Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 16.3.2026 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialue uudesta rahoituslaista: Jos rahoitusta leikataan, täytyy myös lakisääteisiä velvoitteita vähentää.

Lapin hyvinvointialue uudesta rahoituslaista: Jos rahoitusta leikataan, täytyy myös lakisääteisiä velvoitteita vähentää

Lapin aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen lausunnon uudesta valmistelussa olevasta hyvinvointialueiden rahoituslaista.

Hyvinvointialueen mukaan Suomen hallituksen lakiesitys heikentäisi hyvinvointialueiden rahoitusta. Riittämätön rahoitus heikentäisi palvelujen kehittämistä ja valtakunnallisesti yhdenvertaisten palvelujen toteutumista. Lakisääteisten palvelujen saatavuus ja laatu ovat riskissä huonontua, jos rahoitusta vähennetään. Lisäksi alijäämien kattaminen kohtuullisessa ajassa vaarantuu. Jos rahoitusta leikataan, täytyisi myös lakisääteisiä tehtäviä vähentää.

Jos palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin 80 prosentin sijaan vain 60 prosenttia, ja määräaikainen 0,2 prosenttiyksikön korotus poistuisi, rahoitus heikkenisi merkittävästi. Lapin hyvinvointialue on muodostunut yli 20 organisaatiosta, jossa sote-palvelut on tuotettu todella hajautuneesti. Siksi sote-uudistuksen muutoskustannuksia kertyy vielä vuoden 2027 jälkeenkin, minkä vuoksi 0,2 prosenttiyksikön määräaikaiskorotusta ei pitäisi poistaa vaan päinvastoin kasvattaa.

Siirtymätasaus tulisi poistaa kokonaan asteittain lähivuosina. Siirtymätasaus on leikannut Lapin hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023-2025 yhteensä 157 miljoonaa, eli lähes koko 173 miljoonan alijäämä johtuu siirtymätasausleikkauksista. Hyvinvointialue kritisoi lausunnossaan myös jälkikäteistarkastusta, joka ei huomioi kunkin alueen todellisia alijäämiä, vaan hyvittää myös ylijäämää tehneitä alueita.

Lapin hyvinvointialueen mukaan alueelliset kustannuserot ja ikääntymisen erot pitäisi huomioida rahoituksessa nykyistä paremmin. Lapissa ja muilla laajoilla ja hajanaisen palveluverkon alueilla palvelujen tuottamisen yksikkökustannukset ovat muuta maata suuremmat. Saaristolaisuuden lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös muita maantieteellisiä erityisolosuhteita.

Rahoituksen pohjana käytettävien tietojen pitäisi olla kattavat, yhdenmukaiset ja ajantasaiset. Tietojen keräämisestä pitäisi säätää laissa, jotta tietojärjestelmiä kehitettäisiin tuottamaan yhtenäisiä tietoja.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi yhteenvedon saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista. Komissio esittää muun muassa, että Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön eli Uvjan toiminta tulee vakinaistaa. Saamelaisilla tulisi olla mahdollisuus valita omakielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluja koko maassa. Oppilaitosten tulisi järjestää saamen kielet ja kulttuurin huomioivaa sote-alojen koulutusta. Koulutuksen vastuuyksikkönä ja koordinoijana toimisi Saamelaisalueen koulutuskeskus. Nykyisen sote-henkilöstön osaamista saamen kielissä, kulttuurissa ja historiassa täytyy vahvistaa.

Kuávluhaldâttâs merkkii tiättun čuákánkiäsu sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio iävtuttâsâin. Komissio iävtut eereeb iärrás, ete Säämi psykososiaallii torjuu ohtâduv ađai Uuvjâ tooimâ kalga toohâđ pisovâžžân. Sämmilijn kolgâččij leđe máhđulâšvuotâ valjiđ jieijâskielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid oles enâmist. Oppâlájádâsah kolgâččii orniđ soti-suorgij škovlim, mii váldá vuotân sämikielâid já kulttuur. Škovlim ovdâsvástádâsohtâdâhhân já koordinisten toimâččij Säämi máttááttâskuávdáš. Tááláá soti-pargovievâ mättim sämikielâin, kulttuurist já historjást kalga nanodiđ.

Guovlluráđđehus merkii diehtun oktiigeasu sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna evttohusain. Kommišuvdna evttoha earret eará, ahte Sámi psykososiála doarjaga ovttadaga nappo Uvjja doaibmama galgá dahkat fástan. Sápmelaččain galggašii leat vejolašvuohta válljet kultuvrralaččat heivvolaš bálvalusaid iežaset gillii olles riikkas. Oahppolágádusat galggaše ordnet sosiála- ja dearvvašvuođasurggiid skuvlejumiid, mat vuhtiiváldet sámegielaid ja kultuvrra. Sámi oahpahusguovddáža galggašii nammadit dáid skuvlejumiid ovddasvástádusovttadahkan ja koordinerejeaddjin. Dáláš sode-bargoveaga máhtu sámegielain, kultuvrras ja sámiid historjjás galgá nannet.

Vuʹvddhalltõs mieʹrǩǩii teâttan õʹhtteǩeässmõõžž saaʹmi tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio eʹtǩǩõõzzin. Komissio eʹtǩǩad ouddmiârkkân, što Sääʹm psykososiaalʼlaž tueʹrj juâkkaz leʹbe Uuvj toiʹmmjummuž âlgg põõžžted. Säʹmmlain õõlǥči leeʹd vueiʹttemvuõtt vaʹlljeed jiijjâsǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid juõʹǩǩåʹrnn jânnmest. Mättstroiʹttel õõlǥče riâššâd soti-sueʹrji škooultõõzz, mii väldd lokku sääʹmǩiõlid da kulttuur. Škooultõõzz vasttõsjuâkksen da koordinõʹsttjen toiʹmmjeʹči Sääʹm škooultemkõõskõs. Ânnʼjõž soti-tuâjjlažkååʹdd silttummuž sääʹmǩiõlin, kulttuurâst da historiast âlgg ravveed.

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue hakee saamen kielilain 31. pykälän mukaista valtionavustusta tälle vuodelle yhteensä 100 000 euroa. Summasta 30 000 euroa käytettäisiin käännös- ja tulkkauskuluihin sekä 70 000 sijaiskustannuksiin, joita syntyy, kun työntekijät opiskelevat saamea. Hyvinvointialue aikoo tiedottaa oikeusministeriötä rahoituksen todellisesta tarpeesta. Rahoituksen leikkaukset vaikeuttavat saamen kielilain toteuttamista.

Kuávluhaldâttâs meridij, ete pyereestvaijeemkuávlu ocá säämi kielâlaavâ 31. ceehi miäldásii staatâtorjuu taan ihán ohtsis 100 000 eurod. Taan summeest 30 000 eurod kevttuuččii jurgâlem- já tulkkumkoloid já 70 000 sajasâškoloid, moh šaddeh, ko pargeeh loheh sämikielâ. Pyereestvaijeemkuávlu áigu tieđettiđ riehtiministeriö ruttâdem tuođâlii táárbust. Ruttâdem keeppidmeh vádásmiteh säämi kielâlaavâ olášuttem.

Guovlluráđđehus mearridii, ahte buresveadjinguovlu ohcá stáhtadoarjaga sámi giellalága 31. paragráfa vuođul dán jahkái oktiibuot 100 000 euro. Dán supmis 30 000 euro geavahuvvošii jorgalan- ja dulkongoluide ja 70 000 sadjásašgoluide, mat bohtet das, go bargit lohket sámegiela. Buresveadjinguovlu áigu dieđihit vuoigatvuođaministeriijai ruhtadeami duohta dárbbus. Ruhtadeami unnideapmi vádduda sámi giellalága ollašuhttima.

Vuʹvddhalltõs tuʹmmji, što pueʹrrvââjjamvuʹvdd ooʒʒ sääʹmǩiõll-lääʹjj 31§ meâldla riikkveäʹǩǩvuõđ tän ekka õhttseʹžže 100 000 euʹrred. Tieʹǧǧin nuʹtt 30 000 euʹrred âânčeš jåårǥlâʹttem- da tuʹlǩǩeemkoolid di 70 000 sâjjsažkoolaid, kook šâʹdde, ko tuâjjla mättʼtâʹtte sääʹmǩiõl. Pueʹrrvââjjamvuʹvdd äigg teâđted vuõiggâdvuõttministeria teäggtõõzz tuõđlaž taarbâst. Teäggtõõzz čuõppmõõžž heättʼtâtte sääʹmǩiõll-lääʹjj čõõđ viikkmõõžž.

Hyväksyttiin sopimus Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden tietohallintoyhteistyöstä. Nimettiin Lapin hyvinvointialueen edustajiksi yhteisen tietohallinnon neuvottelukuntaan varsinaisiksi jäseniksi Kalle Huusko, Marja-Leena Laitinen, Timo Peisa sekä varajäseniksi Marja-Riitta Mällinen, Terje Juutilainen, Outi Keinänen sekä yhteisen tietohallinnon johtokuntaan varsinaisiksi jäseniksi hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela ja tukipalvelujen toimialajohtaja Mikko Häikiö sekä varajäseniksi sote-palvelujen toimialajohtaja Miia Palo ja henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

Päätettiin liittyä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämään yhteishankintaan, jonka tarkoitus on myydä Esko Systems Oy:n osakkeet ja kilpailuttaa Esko asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskeva palvelusopimus.

Merkittiin tiedoksi nuorisovaltuuston toimikauden väliarviointi, toimintakertomus vuosilta 2024-2025 ja talousarvio vuodelle 2026. Myönnettiin Ainomaija Mäenpäälle ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä ja vahvistettiin uudeksi jäseneksi Hilda Musta ja varajäseneksi Nelli Turunen Inarista.

Merkittiin tiedoksi Lupa- ja valvontaviraston huomautus, jonka mukaan muistutusten käsittely ei ole kaikilta osin toteutunut kohtuullisessa ajassa. Virasto pitää tärkeänä, että hyvinvointialue järjestää aiheesta koulutusta sekä seuraa vastausten käsittelyä, sisältöä ja laatua.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski Vilkka-rakennuksen sisäilman parantamistoimia.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta vuonna 2025. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet ovat järjestäneet sote-palvelut edellistä vuotta paremmin sekä paremmin kuin julkisessa keskustelussa esitetään. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, ja hoidon jatkuvuusmalleja on kehitetty kaikilla hyvinvointialueilla. Lapin hyvinvointialueella ympärivuorokautisten asumispalvelujen piirissä on keskimääräistä enemmän asukkaita.

Hyväksyttiin neljän hoiva-avustajan palkkaaminen vammaispalveluihin Pihlajarinteen asumisyksikköön. Rakennuksessa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää, minkä vuoksi lisäresursseja tarvitaan poistumisturvallisuuden varmistamiseen.

Myönnettiin Pertti Hemmingille ero henkilöstöjaoston jäsenen tehtävästä sekä valittiin tilalle Jarmo Siivikko ja varajäseneksi Mikko Koivulehto. Hemminki on pyytänyt eroa muiden luottamustoimien vuoksi.

Merkittiin tiedoksi, että ennusteen mukaan viime vuoden tilinpäätös olisi reilu 4 miljoonaa ylijäämäinen. Vielä viime kesänä tulokseksi ennustettiin 27 miljoonan alijäämää.  

Tehtiin muutoksia talous- ja asiakasmaksuasioiden toimivaltuuksiin.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat apuvälineiden lainausprosessin kehittämistä sekä vaihdevuosien parempaa huomioimista perusterveydenhuollossa.

Rovaniemen alueen tilatarveselvityksen luonnosta koskeva asia jätettiin pöydälle.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Pohjoisen yhteinen ääni voimistuu – yhteistyöalue kokoontui Talvipäiville Ouluun

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) Talvipäivät järjestettiin Oulussa 9.–10.3.2026. Tilaisuus kokosi yhteen Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden luottamushenkilö- ja virkajohtoa sekä valtionhallinnon edustajia keskustelemaan pohjoisen yhteistyöstä, YTA‑sopimuksesta ja yhteisistä edunvalvonnan kärjistä.

Päivien aikana jaettiin tilannekuvaa pohjoisen haasteista ja vahvuuksista. Yhteistyötä halutaan syventää, jotta alueiden rahoitus, palvelut ja päätöksenteko vastaavat pohjoisten olosuhteiden erityispiirteitä. Yhteinen linja on ratkaisevaa, jotta pohjoisen ääni kuuluu valtakunnallisessa keskustelussa.

Rahoitusmalli koetaan epäoikeudenmukaiseksi

Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma kuvaa pohjoisen tilannetta tiukaksi:

-Rahoitusmalli ei ole pohjoiselle suopea. Nollasummaperiaate lisää rahoitusta toisilla alueilla ja vähentää sitä toisilla – ja tässä asetelmassa Pohjois-Suomi on häviäjien joukossa. Tällä on vaikutuksia koko alueen elinvoimaan.

Vaikka kaikilla neljällä hyvinvointialueella on alijäämän kattamista edessään, viime vuosi oli taloudellisesti ylijäämäinen ja uudistusten toimeenpano on edennyt. Palveluja on yhdenmukaistettu ja alueilla on otettu käyttöön uusia palvelumuotoja.

-Rahoituksen epävarmuus on yhteinen huoli. Varmaa on ainoastaan, että merkittävää lisärahoitusta ei ole tulossa. Yhteistyötä tarvitaan monessa: erikoissairaanhoidossa, kuljetus- ja tukipalveluissa, tutkimuksessa ja koulutuksessa, toteaa Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa.

Alueet vastustavat alueliitoksia – yhteistyötä halutaan syventää

Yhteinen näkemys on, että itsehallinto halutaan säilyttää ja alueliitoksia ei toivota. Yhteistyötä halutaan vahvistaa erityisesti varautumisessa, tuki- ja kuljetuspalveluissa sekä tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

-Tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja työrauhaa uudistusten toimeenpanoon, sanoo Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Ministeriöt: yhteistyösopimusten täsmentämistä ja talouden realiteetteja – STM:n ja VM:n yhtenäiset viestit pohjoiselle

Talvipäivillä kuultiin sekä sosiaali‑ ja terveysministeriön että valtiovarainministeriön ajankohtaiset katsaukset.

STM:n edustajat Andreas Blanco Sequeiros ja Mari Kinnunen korostivat, että aiemmat yhteistyöaluesopimukset eivät olleet lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Nyt laadittavien sopimusten on oltava aiempaa konkreettisempia, täsmällisempiä ja valmistauduttava myös tuleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Sopimusluonnos on STM:ssä tarkasteltavana, ja alueita kuullaan kevään aikana.

VM:n osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen toi esiin talouden ja järjestämiskyvykkyyden näkökulmat: palvelut ovat monella alueella paremmalla tolalla kuin kuntapohjaisessa mallissa, henkilöstön saatavuus on parantunut ja integraatio kehittynyt – mutta alueiden väliset erot kasvavat ja digitalisaatio on vasta alkuvaiheessa. Keväällä käynnistyvä parlamentaarinen tulevaisuustyö määrittää hyvinvointialueiden valtakunnallisen suunnan.

Pohjoisen yhteinen tavoite: oikeudenmukaisempi rahoitus

Hyvinvointialueiden toiminnan kannalta on ratkaisevaa, että rahoitus vastaa lakisääteisiä tehtäviä ja pohjoisen erityisolosuhteita. Pohjoinen esittää muun muassa:

• palvelutarpeeseen perustuvan rahoituksen vahvistamista.
• nollasummaperiaatteen purkamista. Joidenkin alueiden rahoituksen kasvamisen ei pitäisi vähentää rahoitusta toisilla alueilla.
• siirtymätasausten ja jälkikäteiskorjausten uudistamista reilummiksi.

Pohjoisen yhteistyöalue jatkaa aktiivista, yhteistä edunvalvontaa ja rakentaa määrätietoisesti ratkaisuja, joiden takana neljä hyvinvointialuetta voivat seistä yhdessä – samaa tavoitetta ja samaa suuntaa kohti.

Takaisin edelliselle sivulle

Inarin mielenterveystoimisto muuttaa maanantaina 16.3. Ivalon terveyskeskukseen

Inarin mielenterveystoimisto muuttaa maanantaina 16.3.2026 Ivalon terveyskeskuksen tiloihin osoitteeseen Sairaalakatu 15. Sisäänkäynti mielenterveystoimistoon on joen puoleisesta ovesta. Vastaanotot löytyvät oikealle lähtevän käytävän varrelta.

Ajanvaraus asiakkaille palvelee samassa numerossa kuin ennenkin 040 653 0688 maanantaista perjantaihin klo 12–13.

Voit otta yhteyttä mielenterveystoimistoon myös DigiLaphan kautta, jos tarvitset tukea esimerkiksi mielenterveyteen, päihteisiin tai riippuvuuksiin liittyvissä kiireettömissä asioissa. Yhteydenottoon vastataan 5 päivän sisällä.

***

Anára mielladearvvasvuođadoaimmahat fárre vuossárgga 16.3. Avvila dearvvasvuođaguovddážii

Anára mielladearvvasvuođadoaimmahat fárre vuossárgga 16.3. Avvila dearvvasvuođaguovddáža lanjaide čujuhussii Sairaalakatu 15. Mielladearvvasvuođadoaimmahahkii sisa mannat uvssas, mii lea joga bealde. Vuostáválddáhagat gávdnojit váccáhagas, mii vuolgá olgeš guvlui.

Áigevárren áššehasaide bálvala seamma nummiris go ovdalge 040 653 0688 vuossárggas bearjadahkii dii. 12–13.

Sáhtát váldit oktavuođa mielladearvvasvuođadoaimmahahkii maiddái DigiLapha bokte, jus dárbbašat doarjaga ovdamearkka dihte mielladearvvasvuhtii, gárrenávdnasiidda dahje sorjjasvuođaide gullevaš hoahpuhis áššiin. Oktavuođaváldimii vástiduvvo 5 beaivvi siste.

***

Aanar miõlltiõrvâsvuõttkoontâr serdd vuõssaarǥ 16.3. Âʹvvel tiõrvâsvuõttkõõskõʹsse

Aanar miõlltiõrvâsvuõttkoontâr serdd vuõssaarǥ 16.3.2026 Âʹvvel tiõrvâsvuõttkõõskõõzz sââʹjid addrõʹsse Sairaalakatu 15. Miõlttiõrvâsvuõttkonttra jååʹđet sizz jooǥǥ peällsaž uusâst. Vuâsttavälddmõõžž käunnʼje vueʹljspeälla vuõʹlǧǧi vaaʒʒtõõǥǥ peällsest.

Ääiʹjvaʹrjjummuš äʹššniiʹǩǩid kääzzkâstt seämma nââmrest ko ouddâl 040 653 0688 vuõssaarǥâst piâtnca č. 12–13.

Vuäitak väʹldded õhttvuõđ miõlltiõrvâsvuõttkonttra DigiLapha pääiʹǩ še, jõs taarbšak tueʹrj ouddmiârkkân miõlltiõrvâsvuõđ, peäʹncid leʹbe addiktioid kuõskki ǩirrsâʹttem aaʹššin. Õhttvuõttvälddmõʹšše vaʹstteet 5 peeiʹv seʹst.

Takaisin edelliselle sivulle

Muistathan seurata maksukattosi täyttymistä

Terveydenhuollon asiakasmaksuilla on vuosittainen maksukatto, jonka täytyttyä suurin osa julkisen terveydenhuollon maksuista muuttuu maksuttomiksi loppuvuodeksi. Maksukaton kertymistä on kuitenkin tärkeää seurata itse, jotta maksujen muuttuminen maksuttomiksi voidaan huomioida oikeaan aikaan.

Vuonna 2026 maksukatto on 815 euroa. Kun maksukatto täyttyy kalenterivuoden aikana, suurin osa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista muuttuu maksuttomiksi loppuvuodeksi.

Maksukattoon lasketaan mukaan esimerkiksi terveyskeskuksen lääkärikäynnit, poliklinikkakäynnit ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut. Kaikki maksut eivät kuitenkaan kerrytä maksukattoa. Voit tarkistaa maksukattoa kerryttävät palvelut verkkosivuiltamme.

Seuraa maksukaton kertymää

Asiakkaan on tärkeää seurata itse maksukaton täyttymistä.

Lapin hyvinvointialueella on käytössä useita eri potilastietojärjestelmiä. Tämän vuoksi maksukaton kertymää ei voida seurata keskitetysti tai automaattisesti. Asiakaslaskutuksen asiantuntijat seuraavat kuitenkin maksukaton kertymää niiltä osin kuin se on teknisesti mahdollista. Erityisesti lyhytaikaisen laitoshoidon laskutuksessa pyritään huomioimaan asiakkaan aiempi maksukattokertymä aina laskutuksen yhteydessä.

Toimi näin

Säilytä saamasi maksukuitit ja tarkista maksukertymäsi. Asiakaslaskuilla on maininta siitä, kerryttääkö palvelu maksukattoa.

Kun maksukatto täyttyy, ilmoita siitä Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksujen asiakaspalveluun. Yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme sekä laskulta.

Kun maksukattosi on ylittynyt, hyvinvointialue antaa sinulle maksukaton ylittymistä koskevan todistuksen eli vapaakortin. 

Vapaakortti

Vapaakortti myönnetään, jos sinulle ja huollossasi oleville alle 18-vuotiaille lapsille on kertynyt asiakasmaksuja yhteensä 815 € kalenterivuoden (2026) aikana. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut voidaan laskea siis yhteen huoltajan maksujen kanssa.

Vapaakortti on voimassa kalenterivuoden loppuun. Sinun tulee esittää vapaakortti, kun käytät julkaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Vapaakortin voimassaolon aikana:

• lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään 18 vuotta täyttäneeltä 26,80 € hoitopäivältä
• muista maksukattoon huomioitavista palveluista ei peritä maksua.

Lisätietoja maksukatosta ja yhteystiedot asiakasmaksujen asiakaspalveluun löydät sivulta www.lapha.fi/maksukatto
 

Takaisin edelliselle sivulle

Perheasioiden sovitteluun pääsee nyt aiempaa paremmin koko Lapissa

Sovittelu auttaa perheitä löytämään yhteisiä ratkaisuja esimerkiksi eroon, huoltajuuteen ja arjen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lapin hyvinvointialueella perheasioiden sovittelun palvelut vahvistuvat merkittävästi. Alueelle on valmistunut 24 uutta perheasioiden sovittelijaa, mikä parantaa palvelun saatavuutta eri puolilla Lappia. Jatkossa sovitteluun on aiempaa helpompi päästä.

Uudet sovittelijat valmistuivat Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kesäyliopiston yhteistyössä järjestämästä perheasioiden sovittelijoiden perusopintojen koulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa sovittelupalvelujen alueellista verkostoa ja tuoda palvelu lähemmäs perheitä koko Lapissa.

Tukea eron ja arjen muutostilanteisiin

Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoinen, maksuton ja luottamuksellinen palvelu. Siihen voi hakeutua, kun parisuhteen päättymistä harkitaan tai erosta on jo päätetty. Sovittelua voidaan käyttää myös eron jälkeen esimerkiksi silloin, kun vanhempien välillä syntyy erimielisyyksiä lapsen arkeen liittyvistä asioista.

Sovittelussa vanhemmat voivat keskustella puolueettoman sovittelijan tukemana esimerkiksi lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista, elatuksesta tai arjen käytännön järjestelyistä ja vanhempien välisestä yhteistyöstä.

Tavoitteena on turvata lapsen asema ja hyvinvointi sekä auttaa vanhempia löytämään ratkaisuja, jotka tukevat lapsen turvallista arkea ja toimivaa eron jälkeistä vanhemmuutta.

Sovittelu ja lastenvalvojan palvelut tukevat toisiaan

Perheasioiden sovittelu ja lastenvalvojan palvelut täydentävät toisiaan. Perhe voi hakeutua sovitteluun omasta aloitteestaan tai lastenvalvoja voi ohjata vanhemmat sovitteluun. Sovittelussa syntyneet sopimukset voidaan myöhemmin vahvistaa kirjallisesti lastenvalvojan luona.

Sovittelijoina toimivat perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset, jotka toimivat keskusteluissa puolueettomina tukijoina.

Näin pääset sovitteluun

Perheasioiden sovitteluun voi hakeutua omalla paikkakunnalla perheneuvolan kautta, lounaisen Lapin (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) alueella myös lastenvalvojien kautta.

Perheasioiden sovitteluun omassa kunnassasi pääset tutustumaan paikkakuntavalinnan tehtyäsi sivulla Perheasioiden sovittelu.