Takaisin edelliselle sivulle

Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

Länsi-Pohjan keskussairaala

Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue kiittää lappilaisia aktiivisesta osallistumisesta palvelustrategian ja talouden sopeuttamisen suunnittelussa

Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien yhteistyössä järjestämät asukastilaisuudet ovat olleet todella suosittuja. Tilaisuuksissa on ollut runsaasti väkeä sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Esimerkiksi Posion tilaisuutta seurasi etänä parhaimmillaan noin 130 henkilöä ja Enontekiön tilaisuutta noin 70 henkilöä. Osallistujia on erilliset henkilöstötilaisuudet mukaan laskettuna useampia tuhansia ihmisiä.

Tilaisuuksien aiheina ovat olleet hyvinvointialueen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Asukastilaisuuksien lisäksi kommentteja ja lausuntoja on kerätty henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja lappilaisilta monilla muillakin tavoilla. Aluehallitus ja hyvinvointialueen virkajohto ovat todella tyytyväisiä saatuihin lausuntoihin ja varaavat nyt aikaa perehtyä niihin.

-Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia lausunnon antajia ja mielipiteensä kertoneita. Keskustelu on ollut rakentavaa ja vie tärkeitä asioita eteenpäin, aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto toteaa.

Aluehallitus tekee esityksen palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisesta kokouksessaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Sen jälkeen asia etenee aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuuston kokous on maanantaina 22. huhtikuuta.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, hyvinvointialueen täytyy toimittaa talouden sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle 23. huhtikuuta.
 

Lue lisää aiheesta:

Lisätietoja palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisesta:
Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa
Palvelustrategia

Takaisin edelliselle sivulle

Palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskevat asukastilaisuudet viikolla 14

Kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta.

Tervetuloa Lapin hyvinvointialueen asukastilaisuuteen!  

Aiheina ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia sekä hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelma.  

Tilaisuudessa asukkailla sekä paikallisilla kumppaneilla ja päättäjillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida sekä antaa palautetta. Paikalla on hyvinvointialueen johtoa vastaamassa kysymyksiin ja kuulemassa asukkaiden ajatuksia.  

Tilaisuudet pidetään  

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Simo, Simon koulun ruokala, Simontie 3, etäseuraaminen Teamsin kautta

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Kolari, kunnan virastotalon valtuustosali, Isopalontie 2 
etäseuraaminen Kolarin Trueconnector-palvelu 

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Ranua, Kerkkä, Aapiskuka 6 C, etäseuraaminen Ranuan Youtube-kanava     

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Kemi, Kemin kulttuurikeskuksen auditorio, Marina Takalon katu 3, etäseuraaminen: Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Inari, Inarin kunnantalo, Piiskuntie 2, Ivalo, etäseuraaminen: Zoomin kautta

Tiistaina 2.4. klo 17–19 Pelkosenniemi, Valtuustosali, Sodankyläntie 1 A, etäseuraaminen Teamsin kautta

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Muonio, Yhtenäiskoulun auditorio, Opintie 8, etäseuraaminen: Teams tai Facebook-live 

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Kittilä, Kunnanvirasto valtuustosali, Valtatie 15, etäseuraaminen: Teamsin kautta

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Rovaniemi, Lapin keskussairaalan auditorio, 0.kerros, Ounasrinteentie 22 etäseuraaminen Lapin hyvinvointialueen Youtube-kanava 

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Sodankylä, Kunnanviraston valtuustosali, Jäämerentie 1, etäseuraaminen Teamsin kautta  

Keskiviikkona 3.4. klo 17–19 Ylitornio, auditorio, Alkkulanraitti 55, etäseuraaminen Teamsissä 

Torstaina 4.4. klo 17–19 Keminmaa, Valtuustosali, Kunnantie 3, etäseuraaminen Keminmaan kotisivujen kautta

Torstaina 4.4. klo 17–19 Tervola, virastotalo kunnan valtuustosali, Keskustie 81, etäseuraaminen Tervolan Youtube-kanava 

Torstaina 4.4. klo 17–19 Enontekiö, kunnan valtuustosali, Ounastie 165, 
etäseuraaminen: Enontekiön Youtube-kanava. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen sähköpostiin kysymykset@enontekio.fi 3.4. klo 15 mennessä, josta ne välitetään anonyymeinä tilaisuuteen.  

Torstaina 4.4. klo 17–19 Posio, Valtuustosali, Kirkkotie 1, 
etäseuraaminen: Posion Youtube-kanava 

Torstaina 4.4. klo 17–19 Savukoski, kunnanviraston valtuustosali, Kauppakuja 2 A 1, etäseuraaminen Savukosken Youtube-kanava

Torstaina 4.4. klo 17–19 Utsjoki, Virastotalon valtuustosali, Luossa 1A, etäseuraaminen Zoomissa 

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Tornio, kirjaston Aineen Taidemuseo, Torikatu 2, etäseuraaminen Teamsin kautta

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Pello, kunnanviraston valtuustosali, Kunnantie 4 
etäseuraaminen Pellon Trueconnector-palvelussa

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Kemijärvi, kaupungintalon valtuustosalissa, Hallituskatu 4, etäseuraaminen Kemijärven Youtube-kanava

Perjantaina 5.4. klo 17–19 Salla, Save Salla Senter, Kuusamontie 9, etäseuraaminen Sallan Youtube-kanava 

Sitä mukaa, kun mahdollisuudet seurata tilaisuuksia etänä varmistuvat, ne lisätään listalle. 

Palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavina otakantaa.fi -palvelussa sekä lapha.fi/palvelustrategia -sivustolla. Jälkimmäisellä voi edelleen tutustua asiaan. 

Tervetuloa kysymään, kommentoimaan ja keskustelemaan! 

Tilaisuudet järjestävät yhteistyössä Lapin kunnat ja hyvinvointialue. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.

Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.

-Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.

-Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

Terveysasemat
Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.

Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.

Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.

Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.

Vuodeosastohoito
Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.

Kotiin annettavat palvelut
Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.

Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.

Ikääntyneiden palveluasuminen
Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.

Lapsiperheiden tukeminen
Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.

Digitaaliset palvelut
Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.

Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä

Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.

Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa

Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia 

Lisätietoja
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237    
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916

Takaisin edelliselle sivulle

Järjestöjen webinaarin tallenne katsottavissa - jätä kommentit 3.4. mennessä

Talouden sopeuttamisohjelmaa ja sote-palvelustrategiaa koskeva webinaari järjestöille järjestettiin maanantaina 18.3.2024. Tallenne on julkaistu ja katsottavissa kaksi viikkoa.

Webinaarin tallenne on katsottavissa 14 vuorokautta Youtubessa.

Tilaisuudessa esitetyt materiaalit on tarkasteltavissa alla olevista linkeistä.

Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja (pdf)

Miia Palo, terveysjohtaja (pdf)

Sirkka-Liisa Olli, strategiajohtaja (pdf)

Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja (pdf)

Järjestöjen kommentteja ja lausuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaan voi jättää Otakantaa-palvelussa

Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmaa koskevat kommentit ja lausunnot voi jättää Otakantaa-palvelussa

Molempiin pyydetään jättämään kommentit 3.4.2024 mennessä.