Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 24.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset. Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta.

Hyvinvointialue huutokauppaa Tornion Keroputaan sairaala-alueen ja rakennukset

Aluehallitus päätti asettaa Torniossa sijaitsevan noin 6 hehtaarin suuruisen kiinteistön rakennuksineen myyntiin Huutokauppa.com-sivustolle. Kiinteistössä on sijainnut Keroputaan psykiatrinen sairaala, jonka toiminnot siirrettiin uuteen psykiatriataloon Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteyteen syksyllä 2022. Keroputaan kiinteistössä on sairaalarakennus, hallintorakennus, lämpölaitos ja erillinen rivitalo.

Hyvinvointialue pyytää lausuntoja osallisuusohjelmasta ja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta

Aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointialueen osallisuusohjelman luonnoksen sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen ja -suunnitelman. Jatkovalmistelua varten hyvinvointialue pyytää asukkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä lausuntoja suunnitelmista. Suunnitelmia voi kommentoida otakantaa.fi-palvelussa. Lopulliset suunnitelmat hyväksyy aluevaltuusto.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman painopisteitä ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, nuorten seksuaaliterveys, hyvinvointia edistävät elämäntavat, arjen turvallisuus sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet.

Osallisuusohjelma edistää asukkaiden ja asiakkaiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallisuusohjelma ohjaa sekä johtaa osallisuutta edistävää työtä ja toimintaa.

Muita päätöksiä

Hyväksyttiin selvitys pelastustoimen palvelujen toteutumisesta ja talouden tilasta. Selvitys täytyy toimittaa vuosittain sisäministeriölle ja aluehallintovirastolle.

Hyväksyttiin selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa selvitys vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Hyväksyttiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen omavalvontaohjelma vuosille 2024–2025. Omavalvontaohjelma sekä sen toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja toimenpiteet julkaistaan neljän kuukauden välein Lapha.fi-sivustolla.

Päätettiin käynnistää taloushallinnon ja -suunnittelun järjestelmien ja niihin liittyvien palveluiden hankintamenettely. Hankinnan arvo on noin 2,5–4 miljoonaa euroa neljältä vuodelta.

Aluehallitus esittää, että Lapissa toimisi vain yksi työllistymisen monialaisen tuen johtoryhmä. Johtoryhmä kehittää asukkaiden työllistymistä edistäviä palveluja. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos tekevät päätöksiä yhdessä. Lappiin on tulossa neljä työllisyysaluetta.

Hyväksyttiin sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen ICT-palveluja tarjoavan 2M-IT Oy:n päivitetty osakassopimus. Sopimusta on päivitetty, koska hyvinvointialueiden perustamisen myötä yhtiön omistajapohja on muuttunut ja yhtiön toimiala laajentunut.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi toimenpidealoitteen pohjalta tehdyn selvityksen. Aloitteen mukaan hyvinvointialueen pitäisi kysyä sosiaali- ja terveysministeriöltä, voiko Länsi-Pohjan keskussairaala saada poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiselle ensi vuoden jälkeen. Aluehallitus totesi, että toimenpidealoite ei anna aihetta toimenpiteisiin, koska valtion kehysriihen linjausten perusteella synnytysten hoito lakkaa Kemissä viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä vuoden 2025 lopussa.

Aluehallitus hyväksyi aluehallituksen kokousaikataulun syksylle 2024. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy kokousaikataulun. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla ja kokouksiin järjestetään mahdollisuus osallistua sähköisellä yhteydellä.

ke 14.8.2024 aluehallitus
ke 28.8.2024 aluehallitus
ke 11.9.2024 aluehallitus
ma 16.9.2024 aluevaltuusto 
ke 25.9. 2024 aluehallitus
ke 2.10.2024 aluehallitus
ke 9.10.2024 aluehallitus
ke 16.10.2024 aluehallitus
to 17.10.2024 aluehallituksen talousarvioseminaari
ma 28.10.2024 aluevaltuusto + aluehallitus
ke 13.11.2024 aluehallitus
ke 27.11.2024 aluehallitus
ke 4.12.2024 aluehallitus
ke 11.12.2024 aluehallitus (tarvittaessa)
ma 16.12.2024 aluevaltuusto 
ke 18.12.2024 aluehallitus

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja
tapani.melaluoto@lapha.fi
040 841 0311

Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja
jari.jokela@lapha.fi
040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

 
Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna. Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono. Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluehallitus esittää: tärkeimmät peruspalvelut jatkossakin lähipalveluna

Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Palvelustrategia linjaa pitkän aikavälin tavoitteet, joiden perusteella sote-palvelut tuotetaan.

Asiakirja sisältää myös periaatteet palveluverkoston muodostamisesta. Aluehallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Aluevaltuusto päättäisi erikseen tarkemmasta palveluverkosta.

Periaatteena olisi, että tärkeimmät peruspalvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja kehitettäisiin niin, että kalliiden erikoispalvelujen tarve vähenisi. Palvelut tuotettaisiin yhdistelemällä toimipisteissä ja kotona annettavia palveluja sekä liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Palvelut tuotettaisiin joko omana toimintana tai erilaisina ostopalveluina. Tavoite olisi, että palveluita tuottaisivat julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja järjestöt ja palvelusetelit olisivat käytössä koko alueella.

Hyvinvointialue on tehnyt järjestämisohjelmasta ja palvelustrategiasta lapsivaikutusten arvioinnin. Lisäksi hyvinvointialue pyysi suunnitelmiinsa lausuntoja ja kannanottoja muun muassa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä ja lautakunnilta, lappilaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Virallisia lausuntoja tuli 43 ja muita kommentteja kolmisen sataa. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Talouden sopeuttamisohjelma aluevaltuuston päätettäväksi

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi, että se hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. Aluehallitus täydentää laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle, jotta hyvinvointialue voisi saada lainanottovaltuuksia välttämättömiin investointeihin.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Jo tänä vuonna taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä.

Hyvinvointialue muun muassa vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja panostetaan varhaisen tuen palveluihin. Ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. 

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Hoidon jatkuvuuden parantaminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään.

Hyvinvointialue selvittää, onko esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Omaa tuotantoa lisätään muun muassa ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa.

Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin. Sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähennetään.

Toimitiloja vähennetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Hankintapalvelut karsii sopimusten päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. 

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Aluevaltuusto päättäisi sopeuttamisohjelman lisäksi talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättäisi sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

 
Vammaispalvelujen kuluja karsittaisiin maan keskiarvon tasolle

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja olisivat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta tehtäisiin erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle tulisi edullisempia asumismuotoja

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulisi muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista. Lisäksi kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä.

Myös ympärivuorokautista palveluasumista vähennettäisiin, mutta jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvattaisiin yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa huomioitaisiin palvelutarve, kiinteistöjen soveltuvuus, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalinen koko ja henkilöstön saatavuus. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistettäisiin heti päätöksenteon jälkeen. Käytännössä pyrittäisiin kuitenkin välttämään tilanteita, joissa asiakkaan täytyisi muuttaa yksiköstä toiseen. 

Ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen varattaisiin lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Mallia pilotoidaan Kolarissa, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin siellä saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvattaisiin muilla palveluilla

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa olisi 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminta korvattaisiin muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa huomioitaisiin palvelujen saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, tilojen sijainti, kunto ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuus ja kehittyminen.

Lisäksi viiden osaston sairaansijoja lisättäisiin ja viiden osaston potilaspaikkoja vähennettäisiin. Yhteensä sairaansijat vähenisivät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioitaisiin ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitettäisiin joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjottaisiin lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettaisiin ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia olisivat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otettaisiin käyttöön kaikilla paikkakunnilla. Samalla ensihoidon toimintaa kehitettäisiin tukemaan sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista kehitettäisiin laajojen tehtävänkuvien suuntaan, mikä mahdollistaisi eri palvelujen yhdistämisen samalle henkilöstölle.

Kemissä ja Rovaniemellä perusterveydenhuollon sairaansijoja sijoitettaisiin samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa.

Muutoksilla tavoiteltaisiin ensi vuonna 6,2 miljoonan euron säästöjä vuoden 2023 kustannuksiin verrattuna. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Sairaalapalveluilla olisi kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että vuodesta 2025 alkaen Lapissa olisi yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoitteena olisi keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatkettaisiin molemmissa toimipisteissä. Tulevien vuosien tavoite olisi ylläpitää Länsi-Pohjan keskussairaalan tehokasta toimintaa ja hyvää hoidon saatavuutta sekä tarjota toimenpiteitä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös Ruotsiin.

Erikoisalakohtaiset päivystysringit organisoitaisiin uudelleen samalla kun päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan.

Kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmisteltaisiin esitys kahdessa toimipisteessä toimivan sairaalapalvelujen kokonaisuuden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä sekä tehostamistoimenpiteistä myös Lapin keskussairaalan toiminnassa.

Hyvinvointialue noudattaisi valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne olisivat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaisi tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekisi palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Lomautukset eivät saisi haitata palvelujen tuottamista

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hyödyntää henkilöstön lomautuksia talouden tasapainottamiseksi. Lomautuksia voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa toiminnalle. Lomautukset täytyy toteuttaa ilman ulkopuolisia sijaisia, ja niistä ei saa aiheutua ylitöitä lomautettaville tai muille yksikön työntekijöille. Lomautettavien työntekijöiden täytyy voida pitää vuosilomansa lomautuksista huolimatta.

Muita päätöksiä

Merkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2022 perimiä korotettuja siirtoviivemaksuja. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Ero tulee voimaan heti. Uudeksi aluevaltuutetuksi tulee kutsua Heikki Maaninka (Keskusta), ja aluevaltuuston täytyy valita uusi varajäsen aluehallitukseen Bergin tilalle. 

Esitetään aluevaltuustolle muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettäisiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otettaisiin huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmantena muutoksena esitetään, että tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat olisivat 3,5 euroa alle 10 kilometrin matkalta ja 5,75 euroa yli 10 kilometrin matkalta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa. Lopullisen päätöksen talousarviomuutoksista tekee aluevaltuusto.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Lapin aluevaltuusto käsittelee järjestämisohjelmaa, palvelustrategiaa ja säästösuunnitelmia kokouksessaan maanantaina 22. huhtikuuta kello 10. Lapin yliopistolla pidettävää tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä hyvinvointialueen Youtube-tililtä.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen päätöstiedote 10.4.2024 pidetystä kokouksesta

Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän. Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä. Utsjoen Aspa-koti Goath siirtyy hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue alkaa valmistella Rovaniemen uuden pelastusaseman tonttikauppaa yhdessä VR-yhtymän ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan Lampelankadun alkupäähän, kortteliin 193. Korttelia ympäröivät junaraiteet, nelostie sekä Mehiläisen, McDonald’sin ja Minimanin kiinteistöt.

Rovaniemen nykyisen pelastusaseman vuokrasopimus päättyy vuoden 2026 lopussa. Uutta pelastusasemaa suunnitellaan keskeiselle paikalle, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan toimintavalmiusaikojen puitteissa. Uuteen pelastusasemaan on tarkoitus sijoittaa nykyisen paloaseman toiminnot sekä ensihoidon, sosiaalipäivystyksen ja turvapuhelinhälytyskeskuksen toimintoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 22 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueen täytyy purkaa suun terveydenhuollon jonot Rovaniemellä kahdeksan kuukauden sisällä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Lapin aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee Rovaniemen suun terveydenhuollon potilaille annettavia aikoja ja hoitoon pääsyä. 

Aluehallintovirasto määrää hyvinvointialueen huolehtimaan, että suun terveydenhuoltoon Rovaniemellä pääsee neljän kuukauden sisään ja marraskuusta alkaen kolmen kuukauden sisään hoidon tarpeen arvioinnista. AVI määrää myös, että suun terveydenhuollossa Rovaniemellä on ilmoitettava potilaille hoitoon pääsyn ajankohta jo hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Potilaita ei saa asettaa jonoon odottamaan vastaanottoajan ilmoittamista tai pyytää soittamaan uudelleen.  

AVI velvoittaa hyvinvointialueen toteuttamaan toimenpiteet kahdeksan kuukauden kuluessa yhteensä 800 000 euron sakon uhalla.

Hyvinvointialue on tehnyt jo useita toimenpiteitä jonojen purkamiseksi. Valmistelussa on myös palveluseteli, jolla asiakas voisi asioida yksityisellä palveluntuottajalla.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti, että Utsjoen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelut tuotetaan hyvinvointialueen omana toimintana vuoden 2025 alusta alkaen. Aspa-koti Goahti on ollut aiemmin nimellisesti erityisryhmien yksikkö. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa on kuitenkin todettu, että asiakkaat ovat ikääntyneitä ja tarve on yhteisölliselle asumiselle. Nykyinen palveluntuottaja Aspa Palvelut Oy on ilmoittanut, että se ei jatka yksikön toimintaa ikääntyneiden yhteisöllisenä asumisena.

Merkittiin tiedoksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosikatsauksen sekä vuosiraportit vuodelta 2023. Hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiamiehen palveluita on järjestetty sekä omana toimintana että ostopalveluna Mieli ry:ltä ja Merikratos Oy:ltä. Potilasasiamiespalveluihin on otettu viime vuonna yhteyttä yhteensä 1303 kertaa ja sosiaaliasiamiespalveluihin 320 kertaa. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä potilasasiamieheen olivat potilasvahinkoasiat, hoitoon pääsy, tyytymättömyys tutkimukseen, hoitoon tai menettelyyn sekä lääkitykseen liittyvät asiat ja muutoksenhaku. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen olivat tyytymättömyys kohteluun, palvelun toteuttamiseen ja päätöksiin sekä muistutus-, muutoksenhaku- ja kanteluneuvonnan tarpeet. 

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättäisiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

Päätettiin hakea oikeusministeriöltä saamen kielilain 31. pykälän mukaista valtionavustusta tälle vuodelle yhteensä 200 000 euroa. 165 000 euroa varataan saamea opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin ja 35 000 euroa käännös- ja tulkkauskuluihin. Päätös on hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan esityksen mukainen.

Mearriduvvui ohcat vuoigatvuođaministeriijas sámi giellalága 31. paragráfa mieldásaš stáhtadoarjaga dán jahkái oktiibuot 200 000 euro. 165 000 euro várrejuvvo sadjásaččaid goluide, go bargit lohket sámegiela ja 35 000 euro jorgalan- ja dulkongoluide. Mearrádus lea buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti evttohusa mielde.

Päätettiin myöntää tukea aluevaltuustoryhmille vuodelle 2024 hakemusten mukaisesti. Enimmäismäärä on 3250 euroa per valtuutettu. Perussuomalaisten ryhmää lukuun ottamatta kaikki ryhmät ovat hakeneet tukea joko enimmäismäärän tai lähes sen verran. Perussuomalaisten ryhmä ei ole hakenut tukea ollenkaan. Tuki maksetaan sen jälkeen, kun tarkastuslautakunta on käsitellyt viime vuoden tuen käyttöä koskevat raportit ja ryhmä on maksanut mahdollisen käyttämättä jääneen tuen takaisin. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ryhmärahan käyttötarkoituksen muuttamista. Aluevaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet ja päättänyt vuoden 2024 ryhmärahan suuruudesta. Vastauksessa todetaan, että aluevaltuusto voi milloin tahansa päättää ryhmärahan käyttötarkoituksesta saatuaan siitä aluehallituksen valmisteleman uuden esityksen tai jos asia tulee esille aluevaltuustossa hallintosäännön mukaisessa käsittelyjärjestyksessä. Kevään 2024 aikana aluevaltuustolla on mahdollisuus arvioida rahan käyttötarkoitusta myös osana talouden sopeuttamisohjelmaa. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski ostolaskudatan julkaisemista avoimena datana. Vastauksessa todetaan, että tietojen julkaiseminen vaatii huolellista valmistelua sekä investointeja talousjärjestelmiin. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt selvityksen julkisten hankintojen tietovarannon perustamisesta ja ostolaskutietojen julkaisemisesta. Lapin hyvinvointialue odottaa selvityksen valmistumista ja pitää tietojen julkaisemista perusteltuna, kun hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden taloushallintojärjestelmän.

Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen linjaukset etenevät aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.

Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.

-Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.

-Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

Terveysasemat
Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.

Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.

Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.

Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.

Vuodeosastohoito
Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.

Kotiin annettavat palvelut
Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.

Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.

Ikääntyneiden palveluasuminen
Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.

Lapsiperheiden tukeminen
Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.

Digitaaliset palvelut
Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.

Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä

Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.

Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa

Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia 

Lisätietoja
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237    
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916