Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta: saamen kielilain valtionavustusta ei saa leikata

Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta on toimittanut oikeusministeriölle kannanoton, joka kritisoi saamen kielilain 31. pykälän mukaisen valtionavustuksen leikkaamista./ Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddi lea doaimmahan vuoigatvuođaministeriijai cealkámuša. Cealkámuš kritisere mearrádusa čuohppat stáhtadoarjaga, mii mieđihuvvo sámi giellalága 31. paragráfa mielde.

Hyvinvointialue muistuttaa, että saamen kielilain mukaan valtion talousarviossa tulee olla määräraha valtionavustuksiin hyvinvointialueelle, kunnille, seurakunnille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille sekä tietyille yksityisille tahoille lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.

- Tuen leikkaaminen tekee saamen kielilain toteuttamisen mahdottomaksi, kannanotossa todetaan.

Hyvinvointialueen saaman tiedon mukaan vuonna 2025 haettava määrä olisi vain 120 000 euroa. Aiemmin kokonaismäärä on ollut 250 000 euroa. Siitä hyvinvointialue on saanut viime vuodelle 180 000 euroa ja tälle vuodelle 150 000 euroa.

Hyvinvointialue käyttää jo nyt saamen kielilain toteuttamiseen sekä omaa perusrahoitustaan että kieliavustusta. Omalla rahoituksellaan hyvinvointialue on palkannut vakituisiin toimiin kaksi kielityöntekijää, mikä on vähentänyt kieliavustuksella ostettavien käännös- ja tulkkauspalvelujen tarvetta. Osoituksena oman toiminnan vaikuttavuudesta on muun muassa Lapin hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetty saamen kieliteko -palkinto.

Hyvinvointialue on pyrkinyt valtionavustuksen käytössä kustannustehokkaisiin ja vaikuttaviin toimiin. Toisin kuin monet muut viranomaiset, hyvinvointialue ei ole keskittynyt ostopalveluihin vaan lähtenyt kasvattamaan organisaation omaa kieliosaamista. Valtionavustus on käytetty ensisijaisesti saamen kieltä opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin. Linjaus on saamen kielilain mukainen, sillä lain mukaan viranomaisen on ensisijaisesti pyrittävä antamaan asia saamen kielen taitoisen henkilön hoidettavaksi, ja vasta toissijaisesti järjestettävä palvelu tulkkauksen kautta.

- Valtionavustuksen leikkaaminen tässä tilanteessa heikentää saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ennestään huonoa saatavuutta, hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen toteaa.

Hyvinvointialueelle on pelkästään lukuvuonna 2023–2024 saatu koulutettua pohjoissaamenkielen taitoinen päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, vastaanoton sairaanhoitaja ja lähihoitaja sekä inarinsaamenkielinen lähihoitaja. Tarve kielilain mukaisille vapaille kasvaa, kun aikuiskoulutustuki poistuu.

- Rahoituksen äkillinen leikkaaminen voi pahimmillaan tarkoittaa, että kahden parhaillaan saamea opiskelevan työntekijän opinnot keskeytyvät, Miettunen toteaa.

Hyvinvointialue tarvitsee käännös- ja tulkkauspalveluita mm. asiakas- ja potilastyössä (asiointitulkkaukset, asiakas- ja potilasasiakirjojen käännökset, lomakkeet, esitteet, ohjeet), viestinnässä ja poliittisissa toimielimissä (kokousasiakirjojen käännökset ja kokoustulkkaukset). Näiden lakisääteisten käännösten ja tulkkauksien tekemättä jättäminen rikkoisi saamen kielilakia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käännökset ja tulkkaukset ovat myös potilasturvallisuus- ja oikeusturvakysymyksiä.

Saamen kielen lautakunta vetoaa oikeusministeriöön, että ministeriö tekisi leikkauksista vaikutusten arvion ennen niistä päättämistä. Toistaiseksi ministeriö ei ole keskustellut leikkausten vaikutuksista avustusten saajien kanssa. Saamen kielilain lisäksi valtionavustukseen kohdistuva leikkaus vaikuttaa myös yhdenvertaisuuslain (1325/2014) toteutumiseen sekä Suomen perustuslain (731/1999) 17.3 §:n mukaiseen saamelaisten oikeuteen alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Jos leikkaukset toteutuvat, valtion täytyy kantaa vastuu saamelaisten kielellisten oikeuksien heikentymisestä.

- Saamen kielilaki velvoittaa myös valtiota, ei vain paikallisella tasolla toimivia viranomaisia, lausunnossa muistutetaan.

Lisätietoja:
-Tuuli Miettunen, saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palvelujen kehittämispäällikkö, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
-Anni Ahlakorpi, hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan varapuheenjohtaja, anni.ahlakorpi@lapha.fi, 040 545 4753

Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddi: sámi giellalága stáhtadoarjaga ii oaččo čuohppat

Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddi lea doaimmahan vuoigatvuođaministeriijai cealkámuša. Cealkámuš kritisere mearrádusa čuohppat stáhtadoarjaga, mii mieđihuvvo sámi giellalága 31. paragráfa mielde.

Buresveadjinguovlu muittuha, ahte sámi giellalága mielde stáhta bušeahttaárvalusas galgá leat mearreruhta stáhtadoarjagiidda buresveadjinguvlui, gielddaide, searvegottiide, sámiid ruovttuguovllu bálgosiidda sihke ovttaskas olbmuide earenoamáš lassegoluid gokčama várás, mat lága heiveheamis šaddet.

- Doarjaga čuohppan dahká sámi giellalága ollašuhttima veadjemeahttumin, gávnnahuvvo cealkámušas.

Buresveadjinguovllu oažžun dieđu mielde jagis 2025 ohcan ládje livččii dušše 120 000 euro. Árabut ruhtamearri lea leamaš oktiibuot 250 000 euro. Das buresveadjinguovlu lea ožžon mannan jahkái  180 000 euro ja dán jahkái 150 000 euro.

Buresveadjinguovlu geavaha juo dál sámi giellalága ollašuhttimii sihke iežas vuođđoruhtadeami ja gielladoarjaga. Iežas ruhtademiin buresveadjinguovlu lea bálkkáhan fásta doaimmaide guokte giellabargi, ja dainna ládje geahpedan dárbbu oastit jorgalan- ja dulkonbálvalusaid gielladoarjagiin. Čujuhussan iežas doaimma buriin váikkuhusain lea earret eará Lappi buresveadjinguvlui jagis 2023 mieđihuvvon Sámi gielladahku -bálkkašupmi.

Buresveadjinguovlu lea viggan stáhtadoarjaga geavahit doaimmaide, main leat unnán golut ja main leat buorit váikkuhusat. Eará ládje go máŋggat eará eiseválddit, buresveadjinguovlu ii leat geavahan dušše oastinbálvalusaid muhto baicce lea vuolgán lasihit organisašuvnna iežas giellamáhtu. Stáhtadoarjja lea geavahuvvon ovddemusat sadjásašgoluide, mat šaddet go bargit lohket sámegiela. Linnjen čuovvu sámi giellalága, dasgo lága mielde eiseváldi galgá ovddemusat viggat dasa, ahte ášši gieđahallama dikšu sámegiela máhtolaš bargi, ja easkka nuppáldasat ordnet bálvalusa dulkoma bokte.

- Stáhtadoarjaga čuohppan dán dilis heajuda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiid oažžuma, mii lea juo ovdalaččas leamaš váttis, gávnnaha buresveadjinguovllu sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusaid ovddidanhoavda Tuuli Miettunen.

Buresveadjinguvlui leat aivvefal lohkanjagis 2023–2024 skuvlejuvvon davvisámegielat gárrenávnnasbargi, sosiálabargi, vuostáváldima buohccedivššár ja lagašdivššár nugo maiddái anárašgielat lagašdivššár. Dárbu oažžut barggus friddja giellalága vuođul stuorru, go rávesolbmuidoahpahusdoarjja nohká.

- Ruhtadeami fáhkka čuohppan sáhttá vearrámus dilis dárkkuhit, ahte guokte bargi, geat aiddo dál leaba lohkame sámegiela, šaddaba heaitit lohkamis giela, gávnnaha Miettunen.

Buresveadjinguovlu dárbbaša jorgalan- ja dulkonbálvalusaid ee. áššehas- ja pasieantabarggus (áššiiddikšundulkomat, áššehas- ja pasieantaáššegirjjiid jorgalusat, skovit, dieđihančállosat, rávvagat), diehtojuohkimis ja politihkalaš doaibmaorgánain (čoahkkináššegirjjiid jorgalusat ja čoahkkindulkomat). Dáid láhkageatnegahtton jorgalusaid ja dulkomiid barggakeahttá guođđin rihkošii sámi giellalága. Sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain jorgalusat ja dulkomat leat maiddái pasieantadorvvolašvuohta- ja riektedorvogažaldagat.

Sámegiela lávdegoddi doarjala vuoigatvuođaministeriijai, ahte ministeriija dagašii čuohppamiin váikkuhusaid árvalusa ovdal go mearrida čuohppamiid birra. Doaisttážii ministeriija ii leat gulahallan čuohppamiid váikkuhusaid birra singuin, geat ožžot doarjagiid. Sámi giellalága lassin čuohppan, mii čuohcá stáhtadoarjagii, váikkuha maiddái ovttaveardásašvuođalága (1325/2014) ollašuvvamii ja maiddái Suoma vuođđolága (731/1999) 17.3 § mielde sámiid vuoigatvuhtii álgoálbmogin bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.

Jos čuohppamat ollašuvvet, stáhta ferte guoddit ovddasvástádusa sámiid gielalaš rivttiid hedjoneamis.

- Sámi giellaláhka geatnegahttá maiddái stáhta, ii dušše báikkálaš dásis doaibmi eiseválddiid, muittuhuvvo cealkagis.

Lisätietoja:
-Tuuli Miettunen, saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palvelujen kehittämispäällikkö, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
-Anni Ahlakorpi, hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan varapuheenjohtaja, anni.ahlakorpi@lapha.fi, 040 545 4753

Lassedieđut:
-Tuuli Miettunen, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusaid ovddidanhoavda, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
-Anni Ahlakorpi, buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti várreságadoalli, anni.ahlakorpi@lapha.fi, 040 545 4753

Takaisin edelliselle sivulle

Saamen kielen lautakunnan asettaminen

Kuva: Lapin materiaalipankki, Eeva Mäkinen

Sámegiela lávdegotti ásaheapmi. Sämikielâ lävdikode asâttem. Sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd piijjmõš.

Saameksi alapuolella
Sámegillii vuolábealde
Sämikielân vyelni
sääʹmǩiõʹlle vueʹlnn
***********************

Saamen kielen lautakunnan asettaminen

Asetettiin saamen kielen lautakunta, jonka jäseniksi valittiin Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Puheenjohtajaksi valittiin Laura Niittyvuopio-Valle ja varapuheenjohtajaksi Anni Ahlakorpi. Aluevaltuusto nimesi lautakunnan jäsenet ja puheenjohtajat jo helmikuussa 2023, mutta Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut aluevaltuuston aiemman päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan aiemmassa päätöksessä ei toteutunut hyvinvointialuelain kohta, jonka mukaan lautakuntaan tulee valita saamenkielisiä henkilöitä. 

Sámegiela lávdegotti ásaheapmi

Ásahuvvui sámegiela lávdegoddi, masa lahttun válljejuvvojedje Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Ságadoallin válljejuvvui Laura Niittyvuopio-Valle ja várreságadoallin Anni Ahlakorpi. Guovllustivra nammadii lávdegotti lahtuid ja ságadolliid jo guovvamánus 2023, muhto Davvi-Suoma hálddahusriekti lea gomihan guovllustivrra ovddit mearrádusa. Hálddahusrievtti mielde ovddit mearrádusas ii ollašuvvan lága buresveadjinguovllus čuokkis, man mielde lávdegoddái galgá válljet sámegielat olbmuid. 

Sämikielâ lävdikode asâttem

Asâttui sämikielâ lävdikodde, moos jesânin väljejuvvojii Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Saavâjođetteijen väljejui Laura Niittyvuopio-Valle já värisaavâjođetteijen Anni Ahlakorpi. Kuávlustivrâ nomâttij lävdikode jesânijd já saavâjođetteijeid jo kuovâmáánust 2023, mut Tave-Suomâ haldâttâhriehti lii komettâm kuávlustiivrâ oovdeb miärádâs. Haldâttâhrievti mield oovdeb miärádâsâst ij olášum laavâ pyereestvaijeemkuávlust cekki, mon mield lävdikoodán kalga valjiđ sämikielâlijd ulmuid. 

Sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd piijjmõš

Piʹjješ sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd, koon vuäzzliʹžžen vaʹlljeeš Marko Tervaniemi, Per-Oula Juuso, Terhi Harju, Petra Magga-Vars, Ristenrauna Magga, Anna-Katariina Feodoroff, Laura Niittyvuopio-Valle, Anni Ahlakorpi, Pigga Keskitalo, Uula Tapiola, Ara Aikio, Sammol Lukkari, Kari Guttorm. Saaǥǥjååʹđteeʹjen vaʹlljeeš Laura Niittyvuopio-Valle da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen Anni Ahlakorpi. Vuʹvddvälddõs nõõmti luʹvddkååʹdd vuäzzlaid da saaǥǥjååʹđteejid juʹn täʹlvvmannust 2023, leâša Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiǥâs lij jaukkääm vuʹvddvälddõõzz ääiʹjab tuʹmmstõõǥǥ. Vaaldšemvuõiggâz mieʹldd ääiʹjab tuʹmmstõõǥǥâst ij teâuddjam pueʹrrvââjjamvuʹvddlääʹjj vueʹss, koon mieʹldd luʹvddkådda âlgg vaʹlljeed sääʹmǩiõllsaž oummuid. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Pyydä apua -palvelu nyt myös saameksi

Bivdde veahki -bálvalus dál maiddái sámegillii. Táátu iše -palvâlus tääl meiddei sämikielân.

Sámegillii vuolábealde
sääʹmǩiõʹlle vueʹlnn

***********************

Pyydä apua! on lapsiperheille ja nuorille suunnattu matalan kynnyksen digipalvelu. Palvelussa voit pyytää apua, kysyä neuvoa tai jättää yhteydenottopyynnön omaan tai läheisen tilanteeseen.

Aiemmin pelkästään suomen kielellä toiminut palvelu on nyt saatavilla myös inarin- ja pohjoissaameksi.

Tekemällä pyydä apua -yhteydenoton saamenkielisen palvelupolun kautta, tavoitat saamen kielen ja kulttuurin mukaisissa palveluissa työskenteleviä sote-alan ammattilaisia.

Saamen kielen ja kulttuurin mukaisten palvelujen kehittäminen on osa Lapin hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Saamenkielisen pyydä apua -palvelun kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä suomenkielisen palvelun kanssa.

Tutustu palveluun Pyydä apua

Bivdde veahki -bálvalus dál maiddái sámegillii

Bivdde veahki! lea mánnábearrašiidda ja nuoraide oaivvilduvvon vuollegis šielmmá digibálvalus.
Bálvalusas sáhtát bivdit veahki, jearrat ráđi dahje guođđit oktavuođaváldinbivdaga, mii guoská du iežat dahje lagas olbmo dili. 

Árat bálvalus lea doaibman dušše suomagillii, muhto dál dan oažžu maiddái anáraš- ja davvisámegillii. 

Go válddát oktavuođa bivdde veahki -bálvalusa sámegielat bálvalanbálgá bokte, oaččut oktavuođa sode-suorggi ámmátolbmuiguin, geat barget sámegiela ja kultuvrra čuovvu bálvalusain. 

Sámegiela ja kultuvrra čuovvu bálvalusat ovddiduvvojit oassin Lappi buresveadjinguovllu Boahttevuođa sode-guovddáš -fitnus. Sámegielat bivdde veahki -bálvalus ovddiduvvo ain ovttas suomagielat bálvalusain. 

Oahpásmuva bálvalussii  Bivdde veahki

Koijâd iše -palvâlus tääl meiddei sämikielân

Koijâd iše! lii pärniperruid já nuoráid uáivildum vyeligis šiälmá digipalvâlus. Palvâlusâst puávtáh koijâd iše, koijâdiđ ravvuu tâi kyeđđiđ ohtâvuođâväldimpivduu jieijâd tâi aldemuu tile pirrâ.
 
Ovdil tuše suomâkielân toimâm palvâlus lii tääl finniimist meiddei anarâš- já tavesämikielân.

Koijâd iše -ohtâvuođâväldim tohâmáin sämikielâlii palvâlempálgá peht juuvsah sämikielâ já kulttuur miäldásijn palvâlusâin pargee soti-syergi áámmátulmuid.
 
Sämikielâ já kulttuur miäldásij palvâlusâi ovdedem lii Laapi pyereestvaijeemkuávlu Puátteevuođâ soti-kuávdáš -haavâ (Tulevaisuuden sote-keskus) uási. Sämikielâlii Koijâd iše -palvâlus ovdedem juátkoo ain oovtâst suomâkielâlijn palvâlussáin.

Uáppáásm palvâlusân Koijâd iše