Takaisin edelliselle sivulle

Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

Kuva: Jarno Niemi

Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana. 

Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä 

Kirurgia  

Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat leikkaukset siirretään Lapin keskussairaalan terveydenhuoltolain mukaisesti. Päiväkirurgisia ja alle 23 tuntia toimenpiteen jälkeen sairaalassa seurattavia (HERKO)leikkauksia siirretään tehtäväksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jotta leikkaussalikapasiteettia vapautuu Lapin keskussairaalassa raskaaseen kirurgiaan.   

Kirurgiset potilaat asioivat leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikkakäynnit jatkossakin lähimmässä toimipisteessä leikkauspaikasta riippumatta. Lääkäreillä on jatkossa mahdollisuus työskennellä sairaalan molemmissa toimipisteissä.  

Päivystys   

Länsi-Pohjan keskussairaalassa säilyy väestölle avoin ympärivuorokautinen päivystys ja Meri-Lapin alueen väestö hakeutuu hoitoon Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalle kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi sairaalassa on usean eri erikoisalan päivystys kello 22.00 asti. Yöaikaan Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalla päivystää akuuttilääkäri sekä yleislääkäri. Tarvittaessa potilas lähetetään jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan tai OYS:aan riippuen siitä, edellyttääkö potilaan sairaus jatkohoitoa keskussairaalassa vai yliopistosairaalassa. Ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys päättyy Länsi-Pohjan keskussairaalassa aikavälillä 22.00-7.00 laissa tapahtuvan muutoksen vuoksi.  

Medisiiniset toiminnot  

Medisiininen vuodeosastotoiminta ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Raskas tehohoito keskitetään Lapin keskussairaalaan 1.10.2025 alkaen monierikoisalaisen yöpäivystyksen päättyessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

Anestesiapäivystys sekä sisätautien vapaamuotoinen päivystys jatkuvat myös yöaikana Länsi-Pohjan keskussairaalassa mahdollistaen tehovalvonnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa.   

Takaisin edelliselle sivulle

Palvelusetelituottaja, lisää nyt tietosi PSOP-järjestelmään, jotta voit laskuttaa syyskuussa tuottamasi palvelut

Lapin hyvinvointialue suosittelee palvelusetelituottajia kirjautumaan PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian.

Lapin hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden sähköisen PSOP-palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän sosiaalipalveluissa. Vaana-järjestelmä poistuu käytöstä 31.8.2025, mutta palveluseteliyrittäjä voi laskuttaa vielä elokuussa tuottamansa palvelut syyskuun alussa Vaana-järjestelmän kautta.

Suosittelemme, että kaikki uudet ja vanhat palvelusetelituottajat kirjautuvat PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian. Yrityksen tiedot viedään PSOP-järjestelmään yrityksen nimenkirjoitusoikeudellisena käyttäjänä tai yrityksen puolesta-asiointiin myönnetyllä Suomi.fi-valtuudella.

Tämän jälkeen yritys voi hakeutua palveluntuottajaksi sääntökirjojen mukaisesti. Verkkosivuiltamme löytyvät 1.9.2025 alkaen voimassa olevat sääntökirjat, joista löytyvät pakolliset liitetietovaatimukset.

Edellytämme Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun kuulumista. Tilaajavastuulainmukaiset tiedot siirtyvät palvelusta suoraan PSOPiin. Tietoturvavaatimusten selvitystä ja henkilötietojen käsittelytoimien kuvausta koskevat ladattavat ja täytettävät lomakkeet löytyvät täältä.

Katso henkilötietolomakkeen täyttämisestä järjestetyn infotilaisuuden tallenne: https://youtu.be/oidOTQjZaEM (Tallenne on katsottavissa 3.7.2025 asti.)

PSOP-infotilaisuuksia elokuussa

Järjestämme PSOP-järjestelmän käyttöönottoon liittyviä infotilaisuuksia elokuussa. Pyydämme kaikkia infoihin osallistuvia vastaamaan 20.7.2025 mennessä ennakkokyselyyn, jolla kartoitamme PSOP-järjestelmään ja sääntökirjoihin liittyviä kysymyksiä. 

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: omaishoidon tuen vapaan palvelusetelisääntökirja
ti 12.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen palvelusetelisääntökirja
ke 13.8.2025 klo 10–11. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: kotihoidon palvelusetelisääntökirja
to 14.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: tukipalvelujen palvelusetelisääntökirja
ti 19.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: lääkkeiden annosjakelun palvelusetelisääntökirja
ke 20.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-koulutus palveluntuottajille: kirjaaminen 
ke 27.8.2025 klo 14.30–15.30 ja samansisältöisenä ti 2.9.2025 klo 15–16. Liity infoon tästä.

Henkilökohtaisen avun ja vammaisen henkilön asumisen tuen palvelusetelisääntökirjoja koskevat infot pidetään syyskuun alussa. Infojen tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Takaisin edelliselle sivulle

Yhdessä mielenterveysperustaisia sairaspoissaoloja vastaan

Lapin hyvinvointialue toimii vuonna 2025 osatoteuttajana Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeessa. Hankkeessa työterveyshuollon palveluita järjestäville yrityksille tarjotaan tukea ja työvälineitä asiakkaidensa psyykkisen voinnin kartoittamiseen, sekä matalan kynnyksen tuen toteuttamiseen.

Hankkeessa pyritään myös edistämään työterveyshuollon toimijoiden ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyötä, sekä yhteensovittamaan mielenterveysasioissa apua tarvitsevien hoitopolkuja. 

Monenlaisia ratkaisuja tarvitaan

Kansallisen, EU:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on vähentää mielenterveysperustaista työkyvyttömyyttä ja sairaspoissaoloja, mikä on myös Lapin alueen työikäisten kohdalla merkityksellistä. Lapin hyvinvointialueen johtavan työterveyslääkärin Ilkka-Petri Välitalon mukaan mielenterveyden haasteista johtuvaan työkyvyttömyyteen tarvitaan monenlaisia, kaikkia sektoreita koskettavia ratkaisuja, kuten ripeää matalan kynnyksen apua ja tukea kaikille lappilaisille tarpeen mukaan. 

– Terapiat etulinjassa -toimintamalli ja tämä hanke on mielestäni keskeinen, jotta saadaan laadukkaita tutkimusnäyttöön perustuvia työkaluja helpommin kaikkien saataville. Toivon myös, että kehittämistyön avulla voidaan saada sujuvuutta työterveyshuollon ja hyvinvointialueen välisiin asiakaspolkuihin entistä laajemmin, jotta apua tarvitsevan ei tarvitse lähteä asiansa kanssa useita kertoja uudelleen alusta, Välitalo summaa. 

Työterveyshoitajat etulinjaan

Käytännössä hankkeen avulla koulutetaan työterveyshuollon työntekijöitä Terapiat etulinjaan -mallin mukaisten työkalujen, eli Terapianavigaattorin hyödyntämiseen ja Ohjatun omahoidon toteuttamiseen. Terapianavigaattori on sote-ammattilaisen digitaalinen työväline psyykkisen voinnin ja tilanteen kartoittamiseen sekä tukitoimien suunnitteluun. Ohjattu omahoito on nopeasti aloitettava, lyhyt ohjausjakso, jossa apua tarvitseva toteuttaa omahoito-ohjelmaa ammattilaisen tukemana. 

Hankeyhteistyöhön tavoitellaan mahdollisimman monia työterveyshuollon yrityksiä. Tähän mennessä mukaan on alueella lähtenyt muutamia palveluntuottajia, joista yksi on Lapissa laajasti toimiva Lappica työterveys. Lappican palvelupäällikkö Anne Tahkolan mukaan Lappican asiakkaat tulevat hyötymään uudesta toimintamallista kaikilla Lappican toiminta-alueilla. Tämän vuoden puolella käyttöön otettavat toimintatavat antavat valmiuksia mielenterveyden tukemiseen ja muihin mielen pulmatilanteisiin tarttumiseen. 

– Tämän avulla asiakas voi saada apua henkiseen hyvinvointiinsa missä tahansa alueella onkaan. Omahoito-ohjelmista löytyy monenlaisia aiheita ja tietoa, joita voi hyödyntää, Tahkola kuvailee.

Lappica työterveydessä koulutuksen toimintamalliin saavat lähes kaikki riveissä olevat työterveyshoitajat. Työterveyshoitajien rooli mielenterveyden ja jaksamisen haasteista kamppailevien ensikohtaamisessa on Tahkolan mukaan keskeinen, ja siihen soveltuvat menetelmät ovat tarpeellisia.

– Työterveyshoitajat ovat jo pidempään kaivanneet työkaluja mielenterveyden tukemiseen asiakastyössä, ja tämä toimintamalli tuo meille juuri niitä, Tahkola kommentoi.

Itsekin työterveyshoitajana työskennellyt Tahkola näkee Ohjatun omahoidon olevan menetelmänä työterveyshoitajan työn ytimessä, sillä asiakastyössä korostuu usein ennaltaehkäisevä ohjaus ja neuvonta. Kouluttautuminen antaa Tahkolan mielestä hoitajille parempia eväitä tukea ripeämmin asiakkaita, joilla haasteet ovat vielä melko lieviä.

Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeen kehittämispäällikkö Sara Nurmisen mukaan myös muilla hyvinvointialueilla toimintamallin mukaiset työkalut ovat ammattilaisten keskuudessa otettu kiitoksilla vastaan. 

– Työterveyshoitajat ovat kertoneet saaneensa entistä vahvempaa selkänojaa, struktuuria ja tavoitteellisuutta työhönsä kohdatessaan mielenterveyteensä apua hakevia, Nurminen kuvailee.

Siltoja toimijoiden väleille

Työterveyshuollolle tarjottava toimintamalli mukailee Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden omaa hoidon porrastusta. Käyttöön otettavat työkalut ovat siis yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa. Kehittämispäällikkö Nurminen nostaa esiin palveluketjujen yhteensovittamisen yhteiskunnallista merkitystä:

– Koko palvelujärjestelmän näkökulmasta samojen työkalujen ja -menetelmien hyödyntäminen vahvistaa yhteistyötä työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden välillä, vähentää päällekkäistä työtä ja tukee tarpeenmukaista hoidon jatkuvuutta.

Myös Lapin hyvinvointialueella tunnistetaan työterveyshuollon ja hyvinvointialueen mielenterveyspalvelujen yhteensovittamisen tärkeys. 

– On todella hyvä ja tervetullutta, jos erilaisia siltoja ja tiedon kulkuväyliä, jotka ovat mahdollisimman yhtämittaisia, syntyy, johtava työterveyslääkäri Välitalo muotoilee. 

Hanketyöskentely jatkuu paikallisen kehittämiskoordinaattorin avulla vuoden loppuun asti. Työterveystoimijoiden kouluttamisen lisäksi työ painottuu hyvinvointialueen ja työterveyshuollon yhteistyön edistämiseen, kuten toimijalta toiselle siirtyvien asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiseen. 

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lue lisää hankkeesta: Terapiat etulinjaan

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.

Takaisin edelliselle sivulle

Ylitornion terveysasemalla asiointi muuttuu

Terveysasemalla kehitetään avovastaanoton palveluja ja tämä tuo mukanaan muutoksia vastaanotolla asiointiin 27.6.2025 alkaen. Muutoksia on terveysaseman aukioloajoissa ja puhelinpalvelussa.

Terveysaseman ja puhelinpalvelun uudet aukioloajat

• arkisin ma-to klo 8–16 
• perjantaisin sekä arkipyhiä edeltävänä päivänä klo 8–15 

Puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Aika vastaanotolle tulee varata aina etukäteen soittamalla. 

Alueet ovat samat kuin ennenkin. 

Soita 

• 1. alueen puhelinpalvelu 016 860 4231 
• 2. alueen puhelinpalvelu 016 860 4232 
• 3. alueen puhelinpalvelu 016 860 4233 
• Toimisto 016 860 4230 

Sinulle soitetaan takaisin saman päivän aikana. Puhelinpalvelussa voit valita, onko asiasi 

1. Kiireetön eli kiireetön ajanvaraus vastaanotolle, esimerkiksi pitkäaikaissairauden kontrolliin
2. Kiireellinen eli asiasi tarvitsee hoitoa 1–3 päivän sisällä 
3. Toimisto eli reseptiasiat, laboratorion ja röntgenin ajanvaraus, potilasasiakirjat ja taksikeskusasiat 

Suosittelemme hoitamaan kiireettömät asiat klo 10 jälkeen. 

Varatulle ajalle saapuessa ei tarvitse ilmoittautua.

Terveysaseman toimisto palvelee arkisin ma–pe klo 8–14. 

Terveysaseman ollessa kiinni

Jos tarvitset ohjeita äkillisen sairastumisen tai tapaturman hoidossa, tai harkitset lähtöä päivystykseen, niin ole yhteydessä päivystysapuun numeroon 116 117. Muuten ole yhteydessä terveysasemalle seuraavana arkipäivänä. Hätätilanteessa soita aina 112.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä

Kuva: Lapin materiaalipankki.

Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.

Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela rauhoittelee.

Käytännön työ alkaa syksyllä, ja tavoite on, että ensi kesään mennessä ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteinen arviointiryhmä toimittaa toimenpide-ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Mahdollinen aluejakoselvitys on erillinen prosessinsa, jota ministeriö voi harkita, jos se ei katso joko toimenpide-ehdotuksia tai niiden toimeenpanoa riittäväksi.

Toimivat palvelut, mutta kattamattomat alijäämät

Valtio voi käynnistää arviointimenettelyn joko taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Lapin osalta syynä on, että vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut alle 80 prosenttia ja laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lisäksi Lapille on myönnetty lainanottovaltuutta.

Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.

– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, Jokela kertoo.

– Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut joulukuussa, että jos arviointimenettelyyn joudutaan, se johtuu taloudesta eikä lappilaisten palvelujen vaarantamisesta. Lappi pyrkii kattamaan alkuvuosien alijäämät vasta vuoteen 2030 mennessä, kun lain mukaan ne pitäisi kattaa jo viimeistään vuonna 2026. Näiden linjausten takana on edelleen helppo seistä, Peisa toteaa.

– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta, Jokela toteaa.
Lappi on niin sanottu sirpalealue, jossa ei ole taustalla laajoja kuntayhtymiä. Siksi toiminnan yhteensovittaminen, muutokset ja niistä saatavat taloushyödyt ottavat aikansa.

Siirtymätasauksen poistaminen korjaisi talouden

Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut niin sanottua siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista. Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa vuosittain noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.

Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

– Tämä tavoite on edelleen realistinen, arvioi Jokela.

– Koemme, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti, Timo Peisa toteaa.

Peisa nostaa esimerkiksi Lapin hyvin voimakkaan riippuvuuden julkisista palveluista. Käytännössä yksityisiä palveluita ei ole käytettävissä laajoilla alueilla.

Muut arviointimenettelyyn osallistuvat hyvinvointialueet ovat Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa.

– Kaikilla kolmella arvioinnissa olevalla hyvinvointialueella siirtymätasaus on merkittävä syy alijäämiin. Kyllä sekin kertoo selkeästä rakenteellisesta rahoitusongelmasta, Jokela toteaa.

Arviointimenettelystä hyvinvointialuelaissa

Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut alijäämiään vuoteen 2026 mennessä, jos vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin, jos laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuus tai valtion lisärahoitusta.

Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Arviointiryhmä tekee ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän on käsiteltävä myös ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta eli käytännössä ehdotus yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.

Aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava aluevaltuuston toimenpidepäätösten pohjalta. Hyvinvointialue raportoi toimenpiteistä neljännesvuosittain ja toimittaa valtiovarainministeriölle selvityksen toimenpiteiden toteutumisesta tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö voi päättää aluejakoselvittäjän asettamisesta joko toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten pohjalta tai jos toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen viranomaiset saavat tehdä merkittäviä ja pitkäaikaisia talouspäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksien vastaisia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä tai kiireellistä.
 
Lue valtiovarainministeriön tiedote: Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella