Takaisin edelliselle sivulle

Palveluverkkosuunnitelmat uudelle lausuntokierrokselle

Lapin aluehallitus varaa henkilöstölle, asiakkaille, lappilaisille ja sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa palveluverkon muutosten uudelleenvalmisteluun. Suunnitelma tulee kommentoitavaksi Otakantaa.fi-palveluun. Lausunnot on annettava 30.9.2024 mennessä. Hyvinvointialue järjestää muutossuunnitelmista myös kuntakohtaisia asukastilaisuuksia syyskuun aikana.

Aluehallitus hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksia koskevan suunnitelman tässä vaiheessa pohjaksi lausunnoille. Valmistelua jatketaan elo-syyskuun aikana aluehallituksen ohjauksessa. Tavoite on, että aluevaltuusto käsittelee palveluverkkomuutosten linjauksia kokouksessaan 28. lokakuuta.

Suunnitelman mukaan sosiaalipalvelujen palvelurakennetta kevennettäisiin muun muassa palveluasumisen osalta. Muutoksia tulisi myös terveyskeskusten vuodeosastoihin. Lisäksi esimerkiksi sairaaloiden työnjakoa uudistettaisiin.

Taustalla mahdolliset jääviydet

Aluevaltuusto päätti palveluverkkoon liittyvistä linjauksista jo kertaalleen huhtikuussa, mutta päätöksistä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätösesityksiä valmisteli aluehallitus, jonka jäsenistä osa oli mahdollisesti esteellisiä kuntiin liittyvän kaksoisroolin vuoksi.

Uudessa valmistelussa kunnanhallitusten jäsenet ja kuntien johtavat viranhaltijat eivät osallistu asian käsittelyyn aluehallituksessa tai muissa hyvinvointialueen toimielimissä. Aluevaltuustossa he kuitenkin voivat osallistua päätöksentekoon.

Takaisin edelliselle sivulle

Palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskevat asukastilaisuudet viikolla 14

Kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta.

Tervetuloa Lapin hyvinvointialueen asukastilaisuuteen!  

Aiheina ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia sekä hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelma.  

Tilaisuudessa asukkailla sekä paikallisilla kumppaneilla ja päättäjillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida sekä antaa palautetta. Paikalla on hyvinvointialueen johtoa vastaamassa kysymyksiin ja kuulemassa asukkaiden ajatuksia.  

Tilaisuudet pidetään  

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Simo, Simon koulun ruokala, Simontie 3, etäseuraaminen Teamsin kautta

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Kolari, kunnan virastotalon valtuustosali, Isopalontie 2 
etäseuraaminen Kolarin Trueconnector-palvelu 

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Ranua, Kerkkä, Aapiskuka 6 C, etäseuraaminen Ranuan Youtube-kanava     

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Kemi, Kemin kulttuurikeskuksen auditorio, Marina Takalon katu 3, etäseuraaminen: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Inari, Inarin kunnantalo, Piiskuntie 2, Ivalo, etäseuraaminen: Zoomin kautta

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Pelkosenniemi, Valtuustosali, Sodankyläntie 1 A, etäseuraaminen Teamsin kautta

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Muonio, Yhtenäiskoulun auditorio, Opintie 8, etäseuraaminen: Teams tai Facebook-live 

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Kittilä, Kunnanvirasto valtuustosali, Valtatie 15, etäseuraaminen: Teamsin kautta

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Rovaniemi, Lapin keskussairaalan auditorio, 0.kerros, Ounasrinteentie 22 etäseuraaminen Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava 

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Sodankylä, Kunnanviraston valtuustosali, Jäämerentie 1, etäseuraaminen Teamsin kautta  

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Ylitornio, auditorio, Alkkulanraitti 55, etäseuraaminen Teamsissä 

Torstaina 4.4. klo 17–19 Keminmaa, Valtuustosali, Kunnantie 3, etäseuraaminen Keminmaan kotisivujen kautta

Torstaina 4.4. klo 17–19 Tervola, virastotalo kunnan valtuustosali, Keskustie 81, etäseuraaminen Tervolan Youtube-kanava 

Torstaina 4.4. klo 17–19 Enontekiö, kunnan valtuustosali, Ounastie 165, 
etäseuraaminen: Enontekiön Youtube-kanava. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen sähköpostiin kysymykset@enontekio.fi 3.4. klo 15 mennessä, josta ne välitetään anonyymeinä tilaisuuteen.  

Torstaina 4.4. klo 17–19 Posio, Valtuustosali, Kirkkotie 1, 
etäseuraaminen: Posion Youtube-kanava 

Torstaina 4.4. klo 17–19 Savukoski, kunnanviraston valtuustosali, Kauppakuja 2 A 1, etäseuraaminen Savukosken Youtube-kanava

Torstaina 4.4. klo 17–19 Utsjoki, Virastotalon valtuustosali, Luossa 1A, etäseuraaminen Zoomissa 

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Tornio, kirjaston Aineen Taidemuseo, Torikatu 2, etäseuraaminen Teamsin kautta

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Pello, kunnanviraston valtuustosali, Kunnantie 4 
etäseuraaminen Pellon Trueconnector-palvelussa

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Kemijärvi, kaupungintalon valtuustosalissa, Hallituskatu 4, etäseuraaminen Kemijärven Youtube-kanava

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Salla, Save Salla Senter, Kuusamontie 9, etäseuraaminen Sallan Youtube-kanava 

Sitä mukaa, kun mahdollisuudet seurata tilaisuuksia etänä varmistuvat, ne lisätään listalle. 

Palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavina otakantaa.fi -palvelussa sekä lapha.fi/palvelustrategia -sivustolla. Jälkimmäisellä voi edelleen tutustua asiaan. 

Tervetuloa kysymään, kommentoimaan ja keskustelemaan! 

Tilaisuudet järjestävät yhteistyössä Lapin kunnat ja hyvinvointialue. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.

Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.

-Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.

-Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

Terveysasemat
Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.

Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.

Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.

Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.

Vuodeosastohoito
Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.

Kotiin annettavat palvelut
Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.

Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.

Ikääntyneiden palveluasuminen
Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.

Lapsiperheiden tukeminen
Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.

Digitaaliset palvelut
Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.

Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä

Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.

Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa

Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia 

Lisätietoja
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237    
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916

Takaisin edelliselle sivulle

Järjestöjen webinaarin tallenne katsottavissa - jätä kommentit 3.4. mennessä

Talouden sopeuttamisohjelmaa ja sote-palvelustrategiaa koskeva webinaari järjestöille järjestettiin maanantaina 18.3.2024. Tallenne on julkaistu ja katsottavissa kaksi viikkoa.

Webinaarin tallenne on katsottavissa 14 vuorokautta Youtubessa.

Tilaisuudessa esitetyt materiaalit on tarkasteltavissa alla olevista linkeistä.

Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja (pdf)

Miia Palo, terveysjohtaja (pdf)

Sirkka-Liisa Olli, strategiajohtaja (pdf)

Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja (pdf)

Järjestöjen kommentteja ja lausuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaan voi jättää Otakantaa-palvelussa

Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmaa koskevat kommentit ja lausunnot voi jättää Otakantaa-palvelussa

Molempiin pyydetään jättämään kommentit 3.4.2024 mennessä.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin sairaaloiden työnjaon valmistelu etenee

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu etenee rivakkaa vauhtia. Lapin sairaaloiden työnjaon osalta on tehty suuntaviivoja, joita lähdetään tarkentamaan aluevaltuustolle 22.4.2024 esitettävään palvelustrategiaan.

Tavoitteena on, että Lapissa on jatkossa yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus kahdessa eri sairaalarakennuksessa, kahdella eri paikkakunnalla. Palvelut järjestetään kaikille hyvinvointialueen asukkaille tasavertaisesti. Yhtenäistämistyö etenee vaiheittain. 

Ensimmäisessä vaiheessa akuuttiklinikan toiminta ja päivystävien erikoisalojen lääkärityö Länsi-Pohjan keskussairaalassa siirtyy Lapin hyvinvointialueen tuotantovastuulle vuoden 2025 alusta. Muutos tehdään, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan kiireellistä hoitoa ei voida ulkoistaa. Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimusta on tältä osin muutettu. Tällä ei ole suoraan vaikutuksia palveluihin tai kustannuksiin, mutta osalla henkilöstöä työnantaja vaihtuu. 

Vuodelle 2025 suunnitellaan myös muutoksia päivystystä edellyttäviin palveluihin. Synnytykset ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisivät laphan alueella Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Molemmissa sairaaloissa jatkuisi edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja vähintään osittain radiologian ja kirurgian erikoisaloilla. Länsi-Pohjan keskussairaalan osalta valmistellaan lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautisen erikoislääkäripäivystyksen lopettamista ja kirurgian päivystyksen supistamista. Muutokseen ja sen aikatauluun vaikuttaa se, että hyvinvointialueelle ei ole siirtymässä Mehiläinen Länsi-Pohjalta nykyisten päivystystoimintojen ylläpitämiseen tarvittavaa määrää lääkäreitä. 

Yksi kokonaisuus kahdessa sairaalassa 

Lapin molemmissa sairaaloissa on tärkeää turvata suunnitellun leikkaustoiminnan edellytykset. Tavoitteena on, että potilaat siirtyvät jatkossa yhteen leikkausjonoon kahden sijaan. Alkuvaiheessa sairaaloista ei ole mahdollista muuttaa osastohoitojaksoja merkittävästi, sillä on otettava huomioon käytettävissä olevat tilat, tukipalvelujen riittävyys sekä hoitotyön osaaminen ja saatavuus. 

Työnjakoa tehdään erikoisalojen ja toimenpidekokonaisuuksien sisällä hyödyntämällä molempien sairaaloiden kapasiteettia. Pientä käyttäjäkuntaa koskevia ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä keskitetään sairaalakohtaisesti. Molemmissa sairaaloissa säilyy tehovalvontatasoinen hoito. 

Yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan optimointi tulevaisuudessa 

Seuraavissa vaiheissa sairaaloiden työnjakoa on tärkeää optimoida, erityisesti ennakkoon suunnitellussa toiminnassa. Toimintaa, joka ei ole päivystyksellistä kehitetään niin, että Oulun yliopistollisen sairaalan ostoja pystytään vähentämään. Samalla tiivistetään yhteistyötä OYS:n kanssa, jolloin potilaita voitaisiin ohjata myös Oulusta Lapin hyvinvointialueelle. 

Myöhemmissä vaiheissa tulee päätettäväksi myös erikoissairaanhoidon järjestämistavan valinta, esimerkiksi Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuskauden päättyessä vuonna 2033.