahoidosta ja sen toteuttamisesta tulevaisuudessa

Lapin hyvinvointialueelle siirtynyttä perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa on 19 paikkakunnalla, 23 eri osastolla. 

Tavoitteena on, että kotisairaalatoiminta toimii kaikilla hyvinvointialueen paikkakunnilla. Kotisairaalatoiminta ollaan aloittamassa vuoden 2024 aikana Ranualla, Muoniossa, Kolarissa, Utsjoella, Karigasniemellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. 

Vanhuspalvelulaki säätää ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon tarpeisiin vastaamisesta 

14 §: Ikääntyneiden tarpeisiin tulee vastata ensisijaisesti avopalveluilla ja kotiin vietävillä palveluilla. Pitkäaikaishoitoa terveydenhuoltolain tarkoittamassa laitoshoidossa voidaan toteuttaa vain, jos siihen on lääketieteelliset tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. 1.1.2028 alkaen pitkäaikaista sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa ei sallita enää lainkaan ikääntyneiden palveluissa. 

Lain ohjaamana vanhainkodit ja muut sosiaalihuollon laitoshoitoa antavat yksiköt ovat valtaosin korvautuneet ympärivuorokautisella palveluasumisella. Samoin vuodeosastojen pitkäaikaispotilaiden määrä on vähentynyt. Tämä rakennemuutos on kuitenkin edelleen kesken ja heijastuu eroina eri vuodeosastojen pitkäaikaispotilaiden määrässä. 

Terveyskeskusten vuodeosastotoiminnan tunnistettuja tehtäviä Lapissa tällä hetkellä: 

• Lääketieteellinen hoito, joka on toteutettavissa perusterveydenhuollon resursseilla. Usein erikoissairaanhoidon jatkohoito, infektion hoito, potilaan seuranta, diagnostiikka ja tilanteen selvittely. 
• Kuntoutusakuutin sairauden tai toimenpiteen jälkeen tai suunnitelmallinen sairaalakuntoutusjakso 
• Hoidon tarpeen arviointi puhelimessa virka-ajan ulkopuolella osassa aluetta 
• Ympärivuorokautinen sairaanhoidollinen valmius paikkakunnalla, jossa päivystyspiste on kaukana: Hoidon tarpeen arviointi ja diagnostiset tutkimukset paikan päällä, pienet sairaanhoidolliset toimenpiteet, diagnostiikka, akuutisti tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeet 
• Saattohoito 
• Pärjäämättömyys, esimerkiksi akuutin lievän sairauden aiheuttama äkillinen toimintakyvyn lasku, etenkin ikääntyneillä, hoitojaksot suoraan kotoa, usein kotihoidosta 
• Kotiutumisen järjestelyt erikoissairaanhoidon hoitojakson jälkeen 
• Odotuspaikka hoivapalveluihin 
• Intervallihoito, edelleen osittain vuodeosastoilla 

Muutoksia suunniteltaessa on huomioitava näihin eri tarpeisiin vastaaminen. 

Vuodeosastohoidon kustannukset ovat korkeat, koska hoitopäiviä on paljon ja ne ovat kalliimpia kuin keskimäärin Suomessa 

Vuodeosastojen nettokäyttökustannukset olivat Lapissa vuonna 2022 noin 80 prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kustannusten suuruus verrattuna muihin alueisiin johtuu sekä hoitopäivien määrän että hoitopäivän hinnan suuruudesta. 

Vuonna 2023 perusterveydenhuollon vuodeosastojen kustannuspaikkojen yhteenlasketut kustannukset olivat noin 54 miljoonaa euroa. 

Hoitopäiviä tuotettiin noin 142 000 ja laskennallinen hoitopäivän bruttotuotantokustannus on 380 euroa/hoitopäivä. 

Lapin hyvinvointialueella on 19 toimipisteessä yhteensä 440 perusterveydenhuollon sairaansijaa, eli 2,5 paikkaa tuhatta asukasta kohti. Osastojen sairaansijamäärä vaihtelee välillä 8–42. 

Tavanomaisessa tilanteessa vuodeosastoilla on yhteensä 120 potilasta, jotka odottavat pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan tai muuhun sosiaalipalveluun. Tämä on noin 1/3 osastojen potilasmäärästä.

Perusterveydenhuollon sairaansijatarve on noin 350 sairaansijaa 

Mikäli osastohoidolla vastattaisiin vain sairaanhoidollisiin tarpeisiin, joihin kotisairaalatoiminnalla ei kyetä vastaamaan, on arvio tarpeesta 

• 1–2 sairaansijaa / 1000 asukasta tai 
• 5–7,3 sairaansijaa / 1000 yli 65-vuotiasta 

Arvio perustuu kokemukseen niistä kunnista, joissa sosiaalipalvelut pystyvät vastaamaan hyvin tarpeisiin ja toisaalta vastaa sitä, että nykyisestä sairaansijamäärästä vähennettäisiin 75 prosenttia odottajien määrästä. 

Sairaansijatarve olisi tällöin noin 350 sairaansijaa koko Lapissa. 

Tällä mitoituksella sairaansijojen vähennystarve olisi 20 prosenttia eli noin 88 sairaansijaa. 

Tarpeeseen vaikuttaa työnjako erikoissairaanhoidon kanssa, kotisairaalan toimivuus sekä mahdolliset muutokset vuodeosastojen tehtävissä.

Ratkaisuvaihtoehtoja 

Ympärivuorokautisen perustason sairaanhoidon konseptit 

Yhdistelmäpalvelu 

Ympärivuorokautinen sote-yhteispalvelu: Erillisen vuodeosaston ylläpitämisen sijaan pienillä asiointialueilla vastataan sairaalahoidon tarpeeseen yhdistämällä paikkakunnan ympärivuorokautiset resurssit ja tilat. Ensisijaisesti tarpeisiin vastataan kotiin vietävillä palveluilla yhdistäen kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resursseja siten, että paikkakunnalla on 14–24/7 sairaanhoitajatasoinen osaaminen saatavilla. 

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varataan tilat kotisairaalalle ja ns. lupapaikoille (noin 1 / 1000 asukasta) joita voidaan käyttää silloin, kun sairauden aiheuttaman toimintakyvyn laskun vuoksi potilas ei pärjää kotona. Potilaiden tarvitsema hoiva tulisi asumispalvelujen henkilöstöltä ja sairaanhoito kotisairaalan kautta. 

Jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suuremman sairaanhoidollisen valmiuden yksikköön lähiosastolle tai akuutti- ja kuntoutussairaalaan. 

Asumispalvelujen ja kotisairaalan yhteiset yksiköt edellyttävät tähän soveltuvia tiloja. Toimintamalli edellyttää käytännössä myös, että paikkakunnalla on oman tuotannon asumispalveluyksikkö, johon voidaan tukeutua. 

Lähisairaala 

Lapin etäisyyksien ja väestön sijoittumisen vuoksi ylläpidettävät vuodeosastot pienemmillä paikkakunnilla, jotta etäisyydet eivät muodostuisi kohtuuttomiksi potilaille ja omaisille. Palveltava alue voi olla yhtä kuntaa suurempi, jolloin volyymi riittää paremmin osaamisen ylläpitämiseen. 

Lähiosastot jäisivät akuutti- ja kuntoutusosastoja pienemmiksi ja haavoittuvaisemmiksi 

Potilasvalinnat tehdään käytettävissä olevan osaamisen puitteissa. 

Kesäaikana, jolloin osastohoidon tarve on vähäisempää, voi osastoilla olla sulkuja ja sairaalahoitoa keskitetään akuutti- ja kuntoutussairaaloihin ja tukeudutaan paikkakunnan muihin ympärivuorokautisiin palveluihin. 

Haavoittuvuutta ja kustannuksia voidaan alentaa myös sijoittamalla lähiosastot tiiviiseen yhteyteen ympärivuorokautisen asumisen kanssa. 

Akuutti ja kuntoutussairaala 

Kattavimmat akuutti- ja kuntoutusosastot: Yli 5000–7000 asukkaan asiointialueet, joilla on perusterveydenhuollon vuodeosaston ylläpitämiseen riittävä palvelutarve, jos niille ohjautuu potilaita myös ympäröivältä alueelta. 

Alueina Ivalo, Sodankylä, Kemijärvi, Kittilä, Kemi-Tornio-alue, Rovaniemi 

Määrä ja paikkaluku määrittyvät tarpeen mukaan huomioiden kausiluonteinen palvelutarpeen vaihtelu. 

Rovaniemellä ja Kemissä sairaalahoidon sijainti samassa yhteydessä erikoissairaanhoidon kanssa, jolloin voidaan hyödyntää samoja tukipalveluja ja potilaiden siirtokustannukset vähenevät. Ko. paikkakunnilla on tarpeen kehittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastoista yhtenäinen kokonaisuus. 

Vuodeosastot voivat profiloitua ja niiden yhteydessä voi olla jatkossa osaamiskeskustyyppistä toimintaa. Erityisesti on tunnistettu tarpeet (geriatriseen) kuntoutukseen, saattohoitoon ja psykogeriatriaan erikoistuneisiin yksiköihin, joiden yhteydessä voi olla myös osaamiskeskustyyppistä konsultaatio- ja avopalvelua.

Kaksi eri skenaariota perusterveydenhuollon sairaalahoidon järjestämiseksi

Lapin hyvinvointialueella on ryhdytty tekemään vaikuttavuusarviointia ja tarkempaa tarkastelua kahdesta erilaisesta vaihtoehdosta, miten sairaansijat jakautuvat Lapissa ja mikä niiden tarkoitus on.

Molemmissa vaihtoehdoissa kaikilla paikkakunnilla olisi saatavilla kotisairaalapalvelua. Niillä paikkakunnilla, joilla ei sijaitsisi vuodeosastoa, järjestettäisiin palvelut kotisairaalan, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja ensihoidon yhteistyönä niin, että mahdollisimman suuri osa sairaanhoidon tarpeesta voidaan hoitaa omalla paikkakunnalla.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa on esillä niin sanottu lähisairaalamalli, jolloin Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Tässä mallissa 7 pientä osastoa yhdistetään isompiin, sekä jäävistä osastoista viidessä lisätään ja viidessä vähennetään sairaansijoja. Sairaansijamäärä vähenisi noin 20% vuoden 2023 tasosta.

Lähisairaalamallissa 86 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä lähisairaalasta tai akuutti- ja kuntoutussairaalasta.

Toinen vaihtoehto eli niin sanotut vahvat terveyskeskussairaalat yhdistäisi 12 pienempää vuodeosastoa isompiin. Jäljelle jäisi siis 11 vuodeosastoa seitsemälle paikkakunnalle. Sairaansijamäärä vähenisi noin 40 % vuoden 2023 tasosta. 

Vahvat terveyskeskussairaalat –mallissa akuutti- ja kuntoutussairaalat sijaitsisivat Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Kittilässä, Ivalossa, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Malli ei sisällä lähisairaaloita. Tässä mallissa 79 prosenttia Lapin asukkaista asuu 30 kilometrin säteellä lähimmästä akuutti- tai kuntoutusosastosta.

Tarkemmat analyysit tehdään ennen valtuuston päätöstä

Lapin hyvinvointialue on käynnistänyt tarkemmat selvitykset kahden eri skenaarion toteuttamisedellytyksistä. Tämänhetkinen kustannushyöty, joka on laskettu toimintakuluista, olisi lähisairaalamallissa noin 11,3 milj€ ja vahvojen terveyskeskussairaaloiden mallissa noin 19,7 milj€. Lukuja lähdetään nyt tarkentamaan.

Toimintakulujen keventämiseksi on kahden eri vaihtoehdon lisäksi tunnistettu myös muita mahdollisia toimia.

1. Hoitojaksojen kestoissa on suurta vaihtelua osastojen kesken ja hoitojaksoja lyhentämällä voitaisiin säästää hoitopäivien aiheuttamissa kuluissa. Mahdollisia toimintaan liittyviä syitä pitkille hoitojaksoille ja jatkohoitopaikkaa jonottavien korkealle määrälle ovat erimerkiksi
   • Jatkohoitopaikkaa odottavat, jotka pärjäisvät myös kotona. Selvityksen mukaan osastoilla odottavien kunto ei ole ollut merkittävästi kotona odottavia huonompi. Riskinä tilanteessa on ylihoito.
   • Potilaiden pitäminen hoitojaksoilla pidempään käyttöasteiden nostamiseksi
2. Toimintakulut asukasta kohden ovat tyypillisesti pienemmät alueilla, joissa sairaansijojen määrä asukasta kohden on matalammalla tasolla.
   • Jos kaikilla alueilla asukaskohtaiset kustannukset olisivat esimerkiksi Kemin tasolla (3. Edullisimmat asukaskohtaiset kustannukset Lapissa), voitaisiin nykytilaan verrattuna saavuttaa 12,5 miljoonan euron säästöt
3. Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon osastohoito ja erikoissairaanhoito voitaisiin toteuttaa yhtenäisinä kokonaisuuksina
   • Yhdistämällä toimintoja saavutetaan synergiaetuja, muun muassa samojen tukipalvelujen hyödyntäminen ja siirtokustannusten vähentäminen
4. Useampia osastojen keskittämällä Länsi-Pohjan alueella Kemiin voitaisiin saavuttaa kustannustehokkuutta: isommat osastot useiden pienten osastojen sijasta.