Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston kokoustiedote 18.5.2026 pidetystä kokouksesta

Erikoissairaanhoidon ylitarjontaa ja ylikäyttöä vähennetään rajaamalla Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut niihin palveluihin, joiden tarjoamainen on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua.

Aluevaltuusto kumosi aiemman päätöksensä: Länsi-Pohjan sairaalan palveluja supistetaan arviointiryhmän vaatimalla tavalla

Aluevaltuusto päätti äänin 33-26, että aluevaltuusto kumoaa Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiilia koskevan maaliskuisen päätöksensä ja supistaa Länsi-Pohjan sairaalan palveluja arviointiryhmän vaatimalla tavalla. Aiemman päätöksen mukaan useat toiminnot olisivat jatkuneet Länsi-Pohjan sairaalassa.

Erikoissairaanhoidon ylitarjontaa ja ylikäyttöä vähennetään rajaamalla Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut niihin palveluihin, joiden tarjoaminen on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Erikoissairaanhoidon toimintojen taloudellisuutta ja toimivuutta arvioidaan jatkossakin säännöllisesti.

Muutoksen jälkeen Länsi-Pohjan sairaalassa ei ole kirurgista eikä konservatiivista tehovalvontaa. Päiväkirurginen toiminta rajataan toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä ympärivuorokautista hoitoa tai seurantaa. Anestesiatoiminta on jatkossa vain virka-aikaista, eikä sairaalassa ole toimintaa, joka edellyttäisi anestesiapäivystystä, -varallaoloa tai -hälytystyötä.

Muutokset toimeenpannaan vuoden loppuun mennessä. Samalla erikoissairaanhoidossa siirrytään yhteen, koko hyvinvointialueen kattavaan erikoisalakohtaiseen johtamismalliin.

Valtiovarainministeriö teki aluevaltuuston maaliskuisesta päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen, sillä lain mukaan aluevaltuusto ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Aluevaltuusto totesi kumonneensa päätöksen itse, joten valitus on nyt aiheeton. Valitusta koskeva päätös syntyi äänin 34-25.

Aluevaltuusto vaatii tiukempaa taloussuunnitelmaa

Aluevaltuusto palautti valmisteluun vuosien 2026-2030 taloussuunnitelman. Aluevaltuusto vaatii, että lähivuosien taloutta tiukennetaan niin, että alijäämät olisi mahdollista kattaa jo vuoden 2031 loppuun mennessä. Aluehallituksen esittämässä suunnitelmassa 70 miljoonan euron alijäämät olisi katettu vuoteen 2034 mennessä.

Aluevaltuuston mukaan suunnitelmassa täytyy huomioida erityisesti terveydenhuollon asiakasmaksujen muutokset, valtion mahdolliset hyvinvointialueiden taloutta vahvistavat toimenpiteet sekä sairauspoissaolojen vähentäminen ja yleinen toiminnan tehostaminen.

Taloussuunnitelman tekoa ja alijäämien kattamista vuoteen 2031 mennessä on vaatinut valtion asettama arviointiryhmä. Kesäkuussa toimikautensa lopuksi arviointiryhmä ottaa kantaa, onko Lapilla edellytyksiä jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena. Valtiovarainministeriö voi esittää esimerkiksi aluejakoselvityksen tai uuden arviointimenettelyn aloittamista.

Hyvinvointialue päivittää strategiaansa jälleen syksyllä

Hyväksyttiin hyvinvointialuestrategiaan, palvelujen järjestämisohjelmaan sekä sote-palvelustrategiaan muutoksia tässä vaiheessa pohjaksi taloussuunnitelmalle. Aluehallituksen esittämien muutoksien lisäksi päätettiin, että hyvinvointialue pitää huolta lappilaisten turvallisuudesta huomioiden turvallisuusympäristössä tapahtuvat muutokset, järjestää tarpeenmukaisen ja potilasturvallisen erikoissairaanhoidon sekä vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

Hyvinvointialue huomioi aluevaltuuston muut evästykset syksyllä strategisten asiakirjojen jatkovalmistelussa, jolloin mahdollistetaan eri tahojen laajemmat vaikuttamismahdollisuudet. Aluevaltuusto päätti äänin 31-27, 1 tyhjä, että esitettävistä muutoksista ei tehdä vaikuttavuusarviointeja.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto totesi, että Marjo Hautala on menettänyt vaalikelpoisuutensa aluevaltuutetun varajäsenen ja tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtävään. Uuden varavaltuutetun nimeämisestä päättää aluevaalilautakunta. Uudeksi tarkastuslautakunnan varajäseneksi valittiin Hilpi Ahola.

Hyväksyttiin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma vuosille 2026-2029. Päätettiin lisätä suunnitelmaan, että opiskeluhuollon ammattilaisten työaikaa suunnataan aiempaa enemmän yhteisölliseen työhön, ikääntyneiden palveluissa digipalveluja kehitetään tarkoituksenmukaisesti sekä nuorten palveluissa lisätään yhteistyötä syrjäytymisvaarassa olevien tunnistamiseksi. Pelkän ylipainon ehkäisemisen sijaan tarjotaan tukea kaikenlaiseen painonhallintaan.

Myönnettiin Rovaniemen keskuspesula Oy:lle 14,4 miljoonan euron takaus 18 miljoonan euron lainaan. Keskuspesulan mukaan pesularakennus pitäisi uusia ja tehdä siitä toimivampi ja energiatehokkaampi.

Merkittiin tiedoksi tammi-maaliskuun osavuosikatsaus. Tämän hetken tilanteen perusteella tänä vuonna syntyisi noin 15 miljoonaa ylijäämää, kun vielä viimeisin talousarvio osoitti noin 3 miljoonan alijäämää.

Takaisin edelliselle sivulle

Asukkaiden osallistumista kartoittanut kysely keräsi runsaasti vastauksia – kiitos osallistumisesta

Sunnuntaina 17.5.2026 päättynyt kysely herätti laajaa kiinnostusta, ja siihen vastasi yhteensä 748 henkilöä eri vastaajaryhmistä. Lämmin kiitos kaikille asukkaiden osallistumista selvittäneeseen kyselyyn vastanneille.

Kyselyn tavoitteena vahvistaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia

Kyselyn tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Lapin hyvinvointialue tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja tuoda esiin kokemuksia palvelujen ja toiminnan kehittämisestä sekä päätöksenteosta. Samalla kartoitettiin, miten lakisääteinen asukas- ja asiakasosallisuus toteutuu käytännössä sekä tunnistettiin siihen liittyviä kehittämistarpeita.

Kysely sisälsi omat osiot asukkaille, henkilöstölle, sidosryhmille sekä luottamushenkilöille. Vastauksia saatiin eniten asukkailta (403) ja henkilöstöltä (288).

Sidosryhmien edustajilta saatiin 45 vastausta ja luottamushenkilöiltä 12 vastausta.

Runsas osallistuminen tuotti arvokasta tietoa osallisuuden kokemuksista, osallistumisen tavoista sekä konkreettisista kehittämisehdotuksista.

Vastauksissa korostui halu kehittää palveluja yhdessä, vahvistaa niiden asiakaslähtöisyyttä sekä parantaa osallistumisen mahdollisuuksia. Esiin nousi niin toimivia käytäntöjä kuin kehittämiskohteita.

Tulosten käsittely käynnistyy

Seuraavaksi kyselyn tulokset analysoidaan ja kootaan yhteen. Tuloksista viestitään avoimesti heti, kun analyysi on valmistunut. Saatua tietoa hyödynnetään erityisesti osallisuusohjelman ja sen toimenpidesuunnitelman päivittämisessä.

Jatkossa vastaava kysely toteutetaan kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein, jotta kehitystä voidaan seurata ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida. 

Arvonnan voittajat kolmelle paikkakunnalle

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme keväistä yllätyspalkintoa. Arvonta on suoritettu, ja palkinnot toimitetaan voittajille Sodankylään, Ylimuonioon ja Ristilään.

Lapin hyvinvointialue kiittää kaikkia vastaajia tärkeästä panoksesta palvelujen sekä asukas- ja asiakasosallisuuden kehittämisessä. Jokainen vastaus auttaa kehittämään toimintaa entistä paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi.

Takaisin edelliselle sivulle

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa kehitetään alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja nuorten huumekuolemia ehkäisten

Lapin hyvinvointialueen Pohjoisen turvaverkko -hanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä jatkorahoituksen, ja hankkeen toiminta jatkuu 31.3.2027 saakka. Hanke käynnistyi aiemmin ensimmäisellä rahoituskaudella 1.10.2025–30.4.2026. Pohjoisen turvaverkko on osa hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa 2025–2027 (ELOSSA).

Pohjoisen turvaverkossa tavoitteena on selkeyttää lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja Lapissa sekä vahvistaa huumekuolemia ehkäisevää työtä. Kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat nuoret hallituksen ohjelman mukaisesti.

Tavoitteena selkeyttää alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja

Hankkeessa tavoitteena on laatia yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen palvelukuvaus selkeyttämään nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuutta. Palvelukuvauksen on tarkoitus sisältää hyvinvointialueen palvelut sekä järjestöjen ja 3. sektorin toimijoiden tukimuodot.

Moniammatillista ja monialaista yhteistyötä kehitetään muun muassa kuvaamalla perus- ja erityistason terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon väliset yhteistyö- ja konsultaatiokäytännöt osaksi palvelukuvausta.

Huume- ja päihdeongelmiin liittyvän erityisosaamista vahvistetaan myös hankkeessa eri tavoin. Hankkeessa mm. laaditaan osaamiskartta, jossa on hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdeosaamisen erityisosaaminen kuvattuna. Terapiat etulinjaan yhteistyön kautta Lapin hyvinvointialueen ammattilaisia koulutetaan ohjattuun omahoitoon ja kognitiiviseen lyhytterapiaan. Kognitiivinen lyhytterapia on terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston näyttöön perustuva psykososiaalinen menetelmä riippuvuuksien hoidossa. Tavoitteena on myös sopia yhtenäisistä huumeidenkäytön arviointimittareista.

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa myös kehitetään huumeita käyttävien liikkuvaa, anonyymiä terveysneuvontaa Lapin hyvinvointialueen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Liikkuva terveysneuvontapiste, Onni Safezone on aloittanut maalikuussa 2026 toimintansa Meri-Lapin alueella (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio). Liikkuvan terveysneuvontapisteen ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret alle 25-vuotiaat, mutta palvelussa voivat asioida kaikki täysi-ikäiset. Tutustu lounaisen alueen liikkuvan terveysneuvontapisteen hyvinvointialueen verkkosivuihin

Lisätietoja:

Jonna Lindholm, jonna.lindholm@lapha.fi, projektipäällikkö, Lapin hyvinvointialue
Linda Jaako, linda.jaako@lapha.fi, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue
Maria Kuronen, maria.kuronen@lapha.fi, lasten ja nuorten terapiakoordinaattori, Lapin hyvinvointialue
Pipsa Vilen, pipsa.vilen@lapinamk.fi, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, liikkuva terveysneuvonta
Sanna Viinonen, sanna.viinonen@lapinamk.fi, Lapin ammattikorkeakoulu, liikkuva terveysneuvonta
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lähisuhteet kannattelevat meitä elämän kriiseissä – Perheiden päivä 15.5.

Kukaan meistä ei pärjää yksin. Jaettu suru on vain puoli surua, jaettu ilo on kaksinkertainen.

Tarvitsemme toisiamme, kun elämä kolhii. Tulee sairastuminen, fyysinen tai psyykkinen tai vaikka äkillinen menetys. Elämänkriisi koskettaa aina myös läheistä, vanhempaa, kumppania, lasta, sisarusta, ystävää. Pääosassa turvan rakentamisessa ovat elämän ihmissuhteet.

15.5.2026 vietetään kansainvälistä perheiden päivää. 

Nykyinen perhekäsitys on hyvin laaja. Perhe voi sisältää niin biologisia kuin ei-biologisia lähisuhteita. Perhe ei aina asu saman katon alla.

Tärkeää on se, että kukaan ei jää yksin vaikeassa elämäntilanteessa. 

Sinulla on oikeus pyytää läheisesi mukaan vastaanotolle sote-palveluissa. Tai kysy, voitko mennä mukaan, jos kyse on sinulle tärkeästä ihmisestä ja asia koskettaa ja huolestuttaa myös sinua. 

Tärkeää on, että kaikissa palveluissamme läheiset huomioidaan ja heitä voidaan kutsua mukaan vastaanotoille ja tapaamisiin. Läheiset ovat tärkein voimavara ihmisen arjessa ja kaikista elämän haasteista selviytymisessä.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 11.5.2026 pidetystä kokouksesta

Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa koskeva päätös uudestaan aluevaltuustoon: Aluehallitus esittää arviointiryhmän esityksen hyväksymistä.

Aluehallituksen esittämä taloussuunnitelma perustuu toimenpiteisiin, jotka vaikuttaisivat palvelujen saatavuuteen mahdollisimman vähän

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi taloussuunnitelman vuosille 2026-2030. Aluehallitus esittää myös, että taloussuunnitelman toimenpiteiden lisäksi etsitään vielä uusia keinoja alentaa kustannuksia ja lisätä tuloja, ja että suunnitelmaa päivitetään valtion päätösten ja muiden muutosten vaatimalla tavalla. Aluevaltuusto käsittelee taloussuunnitelmaa maanantaina 18. toukokuuta.

Alijäämät katettaisiin vuoteen 2034 mennessä

Inflaatio, palkankorotukset, ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja muu palveluntarpeen kasvu nostavat kustannuksia. Viime vuonna talousarvion 2026 yhteydessä hyväksyttyjen sekä nyt taloussuunnitelmassa esitettävien säästötoimien yhteismäärä vuosina 2026-2030 on lähes sata miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueella on noin 170 miljoonaa kertyneitä alijäämiä. Lapin hyvinvointialueen valtionrahoitus pienenee vuosina 2027-2030 yhteensä 94 miljoonaa euroa viime vuoden lopussa julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna. Vielä kovempia leikkauksia valtionrahoitukseen on mahdollisesti odotettavissa. Rahoitusleikkauksien vuoksi hyvinvointialue arvioi pystyvänsä kattamaan alijäämät vasta vuonna 2034.

Monet tutut säästötoimet jatkuvat

Taloussuunnitelma on päätöksentekoa ohjaava asiakirja, ja uusista säästötoimista päätetään vielä erikseen joko osana vuosittaisia talousarvioita tai erillisinä päätöksinä. Toisaalta laskelmissa on mukana monia toimenpiteitä, joista on jo päätetty. Esimerkiksi vuodeosastoverkon supistamisesta on päätetty, mutta tulokset alkavat näkyä taloudessa vasta toimeenpanon jälkeen.

Koko hyvinvointialuetta koskevia toimia ovat muun muassa liikunta- ja kulttuurietuuksien lakkauttaminen täksi vuodeksi sekä tälle vuodelle jo päätetyt lomautukset. Henkilöstöä myös kannustetaan pitämään vanhoja kertyneitä lomia pois, sillä niin sanottu lomapalkkavelka huonontaa taloustulosta. Kaikissa palveluissa on tavoite siirtää painopistettä pois kalliista ja raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin. Henkilöstökuluissa säästetään muun muassa työvuorosuunnittelua ja työntekijöiden sijoittelua kehittämällä ja vuokratyövoimaa vähentämällä.

Ikääntyneiden palvelut haluaa kehittää kotiin tarjottavia palveluja ja kevyitä asumispalveluja. Jos ikäihmisten päivätoiminta muutettaisiin etätoiminnaksi, sitä voitaisiin tarjota jatkossa yhdenvertaisemmin kaikille paikkakunnille. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on jatkossa mahdollista myös palvelusetelillä. Muonion Marjapaikka ja Sodankylän Nutukas suljetaan, kun se on asukkaiden kannalta mahdollista. Etäkotihoidon osuutta lisätään asiakkaille, joille etäkäynnit parhaiten sopivat.

Lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palveluissa lisätään tukihenkilötoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun ja perhehoidon omaa palvelutuotantoa. Perustason palveluita vahvistamalla mahdollistetaan asiakkaalle varhainen tuki ja siten vähennetään raskaampien palveluiden tarvetta. Vastuualue kehittää asiakkaiden tuen tarpeen arviointia ja yhteistyötä monitarpeisten asiakkaiden palvelemiseksi ja sujuvien palveluketjujen rakentamiseksi. Tornioon perustetaan oma lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö, ja vammaispalveluissa Kanervakodin palvelut korvataan ostopalveluilla.

Sote-keskuspalveluissa säästöjä tuovat laboratoriokäytäntöjen yhtenäistäminen, hoitotarvikejakelun keskittäminen, virka-ajan ulkopuolisen lääkäreiden kiirevastaanoton supistaminen, DigiLaphan käytön lisääminen sekä vuodeosastoverkon supistaminen aiempien päätösten mukaisesti. Ostopalveluja vähennetään muun muassa hampaiden oikomishoidoissa, kuntoutuspalveluissa ja mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa. Keminmaan, Tervolan, Posion ja Mehiläinen Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ostopalvelusopimuksia ei jatketa nykyisten sopimusten päättyessä.

Erikoissairaanhoidon laskelmien ja säästösuunnitelmien tekemistä haittaa Länsi-Pohjan sairaalan profiilin päätösten keskeneräisyys. Säästöjä tuovat kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ostettavien palvelujen vähentäminen, Mehiläinen Länsi-Pohja -sopimuksen päättyminen ja Lapin keskussairaalan toiminnan tehostaminen esimerkiksi erikoissairaanhoidon osastopaikkoja vähentämällä.

Tukipalvelut aikoo hyödyntää digitalisaatiota muun muassa tekstinkäsittelyssä, laskutuksessa ja sisäisessä asiakaspalvelussa. Tietohallinto järjestetään yhdessä Pohteen kanssa ja samalla selvitetään muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoisten hyvinvointialueiden kanssa. Lakkautettujen yksiköiden ja Muurolan sairaalakiinteistön myynnin myötä toimitilakustannukset pienenevät. Laitoshuollon työmitoituksia tarkistetaan. Lisäksi ainakin kiinteistö- ja tilapalvelujen, lääkintälaitehuollon, laitoshuollon ja ravitsemuspalvelujen osalta selvitetään kustannustehokkaampia järjestämistapoja.

Pelastus- ja ensihoitopalvelujen toimiala aikoo karsia kuluja toimintatapoja ja suunnittelua tehostamalla, korottamalla toiminnasta perittäviä maksuja vastaamaan kustannuksia, muuttamalla korjaamotoimintaa omaksi toiminnaksi sekä parantamalla valmiuden säätelyä riskiperusteisesti.

Investointien kokonaismäärää täytyy karsia. Hyvinvointialueen omat varat riittäisivät nykyisiin lainalyhennyksiin sekä tavallisiin kalustohankintoihin ja peruskorjausmenoihin, mutta tietojärjestelmä- ja rakentamisinvestointeihin täytyisi ottaa lainaa.

Arviointiryhmä arvioi, onko suunnitelma riittävä

Taloussuunnitelman tekoa on vaatinut valtion asettama arviointiryhmä. Kesäkuussa toimikautensa lopuksi arviointiryhmä ottaa kantaa, onko Lapilla edellytyksiä jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena. Arviointiryhmä voi esittää esimerkiksi aluejakoselvityksen tai uuden arviointimenettelyn aloittamista.

Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimaa koskeva päätös uudestaan aluevaltuustoon: Aluehallitus esittää arviointiryhmän esityksen hyväksymistä

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättäisi kumota Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiilia koskevan maaliskuisen päätöksensä. Aluevaltuusto päätti tuolloin, että palveluja ei supisteta valtion asettaman arviointiryhmän vaatimalla tavalla, vaan sairaalan henkilöstön keskuudesta nousseen mallin mukaisesti.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto käsittelisi asian uudelleen ja hyväksyisi arviointiryhmän tarkennetut toimenpide-ehdotukset. Päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen.

Arviointiryhmä vaatii, että erikoissairaanhoidon ylitarjonta ja ylikäyttö purettaisiin rajaamalla Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut niihin palveluihin, joiden tarjoamainen olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Käytännössä Länsi-Pohjan sairaalan palveluprofiili pitäisi muuttaa vastaamaan arviointiryhmän aiemmin esittämää ja virkajohdon valmistelemaa vaihtoehtoa. Erikoissairaanhoidon toimintojen taloudellisuutta ja toimivuutta arvioitaisiin jatkossakin säännöllisesti.

Arviointiryhmän vaativan muutoksen jälkeen Länsi-Pohjan sairaalassa ei olisi kirurgista eikä konservatiivista tehovalvontaa. Päiväkirurginen toiminta rajattaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä ympärivuorokautista hoitoa tai seurantaa. Anestesiatoiminta olisi vain virka-aikaista, eikä sairaalassa olisi toimintaa, joka edellyttäisi anestesiapäivystystä, -varallaoloa tai -hälytystyötä.

Muutokset toimeenpantaisiin vuoden loppuun mennessä. Samalla erikoissairaanhoidossa siirryttäisiin yhteen, koko hyvinvointialueen kattavaan erikoisalakohtaiseen johtamismalliin.

Aluehallituksen mielestä ministeriön valitus on perusteltu

Valtiovarainministeriö on tehnyt aluevaltuuston maaliskuisesta päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen, sillä lain mukaan aluevaltuusto ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. Aluehallitus totesi omana kantanaan, että valtiovarainministeriön valitus on aiheellinen ja esittää aluevaltuustolle, että se toteaisi samoin. Aluehallituksen mukaan hallinto-oikeuden tulisi hyväksyä ministeriön valitus, ellei aluevaltuusto itse kumoa päätöstä. Päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen.

Valtiovarainministeriön mukaan aluevaltuusto on ylittänyt toimivaltansa arviointimenettelyn aikana, päätös ei perustu riittäviin selvityksiin ja on taloudellisesti kestämätön. Päätös jatkaa Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yliresursointia ja vaarantaa perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn riittävän resursoinnin. Siksi päätös vaarantaa yhdenvertaiset palvelut ja rikkoo perustuslain mukaisia palvelujen turvaamisvelvoitteita.

Muita päätöksiä

Hylättiin johtavan controllerin ja controllerin virkojen perustamista koskeva valitus. Valitus koski englannin kielestä tulevia nimikkeitä, ei tehtävien perustamista.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto toteaisi Marjo Hautalan menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun ja tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtäviin. Hautala on ilmoittanut muuttaneensa pois Lapin vaalipiiristä. Uuden varavaltuutetun määräämisestä päättää aluevaalilautakunta, ja uuden tarkastuslautakunnan varajäsenen valinnasta päättää aluevaltuusto.

Käsiteltiin uudelleen vuosien 2026-2029 hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma, sillä aiemmassa asiakirjassa oli tekninen virhe ja yksi lause puuttui. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman.

Päätettiin ohjeistaa Lappica Oy:n hallitusta, että se voi hyväksyä yhtiön palveluverkon laajentamissuunnitelmat.

Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön lausuntopyyntö, joka koskee luottamushenkilöiden toimimista yhtä aikaa useilla hallinnon tasoilla.

Merkittiin tiedoksi saamen kielen lautakunnan, vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot hyvinvointialuestrategiaan, palvelujen järjestämisohjelmaan ja palvelustrategiaan esitettävistä muutoksista. Tehtiin asiakirjoihin saamen kielen lautakunnan esittämät muutokset. Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi asiakirjoihin tehtävät muutokset tässä vaiheessa taloussuunnitelman pohjaksi. Strategisten asiakirjojen muutostyötä jatketaan syksyllä, jolloin mahdollistetaan eri tahojen laajemmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Päätettiin antaa sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta. Valtioneuvosto pyytää selvityksiä kaikilta hyvinvointialueilta ja hyödyntää selvityksiä omassa toiminnassaan.

Merkittiin tiedoksi tammi-maaliskuun osavuosikatsaus. Tämän hetken tilanteen perusteella tänä vuonna syntyisi noin 15 miljoonaa ylijäämää, kun vielä viimeisin talousarvio osoitti noin 3 miljoonan alijäämää. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsisi tiedokseen osavuosikatsauksen sekä taloustilanteen positiivisen kehityksen.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998