Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.

Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.

Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen Kolilla 15.–16.5.2025.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat

Lisätietoja:

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
 

Takaisin edelliselle sivulle

Uusi testi paljastaa riskin keskeisiin kansansairauksiin ja tukee terveellisten elintapamuutosten tekemisessä

Kansansairauksien riskitesti on julkaistu verkossa. Testi on helppo ja nopea tapa saada arvio omasta riskistään sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin. Testin ovat kehittäneet yhteistyössä THL ja Diabetesliitto.

Riskitesti on tarkoitettu aikuisille oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Sen tavoitteena on herättää mielenkiinto omaa terveyttä kohtaan ja auttaa tekemään vaikka pieniäkin terveyttä edistäviä elintapamuutoksia.

Lähes jokaisella aikuisella suomalaisella voi olla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin.

-Nämä yleiset sairaudet heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä erityisesti iän karttuessa. Riskin tunnistaminen on tärkeää, jotta asiaan voi tarttua hyvissä ajoin ja näin jopa ehkäistä sairauden kokonaan, toteaa tutkimuspäällikkö Jaana Lindström THL:stä.

Kansansairaudet vaikuttavat muun muassa työkykyyn, joten niillä on suuri merkitys myös kansantaloudelle.

Suomessa tyypin 2 diabetekseen sairastuu noin 23 000 ihmistä vuodessa.

Sepelvaltimotauti ja valtimotaudit ovat yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet. Sydäninfarktin takia sairaalahoitoa saa noin 22 000 henkilöä vuodessa ja vielä useampi, noin 24 000 ihmistä, saa aivoinfarktin tai aivoverenvuoden.

Muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 23 000 ihmistä.

Riskitekijät ovat yhteisiä, ja niitä voi pienentää elintavoilla

Riskitesti arvioi alttiutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin seuraavan 10 vuoden aikana ja muistisairauksiin 20 vuoden aikana. Tutkimustieto osoittaa vahvan yhteyden näiden sairauksien välillä: jos sairastaa yhtä, voi olla suurentunut riski sairastua myös toiseen.

Sairauksien yhteisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine. Yhteistä sairauksille on myös se, että ne voivat kehittyä hitaasti ja ilman oireita pitkäänkin. Esimerkiksi joka viides tyypin 2 diabetesta sairastava ei tiedä sairastavansa sitä.

-On tärkeää tunnistaa oma riskinsä ja tiedostaa, miten itse voi vaikuttaa riskiinsä sairastua. Ihan jo pienillä elintapojen muutoksilla voi vaikuttaa siihen, että pysyisi terveenä ja hyvävointisena mahdollisimman pitkään. Riskitesti antaa tiedon lisäksi tukea ja konkreettisia vinkkejä, mitä jokainen voi itse tehdä riskinsä pienentämiseksi, kertoo johtaja Sari Koski Diabetesliitosta.

Esimerkiksi säännöllinen liikkuminen itselle mieluisalla tavalla, riittävä palautuminen ja lepo sekä terveelliset ruokailutottumukset tukevat terveyttä.

Taustalla aiemmat riskitestit

Uusi testi pohjautuu THL:ssä aiemmin kehitettyihin tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja muistisairauksien riskitesteihin.

Riskitesti ei anna diagnoosia, vaan se antaa yleisen väestötutkimuksiin perustuvan palautteen alttiudesta sairauksien kehittymiseen.

Testi on tarkoitettu täytettäväksi omatoimisesti, mutta myös esimerkiksi terveydenhuollon vastaanotolla ja apteekkien asiakaspalvelutilanteissa kannattaa kertoa asiakkaille testistä ja kannustaa heitä tekemään testi sekä tarkastelemaan omia elintapojaan.

Kansansairauksien riskitesti diabetes.fi/riskitesti

Kansansairauksien riskitesti on kehitetty Diabetesliiton ja THL:n yhteistyönä osana yhteiseurooppalaista JACARDI-hankekokonaisuutta.
www.jacardi.eu

Takaisin edelliselle sivulle

Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  

Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %. HUS-alueella vastaava osuus on 18,2 %, ja korkein lukema löytyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa 30,9 % on odottanut hoitoa yli 180 vuorokautta. THL on julkaissut tiedot kuukausittain vuodesta 2021 alkaen.  

Lapin hyvinvointialue pyrkii vähentämään ostopalveluiden käyttöä, mutta hoitojonojen lyhentämiseen ne ovat yksi keino. Merkittävämpi tekijä on ollut kuitenkin henkilökunnan sitoutuminen jonojen purkamiseen toimintaa tehostamalla sekä lisätyösopimuksilla. Tiivistynyt yhteistyö keskussairaaloiden välillä ja paikalliset sopimukset ovat lisänneet lääkärien liikkuvuutta ja mahdollistaneet työskentelyn molemmissa sairaaloissa. 

-Osalla erikoisaloista on saatu onnistuneesti rekrytoitua uusia erikoislääkäreitä ja erikoistumiskoulutukseen on riittänyt jatkuvasti uusia koulutettavia lääkäreitä, joita parhaamme mukaan myös pyrimme sitouttamaan jäämään töihin Lapin hyvinvointialueelle. Leikkaustoiminnassa jonojen purku on tulosta pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä. Kiitokset tästä hienosta kärkisijasta kuuluvat kaikille päivittäin potilaiden eteen töitä tekeville ammattilaisillemme eri erikoisaloilla, kiittää Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow 

Takaisin edelliselle sivulle

Sydänviikko kannustaa liikkumaan lempeästi – vähänkin on paljon

Yhdessä liikkuen hyvää sydämelle.

Sydänviikkoa vietetään tänä vuonna 18.–25.5.2025 teemalla Yhdessä liikkuen hyvää sydämelle.

Tämän vuoden viesti on selkeä: liikkumisen ei tarvitse olla raskasta tai aikaa vievää – jo pienet hetket tekevät hyvää sydämelle, keholle ja mielelle. 

Jos liikkuminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle, ei hätää. Jokainen askel ja tauko istumisesta on tärkeä. Paikallaolon katkaiseminen, kevyt liikkuminen tai vaikka pieni venyttely tekevät jo hyvää. Ystävän, työkaverin tai vaikka koko porukan tuki voi auttaa tekemään arkiliikkumisesta mukavampaa ja muistuttamaan liikkumisen iloista. 

Pienikin liikuntahetki auttaa jaksamaan paremmin ja palautumaan työpäivän kuormituksesta. Tiesitkö, että jo muutaman minuutin liike vaikuttaa myönteisesti vireyteen, mielialaan ja terveyteen? Tärkeintä on aloittaa ja liikkua tavalla, joka tuntuu omalta. 

Liike on lääke 

Säännöllinen liikunta tukee monipuolisesti terveyttä. Se: 

• ylläpitää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä 
• vahvistaa lihaksia ja luita 
• parantaa ryhtiä ja ehkäisee selkä- ja nivelvaivoja 
• tukee painonhallintaa ja ruoansulatusta 
• rentouttaa ja auttaa palautumaan 
• parantaa unen laatua 
• tukee mielenterveyttä ja lievittää stressiä 
• auttaa hallitsemaan verenpainetta ja parantamaan veriarvoja 

Liikunnan vaikutukset näkyvät sekä arjen jaksamisessa että sydämen terveydessä. Se tukee sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä vaikuttaa suotuisasti veren rasva- ja sokeriarvoihin. 

Apua ja vinkkejä liikkumisen tueksi 

Testaa omat liikuntatottumuksesi: 
Sydänliiton liikuntatesti

Tietoa ja tukea sydänterveyttä edistävään liikuntaan: 
Terveyskylän Sydän ja liikunta -opas 

Vinkkejä kävelyyn ja juoksuun: 
Kävely ja juoksu -opas Terveyskylästä 

Terveyskylän Liikkumisen aloittaminen -itsehoito-ohjelma: 
Itsehoito-ohjelmassa on 15 istuntoa, joissa pääset omaan tahtiin tutustumaan liikkumiseen ja sen hyötyihin. 
Tutustu ohjelmaan 

Terveyskylän Verenpaine haltuun -itsehoito-ohjelma: 
Omatoiminen, maksuton ja kaikille avoin digipalvelu, joka auttaa hallitsemaan tai ehkäisemään kohonnutta verenpainetta. 
Aloita ohjelma 

Lisätietoa Sydänviikon tapahtumista ja kampanjasta: 
Sydänviikko 2025 – Sydänliitto 

UKK-instituutti – materiaalia ja ohjeita liikkumiseen: 
ukk-instituutti.fi 

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.  

Takaisin edelliselle sivulle

Esperi Hoitokoti Kasperin tilapäispaikka on jälleen käytettävissä

Esperi Hoitokoti Kasperin tilapäispaikka Rovaniemellä on jälleen käytettävissä omaishoidon tuen vapaiden aikaisen hoidon järjestämiseksi sekä muun tilapäishoidon järjestämiseksi. Tiedustelut omalta sosiaalityöntekijältä tai -ohjaajalta.