Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston kokoustiedote 8.12.2025 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto teki aluehallituksen esittämään talousarvioon muutamia muutoksia, joista osa lisännee ja osa laskenee kustannuksia. Aluehallituksen esittämä talousarvio oli noin 6 miljoonaa alijäämäinen.

Aluevaltuusto teki muutamia muutoksia talousarvioon ja muutosohjelmaan – säästöjä tarvitaan vielä lisää

Hyvinvointialueen toimintakulut ovat ensi vuonna noin 1,16 miljardia euroa. Hyvinvointialueen tuloista noin 1,05 miljardia tulee valtionrahoituksena ja noin 0,13 miljardia toimintatuotoista kuten asiakasmaksuista. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii korjaamaan hyvinvointialueiden välisiä valtionrahoituksen eroja, jotka johtuvat erilaisista tavoista kirjata pitkäaikaisdiagnooseja.

Pelastus- ja valmiuslautakunta on esittänyt, että valtion myöntämä lisämääräraha matkailuturvallisuuden parantamiseksi osoitetaan pelastuslaitoksen käyttöön. Aluevaltuusto hylkäsi esityksen. Sen sijaan jatkossa sisäministeriön pelastustoimintaan osoittamat varat osoitetaan pelastuslaitoksen käyttöön. Päätökset syntyivät äänestyksien jälkeen.

Aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen, että poliittisten ryhmien toiminta-avustusta ei ensi vuonna jaeta. Niin sanottuun ryhmärahaan oli varattu alun perin 170 000 euroa.

Alijäämää mahdollista kuroa alkuvuoden palveluverkkopäätöksillä ja muilla säästöillä

Talousarvioon sisältyy muutosohjelma eli päivitetty talouden sopeuttamisohjelma. Aluehallituksen esityksen mukaan muutosohjelma toisi noin 34 miljoonan euron säästöt ensi vuonna, 11 miljoonan säästöt vuonna 2027 ja 4 miljoonan säästöt vuonna 2028.

Muutosohjelmaan eivät sisälly mahdolliset palveluverkkomuutokset, joita aluevaltuusto käsittelee vasta alkuvuoden ja kevään aikana. Ohjelmaa täytyy täydentää myös muilla säästökeinoilla.

Ikääntyneiden palveluissa avoimena olevista lähihoitajan tehtävistä muutetaan hoiva-avustajien tehtäviksi. Hyvinvointialue selvittää Rovaniemellä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tilojen yhdistämismahdollisuuksia myös laajemmin kuin vuodeosastojen osalta, mutta Lapin keskussairaalalle ei aseteta prosenttimääräistä säästötavoitetta. Päätökset syntyivät äänestysten jälkeen.

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti toimenpidealoitteet, joiden mukaan hyvinvointialue selvittää sensomotorisen toimintaterapian hyödyntämistä lasten kuntoutuksessa sekä sotekoordinaattorien ja päivystysavun tehtävien yhdistämistä. Yksimielisesti päätettiin myös, että hyvinvointialue pyrkii vaikuttamaan Tervia logistiikan matkojenvälitystoiminnan kehittämiseen ja kustannustehokkuuteen.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Riitta Orti-Bergille eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Valittiin tilalle Birit Tornensis. Orti-Berg on pyytänyt eroa muiden luottamustehtävien vuoksi.

Kuávluváldustivrâ mieđettij Riitta Orti-Bergin iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst. Suu sajan väljejui Birit Tornensis. Orti-Berg lii táttum iäru suu eres luáttámuštooimâi tet.

Guovllustivra mieđihii Riitta Orti-Bergii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas. Su sadjái válljejuvvui Birit Tornensis. Orti-Berg lea bivdán earu su eará luohttámušdoaimmaid dihte.

Vuʹvddvälddõs miõđi Riitta Orti-Bergiiʹje rätkkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäzzlažvuõđâst. Suu sâjja vaʹlljeeš Birit Tornensis. Orti-Berg lij raukkâm rätkkjummuž jeeʹres oskkumtååimai diõtt.

Myönnettiin Riitta Hokkaselle ero aluevaltuustosta ja kutsuttiin uudeksi jäseneksi Aino Hyöppinen. Lisäksi myönnettiin Hokkaselle ero sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävistä ja valittiin tilalle Jonna Parviainen. Hokkanen pyysi eroa henkilökohtaisista syistä.

Merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan väliarviointi.

Merkittiin tiedoksi ajantasaiset luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset.

Hyväksyttiin muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Toimenpidealoite pelastuskopteri Aslakille tänä vuonna maksettavasta tuesta kaatui äänin 47-12.

Hyväksyttiin lähivuosien investointisuunnitelmat. Useita hankkeita on valmistelussa siirretty ensi vuodelta tuleville vuosille. Ensi vuoden isoin investointia vastaava sopimus on Sodankylän hyvinvointikeskuksen 17 miljoonan leasing-sopimuksen siirtäminen kunnalta hyvinvointialueelle. Isoimpia varsinaisia investointeja ovat Rovaniemen uusi pelastusasema ja Lounaisen palvelualueen lastensuojeluyksikkö. Hyvinvointialue tarkentaa vuosien 2027-2030 suunnitelmia alkuvuodesta taloustilanteen ja palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla. Lisäksi kunkin investoinnin toteuttamisesta päätetään vielä erikseen kyseisen vuoden talousarvion ja lainanottovaltuuksien perusteella. Aluevaltuusto päätti äänin 42-16 ja 1 tyhjä, että Lapin keskussairaalan magneettikuvauslaite on ensi vuoden investointisuunnitelmassa aluehallituksen esityksen mukaisesti.

Hyväksyttiin vuoden 2026 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Maksuttomia palveluja ovat lakisääteisesti maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut, synnytykseen liittyvät hoitojaksot sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti, että vammaisten työ- ja päivätoimintamaksu poistetaan. Maksu on ollut yhden euron per päivä.

Merkittiin tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän antamat uusimmat, sosiaalipalveluja koskevat toimenpide-ehdotukset. Hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia palvelustrategian ja palveluverkon muutosvaihtoehtojen valmistelussa. Valmistelussa tulee ottaa huomioon myös kustannusvaikutukset ja ennakkovaikutusten arvioinnit. Asumispalvelut suunnitellaan yhdenvertaisesti ja väestön tarpeet huomioiden asukkaiden lähipalveluina. Varsinaisten toimenpide-ehdotusten lisäksi arviointiryhmä on antanut suosituksia sosiaalipalveluille ja pelastuspalveluille.

Päätettiin, että Muurolassa sijaitsevat ikääntyneiden asumispalveluyksiköt suljetaan pysyvästi, osa vuoden lopussa ja kesällä. Valviran mukaan nykyiset tilat eivät sovellu toiminnan järjestämiseen.

Päätettiin, että Keminmaassa sijaitsevat ryhmäkodit Ainola, Tyynelä ja Loviisa suljetaan vuoden lopussa. Tilat eivät täytä kaikkia vaatimuksia, ja paloturvallisuudessa on haasteita. Tilojen vuokrasopimus Keminmaan kunnan kanssa päättyy vuoden lopussa.                          

Päätettiin äänestyksen jälkeen, että Posion vuodeosaston sulkemisesta päätetään keväällä osana uusia palveluverkkoratkaisuja.

Lisätietoja medialle
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia sähköiseen viranomaisviestintään – huomioi nämä päivämäärät

9.12.2025 alkaen 

Jos käytät Suomi.fi-viestejä hyödyntäviä sähköisiä lomakkeita, muutos koskee sinua. Lomakkeen lähettäminen edellyttää jatkossa, että olet ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön ennen lomakkeen lähettämistä. 

• Jos yrität lähettää lomakkeen ilman Suomi.fi-viestejä, lähetys epäonnistuu ja saat virheilmoituksen. 
• Näet lapha.fi-sivustolla lomakkeiden yhteydessä tiedon siitä, että niiden lähettäminen vaatii Suomi.fi-viestien käyttöönottoa. 

Jos Suomi.fi-viestit eivät ole käytössä, voit käyttää vaihtoehtoista tapaa asioida (esim. lomakkeen lähettäminen turvapostilla). Muutos on osa digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuuteen siirtymistä. 

Vuoden 2026 alusta 

Viranomaisposti muuttuu digitaaliseksi. Kun tunnistaudut ensimmäisen kerran viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sinulle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin. Jatkossa saat viranomaispostia sinne useilta viranomaisilta, eikä sama asia enää saavu kirjeenä kotiin. 

Suomi.fi-viestien käyttö nopeuttaa ja varmistaa viestien perillemenon. Palvelua käyttää jo yli 2 miljoonaa henkilöä, ja vuoden 2026 alusta se otetaan käyttöön automaattisesti ilman erillistä suostumusta. 

Kenelle palvelu tulee käyttöön? 

• Täysi-ikäisille, joilla ei vielä ole Suomi.fi-viestejä. 
• Käyttöönotto tapahtuu tunnistautumisen yhteydessä Suomi.fi-tunnistuksella. 
• Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja vahvista se tunnin sisällä, jotta saat ilmoitukset uusista viesteistä. 
• Sähköpostin ilmoittamisen jälkeen jatkat tunnistautumista normaalisti ja siirryt asiointipalveluun, jonne olit matkalla.  

Entä jos haluan viranomaispostini jatkossakin paperipostina?  

Digitaaliseen viranomaispostiin siirtyminen ei tarkoita sitä, ettei kukaan voisi jatkossa vastaanottaa viranomaisten postia paperikirjeinä.  

Suomi.fi-viestit ei tule käyttöön, jos et käytä viranomaisten sähköisiä palveluja. Silloin saat jatkossakin viranomaispostia paperisena.  

Muutos ei koske alaikäisiä eikä edunvalvonnassa olevia. 

Lapin hyvinvointialueella 

Suomi.fi-viestien käyttöönotto etenee vaiheittain. Tällä hetkellä palvelua hyödynnetään tietopyyntöihin ja muistutuksiin, jotka asiakas lähettää itse palvelun kautta. 

Lisätietoa ja ohjeita:

Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://suomi.fi/fi/viestit     

Lisätietoja Suomi.fi-tunnistuksesta: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus   

Suomi.fi-viesteihin postia lähettävät organisaatiot: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/suomifi-viesteja-kayttavat-organisaatiot-ja-palvelut   

Näin poistan Suomi.fi-viestit käytöstä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/viestien-kaytto/viestien-kayton-lopettaminen  

Kuvateksti: Havainnekuva, miten Suomi.fi-viestit tulee käyttöön osana vahvaa tunnistautumista julkisen hallinnon sähköiseen palveluun vuoden 2026 alusta alkaen.  

Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset

Takaisin edelliselle sivulle

Saameperheohjaajaan voit nyt ottaa yhteyttä myös DigiLaphassa

Sámebearašbagadallái sáhttá dál váldit oktavuođa maiddái DigiLaphas Sämipeerâstivrejeijei puáhtá tääl väldiđ ohtâvuođâ meid DigiLaphast Sääʹmpiârvuäʹpsteeja vuäitak ââʹn väʹldded õhttvuõđ DigiLaphast še

Lapin hyvinvointialueen saamenkieliseen perheohjaajaan voi nyt ottaa yhteyttä myös DigiLaphassa. Saameperheohjaajan palvelu on matalan kynnyksen palvelua, jolla vahvistetaan perheiden omia voimavaroja ja arkirutiinien hallintaa sekä tuetaan perheen omaa toimintakykyä.

– Voit lähettää viestin silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Toivon, että tämä joustava yhteydenottomahdollisuus helpottaa lapsiperheiden arkea, kun viestin voi lähettää ilman, että se on sidottu tiettyyn kellonaikaan. Vastaan yhteydenottoon viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa,” perheohjaaja Heta Inkinen kertoo.

Digitaalinen yhteydenotto perheohjaajalle sopii kiireettömiin asioihin, esimerkiksi jos arki tuntuu kuormittavalta tai kaipaat tukea tai keskusteluapua lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kiireellisissä asioissa otathan yhteyttä hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Saameperheohjaaja työskentelee koko saamelaisalueella ja tapaa perheitä kaikissa saamelaisalueen kunnissa.

– Perheiden kohtaaminen kasvokkain eteenkin pidemmissä asiakassuhteissa on erityisen tärkeää, mutta joissakin tilanteissa etätapaamisilla voidaan täydentää tai jopa korvata käyntejä. Joskus perheen asia voi olla sellainen, johon etätapaamisella voidaan tarjota riittävä tuki. Tärkeintä on sopia tapaamisista yhdessä, perheen yksilölliset tarpeet huomioiden. Toivon, että DigiLaphan kautta asiointi madaltaa perheiden kynnystä ensimmäiseen yhteydenottoon ja avun hakemiseen” Inkinen sanoo.

Digitaalinen yhteydenottomahdollisuus saamenkieliselle perheohjaajalle on osa saamenkielisten digitaalisten palveluiden kehittämistä. Hyvinvointialueen DigiLapha-asiointialustalla voi perheohjaajan lisäksi ottaa saameksi yhteyttä myös pohjoissaamenkielisiin sairaanhoitajiin.

Sámebearašbagadallái sáhttá dál váldit oktavuođa maiddái DigiLaphas

Lappi buresveadjinguovllu sámegielat bearašbagadallái sáhttá dál váldit oktavuođa maiddái DigiLaphas. Sámebearašbagadalli bálvalus lea vuollegis šielmmá bálvalus, mainna nannejuvvojit bearrašiid iežaset návccat ja árgarutiinnaid hálddašeapmi nugo maiddái dorjojuvvo bearraša iežas doaibmannákca.

– Sáhtát sáddet sáddaga dalle, go dutnje buoremusat heive. Sávan, ahte dát geabbilis oktavuođaváldinvejolašvuohta álkidahttá mánnábearrašiid árgadili, go sáddaga sáhttá sáddet goas beare iige dat leat čadnon dihto diibmoáigái. Mun vástidan oktavuođaváldimii maŋimustá čieža árgabeaivvi siste, bearašbagadalli Heta Inkinen muitala.

Digitála oktavuođaváldin bearašbagadallái heive hoahpuhis áššiide, ovdamearkka dihte jus árgadilli orru noađuheaddji dahje váillahat doarjaga dahje ságastallanveahki máná bajásgeassimii gullevaš áššiin. Jus dus leat hohpolaš áššit de amma válddát oktavuođa buresveadjinguovllu sosiála- ja kriisagohcimii.

Sámebearašbagadalli bargá olles sámeguovllus ja deaivvada bearrašiiguin sámeguovllu buot gielddain.

– Bearrašiid deaivvadeamit njunnálaga eandalii guhkit áigge áššehasgaskavuođain lea hui dehálaš, muhto muhtin diliin gáiddusdeaivvadeamit sáhttet dievasmahttit dahje juobe duddet galledemiid. Muhtumin bearraša ášši lea dakkár, masa bastit doarvái veahki fállat gáiddusdeaivvademiin. Dehálamos lea soahpat deaivvadeami ovttas, nu ahte bearraša oktagaslaš dárbbut vuhtiiváldojuvvojit. Sávan, ahte DigiLapha áššiiddikšuma bokte bearrašat váldet álkibut vuosttaš háve oktavuođa ja ohcet veahki” Inkinen lohká.

Digitála oktavuođaváldinvejolašvuohta sámegielat bearašbagadallái lea oassi sámegielat digitála bálvalusaid ovddideamis. Buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođus sáhttá bearašbagadalli lassin maiddái davvisámegielat buohccedivššáriidda váldit sámegillii oktavuođa.

Sämipeerâstivrejeijei puáhtá tääl väldiđ ohtâvuođâ meid DigiLaphast

Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlii peerâstivrejeijei puáhtá tääl väldiđ ohtâvuođâ meid DigiLaphast. Sämipeerâstivrejeijee palvâlus lii vyeligis šiälmá palvâlus, moin nannejeh perrui jieijâs naavcâid já argâruutiinij haldâšem sehe tuárjuh perruu jieijâs toimâmnaavcâ.

– Puávtáh vuolgâttiđ viestâ talle, ko tot tunjin pyeremustáá heivee. Tuáivum, ete taat njyebžilis ohtâvuođâväldimmáhđulâšvuotâ älkkeedit pärniperrui aargâ, ko viestâ puáhtá vuolgâttiđ kuás peri ige tot lah čoonnum tiätu tijmeááigán. Mun västidâm ohtâvuođâväldimân majemustáá čiččâm argâpeeivi siste, peerâstivrejeijee Heta Inkinen muštâl.

Digitaallâš ohtâvuođâväldim peerâstivrejeijei heivee huáputtes aašijd, ovdâmerkkân jis argâ oro nuáđásitten tâi käibidah torjuu tâi savâstâllâmiše päärni pajasšoddâdmân kyeskee aašijn. Huápulijn aašijn vääldi ohtâvuođâ pyereestvaijeemkuávlu sosiaal- já kriisâkocemân.

Sämipeerâstivrejeijee parga oles sämikuávlust já tiävá perruid puoh sämikuávlu kieldâin.

– Perrui teivâm njunáluvâi eromâšávt kuhheeb äššigâskoskâvuođâin lii eromâš tehálâš, mutâ motomijn tiilijn káidusteivâdmijgijn puáhtá tievâsmittiđ kolliimijd teikâ joba leđe káidusin tai saajeest. Motomin perruu äšši sáttá leđe taggaar, moos puáhtá káidusteivâdmijn faallâđ tuárvi torjuu. Tehálumos lii sooppâđ teivâdmijn oovtâst nuuvt, ete váldá vuotân perruu ohtâgâslijd táárbuid. Tuáivum, ete DigiLapha peht ášástâllâm vaaigut nuuvt, ete perruin lii älkkeb väldiđ ohtâvuođâ vuosmuu keerdi já uuccâđ iše Inkinen iätá.

Digitaallâš ohtâvuođâväldimmáhđulâšvuotâ sämikielâlii peerâstivrejeijei lii uási sämikielâlij digitaallij palvâlusâi ovdedem. Pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđust puáhtá peerâstivrejeijee lasseen väldiđ sämikielân ohtâvuođâ meid pajekielâlijd pyecceitipšoid.

Sääʹmpiârvuäʹpsteeja vuäitak ââʹn väʹldded õhttvuõđ DigiLaphast še

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž piârvuäʹpsteeja vuäitt ââʹn väʹldded õhttvuõđ DigiLaphast še. Sääʹmpiârvuäʹpsteei kääzzkõs lij njeäʹđes kõddâz kääzzkös, koin nââneet piârrji jiiʹjjez resuursid da arggrutiini vaaldšummuž di tueʹrjjeet piârri jiiʹjjes tåimmamoodd.

– Vuäitak vuõltteed saaǥǥ teʹl, ko tuʹnne pueʹrmõssân suäpp. Tuäivam, što tät njueʹbǯǯlõs õhttvuõđväʹlddemvuäittmõš hiâlpat päʹrnnpiârrji aarǥ, ko saaǥǥ vuäitt vuõltteed nuʹtt, što tõt iʹlla čõnnum snäätnai čiâssäigga. Vaʹsttääm õhttvuõđvälddmõʹšše mââimõõzzâst čiččâm arggpeeiʹv sest,” piârvuäʹpsteei Heta Inkinen mušttal.

Digitaalʼlaž õhttvuõđvälddmõš piârvuäʹpsteeja suäpp ǩirrsâʹttem aaʹššin, ouddmiârkkân jõs argg lij čuuʹt kuârmteei leʹbe kaiʹbbjak tueʹrj leʹbe saǥstõõllâmvieʹǩǩ päärna peâmm kuõskki aaʹššin. Ǩirrsallaš aaʹššin vääʹld õhttvuõđ pueʹrrvââjjamvuuʹd sosiaal- da kriiskååccmõʹšše.

Sääʹmpiârvuäʹpsteei reâugg puk sääʹmvuuʹdest da vueiʹnnlââtt piârrjivuiʹm pukin sääʹmvuuʹd kååʹddin.

– Piârrji vueiʹnnlõõttmõš õʹhttečõõʹlmi jeäʹrben kuuʹǩǩab äʹššneǩ-kõskkvuõđin lij jeäʹrben vääžnai, leâša kuäʹss-ne ougglõsvueiʹnnlõõttmõõžžin vueiʹtet tiuddeed leʹbe joba koʹrvveed jeällmõõžžid. Måtmešt piârri äʹšš vuäitt leeʹd nåkam, što ougglõsvueiʹnnlõõttmõõžžâst vueiʹtet taʹrjjeed tõõzz riʹjttjeei tueʹrj. Vääžnummuš lij suåppâd vueiʹnnlõõttmõõžžid õõutsââʹjest, piârri individuaalʼlaž taarbid lokku vääʹldeeʹl. Tuäivam, što DigiLapha pääiʹǩ äʹššummuš vaaikat nuʹtt, što piârrjin lij hiâlpab väʹldded õhttvuõđ vuõssvuâra da ooccâd vieʹǩǩ”, Inkinen ceälkk.

Digitaalʼlaž õhttvuõđväʹlddemvuäittmõš sääʹmǩiõllsaž piârvuäʹpsteeja lij vueʹss sääʹmǩiõllsaž digitaalʼlaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžž. Pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlast vuäitt piârvuäʹpsteei lââʹssen väʹldded säämas õhttvuõđ še tâʹvvsääʹmǩiõllsaž puõccihoiʹddjeejid.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote talousarviosta, muutosohjelmasta ja investointisuunnitelmasta

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensi vuodelle 5,8 miljoonan alijäämää ennustavan talousarvion. Toimintakulut ovat kuitenkin laskusuunnassa kasvavasta palvelutarpeesta, palkankorotuksista ja ostopalvelujen hinnankorotuksista huolimatta.

Aluehallitus esittää talousarviota, joka on tässä vaiheessa 6 miljoonaa miinuksella: Toimintakulut laskussa hintojen ja palkkojen noususta huolimatta

Hyvinvointialueen toimintakulut ovat ensi vuonna noin 1,16 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin viime vuonna (1,13 miljardia), mutta vähemmän kuin tänä vuonna (1,17 miljardia). Hyvinvointialue saa siis säästötoimillaan kirittyä kiinni yleistä inflaatiota ja väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen kasvua. Hyvinvointialueindeksi eli hyvinvointialueiden rahoituksen kasvuprosentti on ensi vuonna 3,25 prosenttia, kun samaan aikaan yleinen hintojen nousuarvio on 4,1 prosenttia.

Osa toimintakulujen alenemisesta selittyy projektirahoitusten päättymisellä, joka näkyy myös tulojen alenemisena. Toimintakate eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus kasvaa 1,3 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.   

Hyvinvointialueen tuloista noin 1,05 miljardia tulee valtionrahoituksena ja noin 0,13 miljardia toimintatuotoista kuten asiakasmaksuista.

Alijäämää mahdollista kuroa alkuvuoden palveluverkkopäätöksillä ja muilla säästöillä

Hyvinvointialue valmistelee valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset huomioiden tila- ja palveluverkkomuutoksia, jotka tulevat aluevaltuuston käsittelyyn kevään aikana. Palveluverkkomuutosten lisäksi hyvinvointialueen täytyy valmistella myös muita säästöjä.

-Tavoitteena on, että alkuvuonna teemme konkreettisia päätöksiä, joilla saamme tasapainotettua ensi vuoden talouden ja samalla luotua pohjaa vanhojen alijäämien kattamisen. Alijäämien kattamiseen tarvitaan huomattavan pitkä aika sekä merkittäviä muutoksia rahoitukseen, jotta riittävät palvelut pystytään turvaamaan, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa.

Tältä ja aiemmilta vuosilta hyvinvointialueella on alijäämää noin 205 miljoonaa. Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa viimeistään ensi vuonna, ja hyvinvointialue on aiemmin linjannut kattavansa alijäämät vuoteen 2030 mennessä. Arviointimenettelyn myötä hyvinvointialue on saamassa lisäaikaa kattaa alijäämänsä, jos hyvinvointialue yhdessä ministeriöiden kanssa saa laadittua toimenpideohjelman palvelujen turvaamiseksi ja alijäämien kattamiseksi. Arviointiryhmä ei ole vielä ottanut kantaa lisäajan pituuteen.

-Alijäämän kattamisaikataulu täytyy määritellä toimenpide-ehdotusten toteutusaikataulun mukaisesti eikä päinvastoin, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela evästää.

Aiempien vuosien talousarviot eivät ole pitäneet, mutta Jokelan mukaan ensi vuoden talousarvio on laadittu todella realistiseksi.

Hyvinvointialuejohtaja muistuttaa oikeuskanslerin kannanotosta, jonka mukaan valtion velvollisuus on huolehtia riittävästä rahoituksesta ja hyvinvointialueen velvollisuus huolehtia talouden tasapainottamisesta sopeuttamistoimilla niin, että lakisääteiset palvelut kuitenkin järjestetään.

Jokela harmittelee, että arviointiryhmä ei ole ainakaan vielä tähän mennessä puuttunut lainkaan riittämättömään valtionrahoitukseen ja sen valuvikojen korjaamiseen. Lapin kannalta haitallisin valuvika on niin sanottu siirtymätasaus, joka kattaa noin 60 prosenttia hyvinvointialueen vuosien 2023 ja 2024 alijäämistä. Lapin kunnat ovat aikanaan ilmoittaneet käyttäneensä sote-palveluihin vähän rahaa, minkä vuoksi valtio ”rankaisee” Lapin hyvinvointialuetta vuosittain noin 50 miljoonan rahoitusleikkauksilla.

Muutosohjelman toimenpiteet eivät vielä riitä

Talousarvioon sisältyy muutosohjelma eli päivitetty talouden sopeuttamisohjelma. Tämänhetkisen tilanteen mukaan muutosohjelma toisi 34 miljoonan euron säästöt ensi vuonna, 11 miljoonan säästöt vuonna 2027 ja 4 miljoonan säästöt vuonna 2028.

Muutosohjelman säästöt sisältyvät jo talousarvion lukuihin. Eli vaikka ensi vuonna muutosohjelma toisi säästöjä 34 miljoonaa, talousarvio näyttää silti tällä hetkellä 6 miljoonaa alijäämää. Muutosohjelmaan eivät sisälly mahdolliset palveluverkkomuutokset, joita aluevaltuusto käsittelee vasta alkuvuoden ja kevään aikana. Ohjelmaa täytyy täydentää myös muilta osin ja etsiä lisää säästökeinoja.

Monet muutosohjelman sisällöt ovat tuttuja jo aiemmasta sopeuttamisohjelmasta, ja toimenpiteiden edistämistä jatketaan edelleen. Sote-palvelut panostaisivat muun muassa ennaltaehkäisyyn ja digitaalisiin palveluihin raskaampien palvelutarpeiden hillitsemiseksi. Vuokratyövoiman vähentäminen jatkuisi ja sijaisuuksien täyttämistä pohdittaisiin tarkkaan. Useat vastuualueet panostaisivat myös työvuorosuunnittelun kehittämiseen. Vammaispalveluissa Kanervakodin toiminta korvattaisiin ostopalveluilla, mutta toisaalta esimerkiksi lastensuojelussa omia yksikköjä lisättäisiin.

Ikääntyneiden palvelut muuttaisi avoimia lähihoitajien tehtäviä hoiva-avustajien tehtäviksi. Kotihoidon työntekijät pyrkisivät vähentämään toimistolla kuluvaa aikaa, jotta päivän aikana voisi käydä useamman asiakkaan luona. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennettäisiin kymmenellä paikalla kolmen kuukauden aikana. Toisaalta kotihoito panostaisi esimerkiksi lääkeautomaatteihin ja etäkotihoitoon tarvittaviin laitteisiin.

Laboratorionäytteiden ottamisen kriteerit yhtenäistettäisiin. Suun terveydenhuoltoon tulisi keskitetty ajanvaraus, ja hyvinvointialue kouluttaisi lähihoitajia rokotustyöhön. Lapin keskussairaalassa muun muassa erikoissairaanhoidon sairaansijat vähenisivät ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastoista kehitettäisiin yhtenäinen kokonaisuus. Esimerkiksi hoitotarvikekustannuksia ja lääkehävikkiä vähennettäisiin, ja hoitoa korvaavat etäasioinnit kuten etävastaanotot tai hoitopuhelut olisivat jatkossa maksullisia. Tukipalvelut muun muassa tehostaisi oman henkilöstön työtä ja vähentäisi palvelujen ostoja. 

Muutoksilla tulee olemaan henkilöstövaikutuksia, ja hyvinvointialue on käynyt yhteistoimintaneuvottelut syksyn aikana. Tukipalveluissa irtisanomiset voisivat koskea enintään 103 henkilöä ja sote-palveluissa enintään 262 henkilöä. Määrät laskivat merkittävästi neuvottelujen aikana. Yksi keino talouden sopeuttamiseksi olisi henkilöstön lomauttaminen. Yt-neuvottelujen tuloksena tarkentui, että hyvinvointialue voi harkita kahden tai kolmen viikon lomauttamista. Mahdolliset lomautukset olisi toteutettava niin, että lakisääteisten palvelujen järjestäminen ei vaarantuisi. Lomautusten vuoksi ei saisi syntyä muita kuluja tai lomapalkkavelan kasvua.

Aluehallitus ehdottaa investointien siirtämistä seuraaville vuosille

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle investointisuunnitelmaa, jossa useita hankkeita siirrettäisiin ensi vuodelta tuleville vuosille. Ensi vuoden isoin investointia vastaava sopimus olisi Sodankylän hyvinvointikeskuksen 17 miljoonan leasing-sopimuksen siirtäminen kunnalta suoraan hyvinvointialueelle. Isoimpia varsinaisia investointeja olisivat Rovaniemen uusi pelastusasema, 34 miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2026, sekä Lounaiselle palvelualueelle suunniteltu lastensuojeluyksikkö, 9 miljoonaa euroa. Sote-toimitilojen muutoksia ja perusparannuksia tehtäisiin 5 miljoonalla.

Investointisuunnitelmiin kuuluu myös erilaisia terveyspalvelujen laitteita, pelastustoimen ja ensihoidon kalustoa sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyviä järjestelmiä.

Aluehallitus edellyttää, että vuosien 2027-2030 suunnitelmia tarkennetaan alkuvuodesta hyvinvointialueen taloustilanteen ja palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla. Lisäksi kunkin investoinnin toteuttamisesta päätetään vielä erikseen kyseisen vuoden talousarvion ja lainanottovaltuuksien perusteella.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998