Navigointivalikko

Navigointivalikko

Talouspalvelut

Murupolku

Talouspalvelut otsikko

Lapin hyvinvointialueen talouspalvelut

Talouspalvelut - rahoituksesta

Rahoituksesta

Hyvinvointialueen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Rahoituksen käytöstä päättää aluevaltuusto.

Rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistaan rahoituslaskelma ja kertakorvauksen suuruus.

Laadimme vuosittain talousarvion ja -suunnitelman. Lisäksi laadimme talouden seurantaan  talousraportit kuukausittain sekä osavuosikatsaukset kvartaaleittain. 

Talouspalveluihimme kuuluu kirjanpito, laskutus, raportointi ja muut taloushallinnon tehtävät. Aluevaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmat.

Osavuosikatsaukset

Osavuosikatsaus Q3 vuonna 2023 (pdf)

Talousraportit

Talousraportti elokuu 2023 (pdf)

Talouspalvelut - ohjaus laskutuspalvelusivulle

Käytössä vain sähköiset ostolaskut

Lapin hyvinvointialueella on käytössä ainoastaan sähköiset ostolaskut.

nappi-laskutus-ja-laskutusosoitteet

Talouspalvelut - Talousarvio vuodelle 2023

Talousarvio vuodelle 2024

Kevääksi 2024 valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jo vuonna 2024 sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä. Vuonna 2024 tehtävien sopeuttamistoimien jälkeen toimintakulut olisivat kaikkiaan 1,063 miljardia. Nyt esitettävistä karsintatoimenpiteistä huolimatta vuoden 2024 talousarvio jää noin 39 miljoonaa miinukselle. Alijäämät tulee kattaa vuoteen 2026 mennessä. Talouden sopeuttamisohjelma vaatii suuria toiminnan muutoksia, jotka tuodaan valtuuston päätöksentekoon kevään aikana. 

Lue aluehallituksen talousarviotiedote

Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026, pdf

Investointeja lainanottovaltuudella

Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa. 

Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 

 

h4-ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Sisältöjulkaisija

  1. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla

    22.1.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla

    22.1.2024

    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus.

    Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia.

    Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon paikkoihin tai palvelussuhteen ehtoihin. Neuvottelujen sisältö tarkentuu myöhemmin, kun hyvinvointialue valmistelee neuvotteluesityksen. Päätöksiä mahdollisista muutoksista ei tehdä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana, vaan niistä päätetään erikseen neuvotteluiden päättymisen jälkeen. 

    Lisätietoja:
    henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen
    040 757 6530
    marjo.kuittinen@lapha.fi  

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
    22.1.2024
    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla


    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus. Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia. Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon...

  2. Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta
    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta...

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

    22.1.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

    22.1.2024

    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa.

    Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja valtiovarainministeriö seuraa sen toteutumista puolivuosittain. Ministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos hyvinvointialue ei tee riittäviä toimia lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.  

    Aluehallitus päätti samalla, että hyvinvointialueelle aiemmin myönnetystä valtionavustuksesta voidaan käyttää enintään 180 000 euroa sopeuttamisohjelman valmistelua tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan. 

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta
    22.1.2024
    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta...

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta


    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa. Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja...

  3. Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin
    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy...

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin

    22.12.2023

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin

    22.12.2023

    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.

    Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Hyvinvointialue ei ota näitä varten velkaa vaan tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset, jotka rinnastetaan investointeihin. Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

    Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

    Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 


    Taustaa lainanottovaltuudesta


    Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esityksestä pitkäaikaisen lainan määrästä, jonka hyvinvointialue voi vuosittain ottaa. Lainaa voi ottaa investointisuunnitelmassa olevien investointien rahoittamiseen. Lainanottovaltuuden muuttamista koskeva arviointi perustuu hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon. 

    Lainanottovaltuuksiin liittyy ehtoja, jotka koskevat investointien välttämättömyyden varmistamista sekä talouden tasapainottamisohjelman laadintaa tai päivittämistä. Ehtojen tarkoituksena on varmistaa, että pitkäaikaisella lainalla rahoitettavat ja toteutettavat investoinnit ovat laissa tarkoitetulla tavalla välttämättömiä ja että hyvinvointialueen lainanhoitokyky 
    ei vaarannu. Hyvinvointialue vastaa itse lainojen takaisinmaksusta yleiskatteisella rahoituksellaan.

     

    Lisätietoja:

    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin
    22.12.2023
    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy...

    Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin


    Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.