Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Palvelumme

Sisältöjulkaisija

Tyttö katsoo ikkunasta ulos.

Lappi on sinun hyvinvointialueesi!

Lapin hyvinvointialue järjestää Lapin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut 1.1.2023 lähtien.

Etusivun oikopolut palaute

Palvelunumerot kunnittain

Keskeiset palvelunumerot

nosto-etusivu

Miten uudistus näkyy palveluissa?


Kohtaat tutut työntekijät samoissa tehtävissään Lapin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa 1.1.2023 ja sen jälkeen. Myös yksityisille toimijoille ulkoistetut palvelut toimivat entiseen tapaan. Uudistus vahvistaa ja turvaa Lapin sote- ja pelastustoimen palveluja. Meillä on jatkossa mahdollisuus kehittää palveluja koko Lapin alueella. Vaaleilla valitut 59 aluevaltuutettua eri puolilta Lappia päättävät palvelujen järjestämisestä ja varojen käytöstä.

Ikäihminen lukee kirjaa lapselle.

Ajankohtaiset Uutiset Linkki Otsikko

Sisälletyt portletit

Sisältöjulkaisija

  1. Aluevaltuuston päätöstiedote 6.2.2023 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialuestrategian aluevaltuuston kokouksessa 6.2. Strategia toimii...

    Aluevaltuuston päätöstiedote 6.2.2023 pidetystä kokouksesta

    6.2.2023

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialuestrategian aluevaltuuston kokouksessa 6.2. Strategia toimii pohjana päätöksenteolle ja työlle Lapin hyvinvointialueella. Hyvinvointialuestrategian painopisteet ovat asiakaskokemus, henkilöstökokemus, vaikuttavuus, talouden tasapaino ja hyvä johtaminen.

    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialuestrategian
     

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialuestrategian aluevaltuuston kokouksessa 6.2. Strategia toimii pohjana päätöksenteolle ja työlle Lapin hyvinvointialueella. Hyvinvointialuestrategian painopisteet ovat asiakaskokemus, henkilöstökokemus, vaikuttavuus, talouden tasapaino ja hyvä johtaminen.

    Strategiatyöhön on osallistettu useita Lapin hyvinvointialueen sidosryhmiä. Lausuntoja on pyydetty tuoreimpana muun muassa kunnilta. Kunnat kokivat strategian pääosin selkeänä ja tavoitteellisena. Kuntien mukaan toimeenpanon kärjet ovat onnistuneita ja oikean suuntaisia.

    Strategiassa on linjattu missio, visio sekä arvot. Visio tarkoittaa hyvinvointialueen pitkäntähtäimen tahtotilaa. Missio on näkemys organisaation keskeisistä tehtävistä ja olemassaolon syystä.

    Visio: Lapissa elämme hyvää ja turvallista elämää. Meillä ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. 

    Missio: Lapin hyvinvointialue – turvallinen kumppani läpi elämän. 

    Hyvinvointialueen arvoja ovat yhdenvertaisuus, vastuullisuus, luotettavuus ja inhimillisyys. 

    Lapin hyvinvointialuestrategian tärkeimmät kärkitoimenpiteet ovat:

    • Kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän elämäntavan tukeminen
    • Ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen
    • Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen
    • Kansalaisten arjen turvallisuuden tukeminen 

    Hyvinvointialuestrategian henkilöstökokemus painopiste muutettiin aluevaltuuston kokouksessa valtuutettu Parviaisen esityksen mukaisesti muotoon: ”Arvostava johtaminen, työn vaativuutta vastaava palkka ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät työn vetovoimaa”. Aikaisemmin painopiste oli kirjoitettu muotoon: ”Olemme oman työmme arvostettuja kehittäjiä. Henkilöstömme osaaminen ja innostus lisäävät työn vetovoimaa”.
     

    Aluevaltuusto hyväksyi talousarviomuutokset


    Aluevaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarviomuutokset aluehallituksen esityksen mukaisesti. Talousarvioon tehdään lisää muutoksia vuoden kuluessa, kun arviota päästään tarkentamaan yleiseltä tasolta yksityiskohtiin.
    Muutoksia on tehty tuloihin sekä menoihin. Muutokset eivät vaikuta merkittävästi kokonaisbudjettiin, vaan enimmäkseen niissä tarkennetaan, mikä toimiala tai vastuualue vastaa mistäkin kustannuksista. 


    Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut


    Aluevaltuusto hyväksyi täydennetyn asiakasmaksuhinnaston. Aluehallitus hyväksyi asiakasmaksut viime vuoden lopussa, mutta hyvinvointialueen hallintosääntöä muutettiin niin, että aluevaltuusto hyväksyy asiakasmaksut.

    Lisäksi asiamaksuhinnastoa täydennettiin. Alle 25-vuotiaat saavat maksuttoman ehkäisyn Lapin hyvinvointialueen alueella. Yli 500 päivää työttömänä olleet pääsevät maksutta lääkärin avovastaanotolle sekä muutamien tukipalvelujen asiakasmaksuja tarkennettiin.
     

    Lapin keskussairaalan muutostöitä koordinoivan Silmu-hankkeen kustannusarviota päivitettiin
     

    Lapin keskussairaalan laajennustyö etenee. Uudisrakennuksen valmistumisen myötä Lapin keskussairaalaan vapautuu tilaa uuteen käyttöön noin 6000 neliömetriä. Silmu-hanke koordinoi vapautuvien tilojen tilamuutoksia. Esimerkiksi välinehuolto muuttaa uudisrakennukseen, ja välinehuollon nykyisistä tiloista remontoidaan uudet tilat sydänpajalle. Sydänpajan nykyiset tilat remontoidaan silmäsairauksien yksikön tarpeisiin. Muutosten myötä Lapin keskussairaalan vuokraamasta erillisestä väistötilarakennuksesta päästään luopumaan. Hankkeen viimeiset alaprojektit toteutuvat arviolta vuonna 2025. 

    Silmu-hankkeen hankesuunnitelmaa päivitettiin kustannustehokkaammaksi viime vuoden aikana. Silmu-hankkeen suunnitelmien kustannusraami vuosille 2021–2025 on 15,4 miljoonaa euroa. 
    Aluevaltuusto päätti merkitä Silmu-hankkeen hankesuunnitelman ja tilannekatsauksen tiedoksi aluehallituksen esityksen mukaisesti.
     

    Lapin hyvinvointialue odottaa tarkempia linjauksia työntekijöiden vaalikelpoisuudesta
     

    Valtionvarainministeriön lähettämän kirjeen mukaan henkilö ei voisi toimia aluehallituksen jäsenenä, jos hän työskentelee välittömästi aluehallituksen alaisena. Aluehallitus on aikaisemmin merkinnyt kirjeen tiedoksi.

    Valtionvarainministeriössä valmistellaan asiaa koskevaa selvitystä. 
    Aluevaltuusto merkitsi valtiovarainministeriön kirjeen tiedoksi ja totesi, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi kirje ei ainakaan tässä vaiheessa anna aihetta toimenpiteisiin.
     

    Aluevaltuuston kokouksessa jätettiin useita valtuustoaloitteita
     

    Aluevaltuuston kokouksessa jätettiin useita valtuustoaloitteita. Valtuustoaloitteet käsittelivät seuraavia teemoja: avosairaanhoidon lääkäripalveluiden asiakasmaksut, liikuntaneuvonta yhdyspinnoilla, hyvinvoinnin ja terveyden uudistaminen hyvinvointialueella, sosiaalinen luototus, opetussairaala Lappiin, matkailun huomioiminen hyvinvointialueen rahoituksessa, työntekijöiden palkitseminen, sateenkaari-ihmisten oikeudet ja kohtaaminen palveluissa, alueellinen pelastussukeltajakoulutus, koulukuraattorien turvallisuusjärjestelyt, omaishoitajien jaksaminen ja henkilökunnan suojavaatetusselvitys.

    Jätetyt valtuustoaloitteet siirtyvät seuraavaksi valmisteltaviksi.
     

    Muita päätöksiä
     

    • Aluevaltuuston ensimmäiseksi sihteeriksi määrättiin toimistopalveluiden johtaja Jaana Koskela. Toiseksi sihteeriksi määrättiin hallintopäällikkö Rauni Jokelainen.
    • Aluevaltuusto päätti kevään kokouspäiviksi 6. helmikuuta, 4. huhtikuuta ja 12. kesäkuuta. Kokouksia järjestetään eri paikkakunnilla. Aluevaltuuston kokouksiin järjestetään mahdollisuus osallistua sähköisen yhteyden avulla.

    Lisätietoja:
    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  

    Aluevaltuuston päätöstiedote 6.2.2023 pidetystä kokouksesta
    6.2.2023
    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialuestrategian aluevaltuuston kokouksessa 6.2. Strategia toimii...
  2. Koronarokotusta suositellaan pienille lapsille yksilöllisen harkinnan perusteella
    Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) suosittelee, että koronarokotuksia tarjotaan 6 kuukauden–4 vuoden...
    Koronavirus kuvituskuva.

    Koronarokotusta suositellaan pienille lapsille yksilöllisen harkinnan perusteella

    6.2.2023

    Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) suosittelee, että koronarokotuksia tarjotaan 6 kuukauden–4 vuoden ikäisille lapsille yksilöllisen harkinnan perusteella.

    Tämän ikäinen lapsi voi hyötyä rokotuksesta, jos hänellä on jokin vakavalle koronataudille mahdollisesti altistava perussairaus. Vakavalle koronataudille voivat altistaa esimerkiksi sellaiset sairaudet ja tilat, jotka heikentävät voimakkaasti keuhkojen ja sydämen toimintaa tai elimistön puolustuskykyä. 

    Tämä uusi koronarokotettavien kohderyhmä on pääosin erikoissairaanhoidon seurannassa olevia lapsia. Erikoissairaanhoidon hoitava lääkäri osaa parhaiten arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään ja hyötyykö hän perussarjasta. Ennen rokotusajan varaamista on syytä varmistaa hoitavasta yksiköstä, onko rokotus aiheellinen. 

    Rokotetta annetaan kolme annosta. Toinen annos annetaan 6–12 viikon kuluttua ensimmäisen annoksen jälkeen. Kolmatta annosta suositellaan aikaisintaan 3 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Sairastettu koronavirustauti vastaa yhtä rokoteannosta. 

    THL suosittelee kolmatta annosta myös 5–11-vuotiaille voimakkaasti immuunipuutteisille 

    Aikaisemmin voimakkaasti immuunipuutteisten 5–11-vuotaiden perusrokotussarja on ollut kaksi annosta, mutta heille suositellaan myös kolmatta annosta aikaisintaan 2 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. 

    Rokotus antaa suojaa oireista koronatartuntaa vastaan ja todennäköisesti myös vakavaa koronatautia vastaan. Rokotus on vapaaehtoinen ja maksuton. 

    Ajanvaraus lasten rokotuksiin 

    Pienten lasten koronarokotukset saa pääasiassa samasta paikasta kuin muukin väestö. Jos kunnassasi on käytössä keskitetty puhelinajanvaraus koronarokotuksille, varaa aika sitä kautta myös lapselle. Useissa kunnissa pienet lapset rokotetaan neuvolassa. 

    Tarkista oman kuntasi rokotuspaikka ja yhteydenotto Koronarokottaminen-sivulta

    Koronavirus kuvituskuva. Koronarokotusta suositellaan pienille lapsille yksilöllisen harkinnan perusteella
    6.2.2023
    Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) suosittelee, että koronarokotuksia tarjotaan 6 kuukauden–4 vuoden...

Sisältöjulkaisija

  1. Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistusta koskevan selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut
    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ovat vuoden 2018 alusta lähtien ulkoistaneet Meri-Lapin...

    Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistusta koskevan selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut

    8.2.2023

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ovat vuoden 2018 alusta lähtien ulkoistaneet Meri-Lapin terveyspalveluja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tuotettavaksi. Vuodenvaihteessa ulkoistussopimus siirtyi Lapin hyvinvointialueelle.

    Sote-uudistuksen voimaanpanolaki vaatii, että hyvinvointialueen täytyy selvittää, estääkö ulkoistussopimus hyvinvointialuetta toimimasta uusien hyvinvointialuetta koskevien lakien mukaan. Jos sopimus esimerkiksi rajoittaa hyvinvointialueen valvonta- tai ohjausvaltaa tai vaarantaa Lapin asukkaiden yhdenvertaisuuden, hyvinvointialueella on lain mukaan valta todeta sopimus mitättömäksi tai irtisanoa se. Lain mukaan hyvinvointialueen täytyy tehdä mahdollisesti tarvittavat toimet tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

    Viime kesäkuussa aluehallitus päätti kutsua professori (emeritus), OTT Juha Karhun ja sairaalaneuvos, TtT Hannu Leskisen selvityshenkilöiksi selvittämään sopimuksen mahdollisia muutostarpeita sekä mitättömyyden ja irtisanomisen edellytyksiä. Selvitystyön etenemistä seurasi aluehallituksen nimeämä seurantaryhmä.

    Selvityshenkilöt luovuttivat selvityksen aluehallitukselle 25. tammikuuta. Aluevaltuusto sai selvityksen tiedoksi 6. helmikuuta pidetyssä valtuustoseminaarissa. Aluehallitus päättää jatkotoimenpiteistä kokouksessaan 22. helmikuuta.

     

    Tiivistelmä selvityksestä

    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 31.3.2022 antaa aluehallituksen tehtäväksi valmistella aluevaltuuston päätöksentekoa varten selvitys kuntien ja kuntayhtymien tekemien sopimusten mahdollisesta mitättömyydestä tai irtisanomisesta voimaanpanolain, rajoituslain tai muun lainsäädännönperusteella siten, että aluevaltuustolla on edellytykset päätöksellään mitättömyyden osalta todeta ja/tai irtisanomisen osalta päättää sopimuksen tai sen ehdon mitättömyydestä ja/tai irtisanomisesta lain vaatimassa aikataulussa. Aluehallitus päätti 23.3.2022 selvittää sopimusten mahdollisia muutostarpeita ja neuvotella niistä sopimusosapuolten kanssa, ja aluevaltuusto päätti 31.3.2022 edellyttää, että aluehallituksen tekemä selvitys mahdollisista muutostarpeista ja sopimusosapuolten välisistä neuvotteluista tuodaan aluevaltuustolle tiedoksi.

    Selvitys kohdistuu erityisesti Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sekä Kemin, Keminmaan, Simon, Tornion ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin (LPSHP) kuntayhtymän 14.12.2017 ja 21.12.2017 allekirjoittamaan palvelusopimukseen (jäljempänä Palvelusopimus). Palvelusopimuksen tarkoituksena on sopimuksessa määrättyjen terveyspalveluiden tuottaminen Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Simon kunnan asukkaille ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen myös Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion asukkaille sekä niille henkilöille, jotka ovat valinneet jonkun omistajakunnista tai LPSHP:n terveyspalvelujensa palveluntuottajaksi. Sopimus on sovittu olemaan voimassa 15 vuotta palvelutuotannon alkamisesta (1.6.2018).

    Oikeudellinen tausta

    Selvityksen oikeudellisena taustana on laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (ns. voimaanpanolaki). Voimaanpanolain 29 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetään hyvinvointialueen ottavan kantaa siihen, miten Palvelusopimuksen tyyppinen ostopalvelusopimus vaikuttaa hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen ja velvollisuuteen järjestää palvelut yhdenvertaisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Selvityksessä on tätä arviointia varten tarkennettu järjestämisvastuun sisältöä erityisesti suhteessa hyvinvointialueen tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemiseen. Voimaanpanolain 29 §:n 1 momentin 2 kohta antaa hyvinvointialueelle toimivallan todeta sille siirtyvä sopimus mitättömäksi tai päättää sopimuksen irtisanomisesta.

    Voimaanpanolain 29 §:n 1 momentin 2 kohtaa voidaan kuitenkin soveltaa vain, jos on ilmeistä, ettei hyvinvointialue tosiasiallisesti vastaa palvelujen järjestämisvastuuseen kuuluvasta päätösvallasta. Tällainen voi tilanne olla 
    -    jos yksityisen palvelutuottajan vastaa julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien valmistelusta tai 
    -    jos ostopalvelusopimus rajoittaa hyvinvointialueen valvonta- tai ohjausvaltaa taikka 
    -    jos asukkaiden palvelujen saatavuus toteutuu sopimuksen perusteella olennaisesti eri tavoin hyvinvointialueen muiden asukkaiden palvelujen saatavuuteen nähden. 
    Lisäksi edellytetään, että ostopalvelusopimuksen taloudellinen arvo muodostaa merkittävän osuuden hyvinvointialueen käyttömenoista ja että ostopalvelusopimuksen kohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta keskeinen tehtävä.

    Palvelusopimuksen toiminnallinen ja taloudellinen tausta

    Selvityksen lähtökohta oli, että voimaanpanolain 29 §:n soveltaminen edellyttää Palvelusopimuksen toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia. Näitä vaikutuksia koskevaa tietoa haettiin monista erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoista. Selvityksessä myös vertailtiin Lapin maakunnassa vuoden 2022 loppuun saakka toimineen kahden sairaanhoitopiirin, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Lapin sairaanhoitopiirin, toiminnan ja talouden kehitystä. Selvityksessä kerättiin ja jäsenneltiin Palvelusopimuksen syntyyn, toiminnallisiin vaikutuksiin ja ohjaukseen liittyvää kokemustietoa haastattelemalla keskeisiä toimijoita. Palvelusopimuksen vaikutuksia arvioitiin myös suhteessa Palvelusopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin.

    Selvityksen johtopäätöksiä

    Käytettävissä oleva tieto ei antanut mahdollisuuksia kattavaan ja tyhjentävään kokonaisarvioon Palvelusopimuksen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista. Tehtävissä ollut vertailu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Lapin sairaanhoitopiirin talouden ja toiminnan kehityksen sekä tehokkuutta koskevien tietojen välillä ei kuitenkaan osoittanut merkittäviä eroja. Itse Palvelusopimuksessa asetettuja tavoitteita ei taloudellista tavoitetta lukuun ottamatta ole konkretisoitu siten, että tavoitteiden toteutumista olisi voitu tarkemmin arvioida, erityisesti ottaen huomioon Palvelusopimuksen lyhyen toiminta-ajan. Taloudellisen tavoitteen osalta voitiin todeta, että Länsi-Pohjan ulkoistetun palvelun kustannukset olivat vuoden 2016 tasosta kasvaneet vuoteen 2021 mennessä 11,2 %. Vertailu Lapin sairaanhoitopiiriin osoitti, että vastaava kustannusmuutos vuosilta 2016 ja 2021 kaikkien toimintakulujen osalta oli 10,4 %. Lisäksi palveluiden käyttö alueiden kesken on muuttunut entistä samankaltaisemmaksi. Vertailussa esitetyissä kustannusmuutoksissa ei ole otettu huomioon sairaanhoitopiirien talouteen muodostuneita yli-/alijäämiä.

    Sopimusneuvotteluista

    Voimaanpanolain 29 §:n 6 momentti edellyttää, että hyvinvointialueen on ennen sopimuksen tai sen ehdon mitättömyyden toteamista tai irtisanomista koskevan päätöksen tekemistä neuvoteltava ostopalvelusopimuksen yksityisen sopimusosapuolen kanssa. Neuvotteluvelvollisuuden taustana on yksityisen toimijan omaisuudensuojana turvattu luottamus sopimuksen sitovuuteen. Julkinen toimija täyttää neuvotteluvelvollisuutensa käymällä yksityisen sopijapuolen kanssa asianmukaiset ja aidot neuvottelut. 

    Neuvottelujen tavoitteena on löytää ja muotoilla Palvelusopimukseen sellaiset muutokset, joiden jälkeen Palvelusopimus on ”sote-yhteensopiva”. Lapin hyvinvointialueen neuvotteluaseman määrittävät hyvinvointialueelle kuuluva järjestämisvastuu ja velvollisuus palvelujen yhdenvertaiseen toteuttamiseen. Selvityksessä on esimerkein tarkemmin kuvattu, millaisia muutoksia sopimuksen joihinkin ehtoihin olisi tehtävä tällaisen ”sote-yhteensopivuuden” saavuttamiseksi.

    Neuvotteluissa on myös nostettava esiin kysymys Palvelusopimuksen tavoitteiden muuttamisesta. Lapin hyvinvointialue ei voi yhdenvertaisuuden vaatimuksen takia asettaa jotain osaa alueestaan toisten edelle. Palvelusopimuksen tavoitteita on siten mukautettava niin, että niissä otetaan huomioon ostopalvelusopimuksen kattaman toiminnan ja sen kehittämisen vaikutukset koko Lapin hyvinvointialueella. Tavoitteisiin on myös lisättävä Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian merkitys kaikessa toiminnassa.

    Länsi-Pohjan keskussairaalan asema

    Kemin sairaalatoiminnan suhteen on viime aikoihin asti tehty lainsäädäntötoimia. Sairaalan toiminnan turvaamiseksi lisärahoituksella on annettu poliittisia lupauksia. Kemin sairaalan toiminta kytkeytyy erikoissairaanhoidon kokonaisjärjestelyihin Lapin hyvinvointialueella. Palvelusopimukseen sisältyvää sairaalan säilymistä koskevaa tavoitetta on neuvotteluissa pyrittävä täydentämään näillä näkökohdilla. Reunaehtoja sairaalan toiminnan suhteen käytäville neuvotteluille asettavat niin kustannustehokkuuteen ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät kuin alueelliset arvonäkökohdat. Toiminnallisesti kestävällä perustalla oleva päivystävä sairaala tarvitsee ydintoimintojensa tueksi lähtökohtaisesti tietyn volyymin. Siksi on pohdittava, missä määrin Palvelusopimus voidaan niveltää vahvemman alueellisen sote-integraation toteuttamiseen Meri-Lapin alueella Palvelusopimuksen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. 

    Jatkotoimet neuvottelujen päättymisen jälkeen

    Siinä tapauksessa, että kevään 2023 aikana käytävissä neuvotteluissa saavutetaan yhteisymmärrys Palvelusopimuksen muuttamisesta, on voimaanpanolain 29 §:ssä edellytetyllä tavalla selvitettävä, voidaanko muutokset toteuttaa hankintalain estämättä. Jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä tai jos hankintalaki estää välttämättömien muutosten tekemisen Palvelusopimukseen, Lapin hyvinvointialueen valtuuston on päätettävä sopimuksen irtisanomisesta tai todettava sopimus mitättömäksi. Nämä päätökset on tehtävä viimeistään 31.10.2023.
     

    Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistusta koskevan selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut
    8.2.2023
    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ovat vuoden 2018 alusta lähtien ulkoistaneet Meri-Lapin...
  2. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille laajenee koko Lappiin
    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että koko Lapin hyvinvointialueella otetaan käyttöön...
    Ehkäisypilleriliuska.

    Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille laajenee koko Lappiin

    7.2.2023

    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että koko Lapin hyvinvointialueella otetaan käyttöön alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy.

    Tähän saakka maksuton ehkäisy on ollut käytössä useissa Lapin kunnissa sekä Enontekiö, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä ja Tornio on olleet mukana valtakunnallisessa maksuttoman ehkäisyn kokeilussa viime vuodesta alkaen. 

    Valtakunnallinen kokeilu luo yhteiset käytännöt Lappiin 

    Maksuttoman ehkäisyn kokeilu on koskenut kaikkia alle 25-vuotiaita huomioiden kaikki sukupuolet ja kaikki ehkäisymenetelmät. Nuori saa maksuttoman ehkäisyn joko keskitetysti ehkäisy- tai seksuaaliterveysneuvolasta tai hajautetusti sekä ehkäisyneuvolasta että koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. 

    Kokeilun avulla alueilla ja kunnilla on ollut mahdollisuus kehittää ja yhtenäistää nuorille suunnattuja kattavia seksuaaliterveyspalveluita pitäen sisällään raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen. Lapissa kokeilua on koordinoinut Tulevaisuuden sote-keskus –hanke. 

    -Olen todella iloinen tästä päätöksestä. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden raskaudenkeskeytyksiä oli vuonna 2021 maan eniten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja hyvinvointialueista kolmanneksi eniten Lapin hyvinvointialueella, kertoo Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen erityisasiantuntija Mervi Pirkola

    Myös alle 25-vuotiaiden klamydian ilmaantuvuus oli vuonna 2021 koko maan korkeinta Lapin sairaanhoitopiirin ja tippurin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Molemmissa trendi oli nouseva verrattuna edelliseen vuoteen. 

    -Ehkäisyn maksuttomuus lisää ehkäisyn käyttöä ja vaikuttaa näin positiivisesti nuorten seksuaaliterveyteen. Meillä on näyttöä, että kunnissa, joissa tarjotaan maksuton ehkäisy, on todettu vähemmän seksitautitartuntoja ja raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut, Pirkola kertoo. 

    Nuorten ehkäisypalvelujen kehittämiseen on osallistettu mukaan kokeilussa mukana olevien kuntien nuoret, heille suunnatun kyselyn ja nuorista muodostettavan kehittäjäverkoston avulla. Tulevina kehittämistoimenpiteinä ovat muun muassa palveluiden saatavuuden kehittäminen nuorten näkökulmasta, sähköinen asiointi ja palveluneuvonnan sisältöjen kehittäminen. Tavoitteena on luoda yhtenäinen Lapin hyvinvointialueen nuorten ehkäisypalvelujen toimintamalli. 

    Ehkäisypilleriliuska. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille laajenee koko Lappiin
    7.2.2023
    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt, että koko Lapin hyvinvointialueella otetaan käyttöön...

Sisältöjulkaisija

  1. Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistusta koskevan selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut
    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ovat vuoden 2018 alusta lähtien ulkoistaneet Meri-Lapin...

    Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistusta koskevan selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut

    8.2.2023

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ovat vuoden 2018 alusta lähtien ulkoistaneet Meri-Lapin terveyspalveluja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tuotettavaksi. Vuodenvaihteessa ulkoistussopimus siirtyi Lapin hyvinvointialueelle.

    Sote-uudistuksen voimaanpanolaki vaatii, että hyvinvointialueen täytyy selvittää, estääkö ulkoistussopimus hyvinvointialuetta toimimasta uusien hyvinvointialuetta koskevien lakien mukaan. Jos sopimus esimerkiksi rajoittaa hyvinvointialueen valvonta- tai ohjausvaltaa tai vaarantaa Lapin asukkaiden yhdenvertaisuuden, hyvinvointialueella on lain mukaan valta todeta sopimus mitättömäksi tai irtisanoa se. Lain mukaan hyvinvointialueen täytyy tehdä mahdollisesti tarvittavat toimet tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

    Viime kesäkuussa aluehallitus päätti kutsua professori (emeritus), OTT Juha Karhun ja sairaalaneuvos, TtT Hannu Leskisen selvityshenkilöiksi selvittämään sopimuksen mahdollisia muutostarpeita sekä mitättömyyden ja irtisanomisen edellytyksiä. Selvitystyön etenemistä seurasi aluehallituksen nimeämä seurantaryhmä.

    Selvityshenkilöt luovuttivat selvityksen aluehallitukselle 25. tammikuuta. Aluevaltuusto sai selvityksen tiedoksi 6. helmikuuta pidetyssä valtuustoseminaarissa. Aluehallitus päättää jatkotoimenpiteistä kokouksessaan 22. helmikuuta.

     

    Tiivistelmä selvityksestä

    Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 31.3.2022 antaa aluehallituksen tehtäväksi valmistella aluevaltuuston päätöksentekoa varten selvitys kuntien ja kuntayhtymien tekemien sopimusten mahdollisesta mitättömyydestä tai irtisanomisesta voimaanpanolain, rajoituslain tai muun lainsäädännönperusteella siten, että aluevaltuustolla on edellytykset päätöksellään mitättömyyden osalta todeta ja/tai irtisanomisen osalta päättää sopimuksen tai sen ehdon mitättömyydestä ja/tai irtisanomisesta lain vaatimassa aikataulussa. Aluehallitus päätti 23.3.2022 selvittää sopimusten mahdollisia muutostarpeita ja neuvotella niistä sopimusosapuolten kanssa, ja aluevaltuusto päätti 31.3.2022 edellyttää, että aluehallituksen tekemä selvitys mahdollisista muutostarpeista ja sopimusosapuolten välisistä neuvotteluista tuodaan aluevaltuustolle tiedoksi.

    Selvitys kohdistuu erityisesti Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sekä Kemin, Keminmaan, Simon, Tornion ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin (LPSHP) kuntayhtymän 14.12.2017 ja 21.12.2017 allekirjoittamaan palvelusopimukseen (jäljempänä Palvelusopimus). Palvelusopimuksen tarkoituksena on sopimuksessa määrättyjen terveyspalveluiden tuottaminen Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Simon kunnan asukkaille ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen myös Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion asukkaille sekä niille henkilöille, jotka ovat valinneet jonkun omistajakunnista tai LPSHP:n terveyspalvelujensa palveluntuottajaksi. Sopimus on sovittu olemaan voimassa 15 vuotta palvelutuotannon alkamisesta (1.6.2018).

    Oikeudellinen tausta

    Selvityksen oikeudellisena taustana on laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (ns. voimaanpanolaki). Voimaanpanolain 29 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetään hyvinvointialueen ottavan kantaa siihen, miten Palvelusopimuksen tyyppinen ostopalvelusopimus vaikuttaa hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen ja velvollisuuteen järjestää palvelut yhdenvertaisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Selvityksessä on tätä arviointia varten tarkennettu järjestämisvastuun sisältöä erityisesti suhteessa hyvinvointialueen tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemiseen. Voimaanpanolain 29 §:n 1 momentin 2 kohta antaa hyvinvointialueelle toimivallan todeta sille siirtyvä sopimus mitättömäksi tai päättää sopimuksen irtisanomisesta.

    Voimaanpanolain 29 §:n 1 momentin 2 kohtaa voidaan kuitenkin soveltaa vain, jos on ilmeistä, ettei hyvinvointialue tosiasiallisesti vastaa palvelujen järjestämisvastuuseen kuuluvasta päätösvallasta. Tällainen voi tilanne olla 
    -    jos yksityisen palvelutuottajan vastaa julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien valmistelusta tai 
    -    jos ostopalvelusopimus rajoittaa hyvinvointialueen valvonta- tai ohjausvaltaa taikka 
    -    jos asukkaiden palvelujen saatavuus toteutuu sopimuksen perusteella olennaisesti eri tavoin hyvinvointialueen muiden asukkaiden palvelujen saatavuuteen nähden. 
    Lisäksi edellytetään, että ostopalvelusopimuksen taloudellinen arvo muodostaa merkittävän osuuden hyvinvointialueen käyttömenoista ja että ostopalvelusopimuksen kohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta keskeinen tehtävä.

    Palvelusopimuksen toiminnallinen ja taloudellinen tausta

    Selvityksen lähtökohta oli, että voimaanpanolain 29 §:n soveltaminen edellyttää Palvelusopimuksen toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia. Näitä vaikutuksia koskevaa tietoa haettiin monista erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoista. Selvityksessä myös vertailtiin Lapin maakunnassa vuoden 2022 loppuun saakka toimineen kahden sairaanhoitopiirin, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Lapin sairaanhoitopiirin, toiminnan ja talouden kehitystä. Selvityksessä kerättiin ja jäsenneltiin Palvelusopimuksen syntyyn, toiminnallisiin vaikutuksiin ja ohjaukseen liittyvää kokemustietoa haastattelemalla keskeisiä toimijoita. Palvelusopimuksen vaikutuksia arvioitiin myös suhteessa Palvelusopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin.

    Selvityksen johtopäätöksiä

    Käytettävissä oleva tieto ei antanut mahdollisuuksia kattavaan ja tyhjentävään kokonaisarvioon Palvelusopimuksen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista. Tehtävissä ollut vertailu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Lapin sairaanhoitopiirin talouden ja toiminnan kehityksen sekä tehokkuutta koskevien tietojen välillä ei kuitenkaan osoittanut merkittäviä eroja. Itse Palvelusopimuksessa asetettuja tavoitteita ei taloudellista tavoitetta lukuun ottamatta ole konkretisoitu siten, että tavoitteiden toteutumista olisi voitu tarkemmin arvioida, erityisesti ottaen huomioon Palvelusopimuksen lyhyen toiminta-ajan. Taloudellisen tavoitteen osalta voitiin todeta, että Länsi-Pohjan ulkoistetun palvelun kustannukset olivat vuoden 2016 tasosta kasvaneet vuoteen 2021 mennessä 11,2 %. Vertailu Lapin sairaanhoitopiiriin osoitti, että vastaava kustannusmuutos vuosilta 2016 ja 2021 kaikkien toimintakulujen osalta oli 10,4 %. Lisäksi palveluiden käyttö alueiden kesken on muuttunut entistä samankaltaisemmaksi. Vertailussa esitetyissä kustannusmuutoksissa ei ole otettu huomioon sairaanhoitopiirien talouteen muodostuneita yli-/alijäämiä.

    Sopimusneuvotteluista

    Voimaanpanolain 29 §:n 6 momentti edellyttää, että hyvinvointialueen on ennen sopimuksen tai sen ehdon mitättömyyden toteamista tai irtisanomista koskevan päätöksen tekemistä neuvoteltava ostopalvelusopimuksen yksityisen sopimusosapuolen kanssa. Neuvotteluvelvollisuuden taustana on yksityisen toimijan omaisuudensuojana turvattu luottamus sopimuksen sitovuuteen. Julkinen toimija täyttää neuvotteluvelvollisuutensa käymällä yksityisen sopijapuolen kanssa asianmukaiset ja aidot neuvottelut. 

    Neuvottelujen tavoitteena on löytää ja muotoilla Palvelusopimukseen sellaiset muutokset, joiden jälkeen Palvelusopimus on ”sote-yhteensopiva”. Lapin hyvinvointialueen neuvotteluaseman määrittävät hyvinvointialueelle kuuluva järjestämisvastuu ja velvollisuus palvelujen yhdenvertaiseen toteuttamiseen. Selvityksessä on esimerkein tarkemmin kuvattu, millaisia muutoksia sopimuksen joihinkin ehtoihin olisi tehtävä tällaisen ”sote-yhteensopivuuden” saavuttamiseksi.

    Neuvotteluissa on myös nostettava esiin kysymys Palvelusopimuksen tavoitteiden muuttamisesta. Lapin hyvinvointialue ei voi yhdenvertaisuuden vaatimuksen takia asettaa jotain osaa alueestaan toisten edelle. Palvelusopimuksen tavoitteita on siten mukautettava niin, että niissä otetaan huomioon ostopalvelusopimuksen kattaman toiminnan ja sen kehittämisen vaikutukset koko Lapin hyvinvointialueella. Tavoitteisiin on myös lisättävä Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian merkitys kaikessa toiminnassa.

    Länsi-Pohjan keskussairaalan asema

    Kemin sairaalatoiminnan suhteen on viime aikoihin asti tehty lainsäädäntötoimia. Sairaalan toiminnan turvaamiseksi lisärahoituksella on annettu poliittisia lupauksia. Kemin sairaalan toiminta kytkeytyy erikoissairaanhoidon kokonaisjärjestelyihin Lapin hyvinvointialueella. Palvelusopimukseen sisältyvää sairaalan säilymistä koskevaa tavoitetta on neuvotteluissa pyrittävä täydentämään näillä näkökohdilla. Reunaehtoja sairaalan toiminnan suhteen käytäville neuvotteluille asettavat niin kustannustehokkuuteen ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät kuin alueelliset arvonäkökohdat. Toiminnallisesti kestävällä perustalla oleva päivystävä sairaala tarvitsee ydintoimintojensa tueksi lähtökohtaisesti tietyn volyymin. Siksi on pohdittava, missä määrin Palvelusopimus voidaan niveltää vahvemman alueellisen sote-integraation toteuttamiseen Meri-Lapin alueella Palvelusopimuksen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. 

    Jatkotoimet neuvottelujen päättymisen jälkeen

    Siinä tapauksessa, että kevään 2023 aikana käytävissä neuvotteluissa saavutetaan yhteisymmärrys Palvelusopimuksen muuttamisesta, on voimaanpanolain 29 §:ssä edellytetyllä tavalla selvitettävä, voidaanko muutokset toteuttaa hankintalain estämättä. Jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä tai jos hankintalaki estää välttämättömien muutosten tekemisen Palvelusopimukseen, Lapin hyvinvointialueen valtuuston on päätettävä sopimuksen irtisanomisesta tai todettava sopimus mitättömäksi. Nämä päätökset on tehtävä viimeistään 31.10.2023.
     

    Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistusta koskevan selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut
    8.2.2023
    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ovat vuoden 2018 alusta lähtien ulkoistaneet Meri-Lapin...
  2. Lapin hyvinvointialue odottaa tarkempia linjauksia työntekijöiden vaalikelpoisuudesta
    Valtionvarainministeriön lähettämän kirjeen mukaan henkilö ei voisi toimia aluehallituksen jäsenenä, jos...

    Lapin hyvinvointialue odottaa tarkempia linjauksia työntekijöiden vaalikelpoisuudesta

    8.2.2023

    Valtionvarainministeriön lähettämän kirjeen mukaan henkilö ei voisi toimia aluehallituksen jäsenenä, jos hän työskentelee välittömästi aluehallituksen alaisena. Aluehallitus on aikaisemmin merkinnyt kirjeen tiedoksi.

    Valtionvarainministeriön lähettämän kirjeen mukaan henkilö ei voisi toimia aluehallituksen jäsenenä, jos hän työskentelee välittömästi aluehallituksen alaisena. Aluehallitus on aikaisemmin merkinnyt kirjeen tiedoksi.

    Valtionvarainministeriössä valmistellaan asiaa koskevaa selvitystä. 
    Aluevaltuusto merkitsi valtiovarainministeriön kirjeen tiedoksi ja totesi, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi kirje ei ainakaan tässä vaiheessa anna aihetta toimenpiteisiin.

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  

    Lapin hyvinvointialue odottaa tarkempia linjauksia työntekijöiden vaalikelpoisuudesta
    8.2.2023
    Valtionvarainministeriön lähettämän kirjeen mukaan henkilö ei voisi toimia aluehallituksen jäsenenä, jos...
  3. Lapin keskussairaalan muutostöitä koordinoivan Silmu-hankkeen kustannusarviota päivitettiin
    Lapin keskussairaalan laajennustyö etenee. Uudisrakennuksen valmistumisen myötä Lapin keskussairaalaan...

    Lapin keskussairaalan muutostöitä koordinoivan Silmu-hankkeen kustannusarviota päivitettiin

    8.2.2023

    Lapin keskussairaalan laajennustyö etenee. Uudisrakennuksen valmistumisen myötä Lapin keskussairaalaan vapautuu tilaa uuteen käyttöön noin 6000 neliömetriä.

    Lapin keskussairaalan laajennustyö etenee. Uudisrakennuksen valmistumisen myötä Lapin keskussairaalaan vapautuu tilaa uuteen käyttöön noin 6000 neliömetriä. Silmu-hanke koordinoi vapautuvien tilojen tilamuutoksia. Esimerkiksi välinehuolto muuttaa uudisrakennukseen, ja välinehuollon nykyisistä tiloista remontoidaan uudet tilat sydänpajalle. Sydänpajan nykyiset tilat remontoidaan silmäsairauksien yksikön tarpeisiin. Muutosten myötä Lapin keskussairaalan vuokraamasta erillisestä väistötilarakennuksesta päästään luopumaan. Hankkeen viimeiset alaprojektit toteutuvat arviolta vuonna 2025. 

    Silmu-hankkeen hankesuunnitelmaa päivitettiin kustannustehokkaammaksi viime vuoden aikana. Silmu-hankkeen suunnitelmien kustannusraami vuosille 2021–2025 on 15,4 miljoonaa euroa. 
    Aluevaltuusto päätti merkitä Silmu-hankkeen hankesuunnitelman ja tilannekatsauksen tiedoksi aluehallituksen esityksen mukaisesti.

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  

    Lapin keskussairaalan muutostöitä koordinoivan Silmu-hankkeen kustannusarviota päivitettiin
    8.2.2023
    Lapin keskussairaalan laajennustyö etenee. Uudisrakennuksen valmistumisen myötä Lapin keskussairaalaan...
  4. Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut
    Aluevaltuusto hyväksyi täydennetyn asiakasmaksuhinnaston 6.2.2023 pidetystä kokouksessa.

    Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut

    8.2.2023

    Aluevaltuusto hyväksyi täydennetyn asiakasmaksuhinnaston 6.2.2023 pidetystä kokouksessa.

    Aluevaltuusto hyväksyi täydennetyn asiakasmaksuhinnaston. Aluehallitus hyväksyi asiakasmaksut viime vuoden lopussa, mutta hyvinvointialueen hallintosääntöä muutettiin niin, että aluevaltuusto hyväksyy asiakasmaksut.

    Lisäksi asiamaksuhinnastoa täydennettiin. Alle 25-vuotiaat saavat maksuttoman ehkäisyn Lapin hyvinvointialueen alueella. Yli 500 päivää työttömänä olleet pääsevät maksutta lääkärin avovastaanotolle sekä muutamien tukipalvelujen asiakasmaksuja tarkennettiin.

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  

    Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut
    8.2.2023
    Aluevaltuusto hyväksyi täydennetyn asiakasmaksuhinnaston 6.2.2023 pidetystä kokouksessa.
  5. Influenssa- ja koronarokotuksia Keminmaassa ja Torniossa ajanvarauksella
    Keminmaassa ja Torniossa annetaan ajanvarauksella korona- ja influenssarokotuksia helmikuussa.

    Influenssa- ja koronarokotuksia Keminmaassa ja Torniossa ajanvarauksella

    25.1.2023

    Keminmaassa ja Torniossa annetaan ajanvarauksella korona- ja influenssarokotuksia helmikuussa.

    Päivitetty 8.2.2023

    Keminmaassa maanantaina 30.1. ja 20.2.2023

    Ajanvarauksella kunnantalolla, Kunnantie 3 

    Ajanvaraus osoitteessa keminmaa.kehollesi.fi tai puhelimessa numeroista 050 597 1260 tai 040 487 6323. 

    Torniossa torstaina 2.2.2023 

    Ajanvarauksella Suensaaren neuvolassa, Sairaalakatu 1 (terveyskeskus) 

    Ajanvaraus osoitteessa tornio.kehollesi.fi tai puhelimessa numeroista 050 597 1260 tai 040 487 6323. 

    Koronarokotuksen voi saada:

    • kaikki 65 vuotta täyttäneet 
    • 18 vuotta täyttäneet lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat 
    • voimakkaasti immuunipuutteiset 12 vuotta täyttäneet. 
    • Perusterveille 60–64-vuotiaille voidaan antaa 4. annos. 
    • Kaikille 18 vuotta täyttäneille ja 12 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville suositellaan 3. annosta. 

    Koronarokotteen tehoste voidaan antaa, kun edellisestä rokotuksesta tai koronavirustaudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Käytössä on varianttirokote. 

    Maksuttoman influenssarokotuksen saavat:

    • raskaana olevat 
    • kuuden kuukauden ikäiset ja alle 7-vuotiaat lapset 
    • kaikki 65 vuotta täyttäneet 
    • sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat 
    • varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset 
    • vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri 
    • sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö 

    Influenssa- ja koronarokotuksia Keminmaassa ja Torniossa ajanvarauksella
    25.1.2023
    Keminmaassa ja Torniossa annetaan ajanvarauksella korona- ja influenssarokotuksia helmikuussa.
  6. Järjestöavustusten valmistelu etenee - kommentoi luonnosta 16.2. mennessä
    Lapin hyvinvointialueen järjestöavustusten valmistelu etenee. Tutustu avustusperiaatteisiin ja...

    Järjestöavustusten valmistelu etenee - kommentoi luonnosta 16.2. mennessä

    7.2.2023

    Lapin hyvinvointialueen järjestöavustusten valmistelu etenee. Tutustu avustusperiaatteisiin ja avustuskäytäntöihin ja kommentoi 16.2. mennessä.

    Lapin hyvinvointialue pyytää järjestöiltä ja muilta tahoilta kommentteja avustusperiaatteiden ja avustuskäytäntöjen luonnokseen 16.2.2022 mennessä.

    Luonnoksen mukaan hyvinvointialue voi myöntää toiminta-avustuksia tai kerta-avustuksia hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta edistävään sekä sote-palveluja tukevaan toimintaan. Avustuksia myönnetään lappilaisille tai Lapissa toimiville rekisteröidyille yhdistyksille, joiden toiminta on yleishyödyllistä.  

    Avustusta voi hakea yksittäinen yhdistys tai useampi yhdistys yhdessä. Avustettavan toiminnan tulee toteutua useamman kuin yhden Lapin kunnan alueella. Toiminnan tulee edistää hyvinvointialueen strategian, alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman sekä muiden toimintaa ohjaavien asiakirjojen tavoitteiden toteutumista. Samaan toimintaan avustusta voi saada hyvinvointialueelta tai kunnalta, ei molemmilta.

    Avustusperustaisia ja muita kumppanuussopimuksia sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä yhteistyösopimuksia voidaan tehdä toiminnasta, joka tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Tuettava toiminta voi toteutua yhden tai useamman Lapin kunnan alueella.

    Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta hyväksyi järjestöavustusten myöntämisen yleiset periaatteet kesäkuussa 2022. Yleisten avustusperiaatteiden hyväksymisen jälkeen on jatkettu tarkempien avustuskäytäntöjen ja avustusten myöntämisen kriteerien valmistelua. Myös yleisiin avustusperiaatteisiin on tullut joitakin tarkennuksia.

    Avustusperiaatteista ja avustuskäytännöistä on tarkoitus päättää hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan kokouksessa helmikuussa 2023. Avustukset tulevat hakuun ja kumppanuus- ja yhteistyösopimusten tekeminen aloitetaan kevään 2023 aikana.

    Tutustu hyvinvointialueen avustusperiaatteiden ja avustuskäytäntöjen luonnokseen ja kommentoi luonnosta 16.2.2023 mennessä Otakantaa.fi-palvelussa.

    Lapin hyvinvointialueen järjestöavustusten valmistelun infotilaisuus järjestetään keskiviikkona 8.2.2023 klo 15.00. Tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköpostitse hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen asiantuntija Verena Kortelaiselle, verena.kortelainen@lapha.fi.

    Lisätietoja:
    Verena Kortelainen, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen asiantuntija, verena.kortelainen@lapha.fi, puh. 040 626 1018.

    Järjestöavustusten valmistelu etenee - kommentoi luonnosta 16.2. mennessä
    7.2.2023
    Lapin hyvinvointialueen järjestöavustusten valmistelu etenee. Tutustu avustusperiaatteisiin ja...
  7. Aluehallituksen päätöstiedote 7.2.2023 pidetystä kokouksesta
    Hallinto-oikeus otti kantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamiseen. Perhehoidon ja...

    Aluehallituksen päätöstiedote 7.2.2023 pidetystä kokouksesta

    7.2.2023

    Hallinto-oikeus otti kantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamiseen. Perhehoidon ja sijaisomaishoidon palkkioihin tarkennuksia.

    Hallinto-oikeus otti kantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamiseen

    Lapin hyvinvointialue on tehnyt tammikuussa hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin suunnitelmasta alentaa peruspääomaansa 14 miljoonasta 2,5 miljoonaan euroon. Hallinto-oikeus on antanut asiasta välipäätöksen ja määrännyt, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ei saa alentaa pääomaansa niin kauan kuin asian käsittely hallinto-oikeudessa on kesken. Lisäksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tilintarkastaja on todennut kannanotossaan, että jos peruspääomaa alennetaan, niin sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen sisältyy olennainen virhe.


    Aluehallitus merkitsi kunnallisvalituksen, välipäätöksen ja kannanoton tiedoksi. Niiden perusteella aluehallitus edellyttää, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin viime vuoden tilinpäätös valmistellaan aluehallituksen käsittelyä varten niin, että peruspääomaa ei alenneta.

     

    Perhehoidon ja sijaisomaishoidon palkkioihin tarkennuksia  

    Aluehallitus päätti indeksikorotuksista perhehoidon palkkioihin ja kulukorvauksiin. Korotukset koskevat sekä lasten ja nuorten että ikääntyneiden perhehoitoa. Korotetut palkkiot ovat voimassa vuoden 2023 alusta alkaen. 

    Indeksikorotukset maksetaan takautuvasti, kun palkkioiden maksu siirtyy Oima-järjestelmään vuoden 2023 aikana. Samalla perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten maksupäivä yhtenäistyy niin, että palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan aina kuun viimeisenä arkipäivänä. 

    Joidenkin perhehoitajien palkkio on ollut ennen hyvinvointialueelle siirtymistä suurempi kuin nyt hyvinvointialueella käyttöön otettava palkkio. Näissä tapauksissa palkkiota ei alenneta, vaan se jatkuu ennallaan palvelutarpeen päättymiseen asti. 

    Aluehallitus tarkensi joulukuussa hyväksyttyjä ikääntyneiden perhehoidon palkkioita. Joulukuun päätökseen lisättiin palkkioluokka 12–24 tuntia kestävästä sijaistamisesta perhekodissa, 80,81 euroa. Lisäksi korjattiin osavuorokautisen yli 10 tuntia kestävän hoidon kulukorvaukseksi 37,48 euroa. Kilometrikorvaukseksi hyväksyttiin 0,53 € / km. 

     

    Muita päätöksiä

    Hyväksyttiin Potilasvakuutuskeskuksen velkakirjat ja merkittiin tiedoksi korvausvastuun määrittämiseen vaikuttavat seikat ja korjausvastuissa tapahtuneet muutokset.

    Päätettiin, että luottamushenkilö- ja virkamiesjohto osallistuu Pohjoisen yhteistyöalueen luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon talvikokoukseen Oulussa. 

    Hyväksyttiin virkamiesedustajat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeiden ohjausryhmään. Lisäksi päätettiin valita ohjausryhmään kaksi luottamushenkilöiden edustajaa seuraavassa kokouksessa. Hyväksyttiin virkamiesedustajat Lapin keskussairaalan ITU2022-rakennushankkeen ohjausryhmään. Lisäksi päätettiin nimetä aluehallituksen puheenjohtajisto ITU2022-hankkeen ohjausryhmään.

    Perustettiin sosiaalipalveluihin kaksi hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin toimea. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Toimet täytetään ensisijaisesti sisäisen ilmoittautumismenettelyn tai suostumuksen perusteella. 

    Päätettiin äänestyksen jälkeen äänin 8-6, yksi tyhjä, että perustetaan kehittämis- ja strategiapalveluihin kaksi erityisasiantuntijan tehtävää, kaksi asiantuntijan tehtävää, kaksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen asiantuntijan tehtävää sekä kaksi kielityöntekijän tehtävää. Uudet toimet täytetään ensisijaisesti nykyisestä henkilöstöstä sekä vakinaistamalla määräaikaisia työntekijöitä.  

    Hylättiin kaakkoisen alueen ja lounaisen alueen vammaisten palvelujen palvelupäällikköjen virkavalinnoista tehdyt valitukset, koska oikaisuvaatimuksissa ei ilmennyt perusteluja päätösten kumoamiseen.

    Joistakin aiemmista tiedoista poiketen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimusta koskeva selvitys käsitellään vasta seuraavassa kokouksessa 22. helmikuuta.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311 
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998 
    Lisätietoja päätöksistä esityslistassa/pöytäkirjassa: lapha.fi 

    Aluehallituksen päätöstiedote 7.2.2023 pidetystä kokouksesta
    7.2.2023
    Hallinto-oikeus otti kantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamiseen. Perhehoidon ja...
  8. Aluevaltuusto hyväksyi talousarviomuutokset
    Aluevaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarviomuutokset aluehallituksen esityksen mukaisesti 6.2.2023...
    Kuvassa kolme iloista naista keskustelee portaikossa.

    Kuva: STM

    Aluevaltuusto hyväksyi talousarviomuutokset

    7.2.2023

    Aluevaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarviomuutokset aluehallituksen esityksen mukaisesti 6.2.2023 pidetystä kokouksessa. Talousarvioon tehdään lisää muutoksia vuoden kuluessa, kun arviota päästään tarkentamaan yleiseltä tasolta yksityiskohtiin.

    Aluevaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarviomuutokset aluehallituksen esityksen mukaisesti. Talousarvioon tehdään lisää muutoksia vuoden kuluessa, kun arviota päästään tarkentamaan yleiseltä tasolta yksityiskohtiin.

    Muutoksia on tehty tuloihin sekä menoihin. Muutokset eivät vaikuta merkittävästi kokonaisbudjettiin, vaan enimmäkseen niissä tarkennetaan, mikä toimiala tai vastuualue vastaa mistäkin kustannuksista. 

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  

    Kuvassa kolme iloista naista keskustelee portaikossa. Aluevaltuusto hyväksyi talousarviomuutokset
    7.2.2023
    Aluevaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarviomuutokset aluehallituksen esityksen mukaisesti 6.2.2023...

Sisälletyt portletit

RSS Kuva #1 (Päätöksenteko)

Luontopolku suolla

RSS Testi Teksti #1 (Päätöksenteko)

Tutustu hallintoon ja päätöksentekoon


Kokoukset, päätökset, hankinnat, kehittäminen, tukipalvelut jne.

Sisälletyt portletit

RSS Kuva #2 (Meille töihin)

Henkilö työntää kanoottia rantaa vedessä.

RSS Testi Teksti #2 (Meille töihin)

Työpaikat hyvinvointialueella


Tervetuloa tutustumaan Lapin suurimman työnantajan työpaikkoihin! Lapin hyvinvointialue on hyvä työnantaja, koska meillä kaikki tehtävät ovat ihmisen kokoisia. Meillä olet sopivasti mukavuusalueellasi, mutta opit samalla uutta.