Alaraajan amputaatio

Amputaatioon joudutaan turvautumaan, kun jalan pelastaminen käytettävissä olevin hoito-keinoin on mahdotonta. Alaraaja-amputaatioiden syitä ovat pääasiallisesti diabetes ja raajan verenkierron sairaudet kuten valtimonkovettumatauti (ASO). Amputaation tavoitteena on poistaa huonokuntoinen kudos, jossa ei ole verenkiertoa. Ensisijaisesti Sinun oma, terve kudoksesi ja luusi on yritetty säästää kirurgisin keinoin. Tarkoituksena on, että leikkaushaava paranee hyvin ja saat hyvän pohjan myöhemmälle kuntoutumiselle. Toiminnallisesti huonoa ja kivuliasta raajaa ei kannata säästää hinnalla millä hyvänsä.  

Leikkausriskit

Riskitöntä leikkausta ei ole. Aikaisempien leikkausten aiheuttamat kiinnikkeet, ylipaino ja rakenteelliset poikkeavuudet lisäävät riskejä. Iän, painon, elintapojen, fyysisen suoritusky-vyn ja perussairauksien aiheuttamat riskit arvioidaan jokaisen potilaan kohdalla erikseen. Leikkauksessa on lisäksi verenvuoto-, laskimotukos- ja infektiovaara. Amputaatioleikkauk-sessa paranemisen uhkana on myös haavan huono paraneminen, joka yleensä johtuu huonosta verenkierrosta.
Leikkaus on rasite elimistölle ja se vaatii mahdollisimman hyvän terveydentilan. Perussairaudet (mm. diabetes, sydänsairaudet) tulee hoitaa parhaalle mahdolliselle hoitotasolle ennen leikkausta. 

Psyykkinen jaksaminen 

Amputaatiopäätös on yleensä aina potilaalle raskas. Hoidon alussa voit olla shokissa, etkä välttämättä muista kaikkea, mitä Sinulle on asiasta kerrottu tai sairaalassa tehty. Toisaalta jotkut pikkuasiat voivat korostua suhteettoman suureksi. On luonnollista olla surullinen menetetyn osan vuoksi. Lisäksi huoli paranemisesta ja tulevaisuudesta kuuluu asiaan. Voit huomata olevasi tavallista ärtyisämpi omaisillesi ja he voivat yrittää suojella Sinua sairaalan ulkopuolisilta tapahtumilta. Mitä avoimemmin asiaan suhtaudut ja mitä enemmän asiasta saat tietoa, sitä helpompi Sinun saattaa olla. Jos koet asian liian isoksi ja hankalaksi käsitellä, voi lääkäri tehdä konsultaatiopyynnön psykiatriselle puolelle, josta saat keskusteluapua ja tarvittaessa lääkitystä. Sosiaalityöntekijä auttaa Sinua ratkaisemaan jokapäiväisiä ongelmia (esimerkiksi vakuutusasiat, työhön liittyvät) ja tekee kanssasi anomuksia eri laitoksiin.

Haavanhoito 

Amputaatioleikkauksen ensimmäinen tavoite on saada haava paranemaan. Hoitohenkilökun-ta huolehtii sairaalassa sidosten vaihtamisesta. Joskus amputaatioalueelta tulee laskuputki, jota pitkin ylimääräinen neste poistuu haava-alueelta. Laskuputki poistetaan lääkärin ohjeen mukaan. Tarvittaessa haava-alue voidaan jättää auki vamman tai infektion laadun mukaan ja se suljetaan vasta useamman päivän kuluttua. Haava voidaan sulkea kun kudokset ovat varmasti terveet. 
Turvotuksen välttämiseksi raaja tuetaan alussa kohoasentoon. Ellei ole estettä, aloitetaan heti leikkauksen jälkeen tyngän muovaaminen ja turvotuksen hoitaminen tynkäsidonnalla.
Kun saat lääkäriltä luvan, haavan voi suihkuttaa. Haavan päälle laitetaan yleensä kuivat, pehmeät sidokset suojaamaan haavaa. Haavahakaset/ompeleet poistetaan yleensä useamman viikon kuluttua. 

Kivun hoito

Sinä voit itse arvioida kipuasi, kuinka voimakasta se on ja miltä ja missä se tuntuu. Hoitajat hoitavat kipuasi lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on, ettet joudu kokemaan kovaa kipua ja pystyt hengittämään ja liikkumaan kunnolla. Näin ollen on tärkeää, että pyydät itse lääkettä kivun muuttuessa lievästä kohtalaisen kovaksi ja ennen sidosvaihtoja. Lievään kipuun voi auttaa asennon vaihtaminen, rentoutuminen ja ajatusten suuntaaminen pois kivusta (lukeminen, television katselu, musiikin kuuntelu). 

Jos koet, että kipu tai haavan kosketusherkkyys on voimakasta tai sinulla on sähköis-kumaisia tuikkauksia, ota asia puheeksi lääkärin kanssa. Myös jos tunnet ns. aavesärkyä eli kipua siinä raajan osassa, jota ei ole, Sinun kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa.
Sinulle on voitu sairaalassa aloittaa useampaa eri kipulääkettä. Sinulle voi jäädä pysyvää aave-/ hermosärkyä amputaation jälkeen, tällöin myös osa kipulääkkeistä saattaa jäädä pysyväksi. Voit lukea lisää kivunhoidostasi Ohje kipulääkityksestä kotiutuvalle potilaalle -lomakkeesta.

Liikkuminen

Leikkauksen jälkeen jalkojen liikuttaminen ja asennon vaihtaminen sängyssä kyljelleen on sallittua ja suotavaa. Vuoteessa kannattaa tehdä verenkiertoa vilkastuttavia raajoja pumppaavia liikkeitä ja hengitysharjoituksia. Yli 40-vuotiaille leikkauspotilaille annetaan leikkauksen jälkeen osastohoidossa laskimotukoksia ehkäisevä lääke.

Jäljelle jääneitä niveliä tulee aktiivisesti liikutella leikkauksen jälkeen. Sinua kannustetaan mahdollisimman pian nousemaan apuvälineiden avulla jalkeille. Fysioterapeutti ohjaa Sinulle leikkauksen jälkeiset yksilölliset harjoitteet. Liikkeellä oleminen edesauttaa leikkauksesta toipumista, sillä ylhäällä ollessa ja kävellessä hengitys syvenee, verenkierto vilkastuu, ilmavaivat vähenevät ja suolen toiminta normalisoituu. 
Jatkossa Sinulle suunnitellaan yksilöllinen pohjallinen, jalkine tai proteesi. Ensimmäiset silikonituppihoidot aloitetaan käytännössä yleensä kahden-kolmen viikon kuluttua leikkauksesta. Varsinainen kävelyproteesi valmistetaan useiden kuukausien kuluttua, kun tynkä on kunnolla muotoutunut ja turvotus helpottanut. 

Fysioterapeutti arvioi yhdessä lääkärin kanssa toimintaterapian ja esimerkiksi peiliterapian tarpeen. Kun vointisi sallii omatoimisen liikkumisen, kannattaa liikkua sopivassa suhteessa levon kanssa. 

Henkilökohtainen hygienia ja peseytyminen

Hoitohenkilökunta avustaa ja ohjaa Sinua tarvittaessa peseytymisessä ja wc:ssä käynnissä. Jos Sinulla on ongelmia virtsankulkuun tai ulostamiseen liittyvissä asioissa, keskustele asiasta hoitohenkilökunnan kanssa.

Tarvittaessa Sinulle voidaan laittaa kestokatetri. Sairaalassa olo, saamasi lääkkeet ja muutos niin ruokailurytmissä kuin olosuhteissa aiheuttavat herkästi ummetusta. Tarvittaessa Sinulle voidaan antaa suun kautta otettavaa ulostetta pehmentävää lääkettä ja pienoisperäruiske. 

Huolellinen käsihygienia on tärkeää erityisesti sairaalassaoloaikana. Sairaalan seinillä olevat käsidesinfektioaineet ovat Sinun ja vieraidesi käytettävissä.

Ravinto

Monipuolinen ravinto ja riittävä nesteen saanti edistävät haavan paranemista ja lisäävät ku-dosten vastustuskykyä tulehduksille. Jos koet, että ruokavaliosi on ollut huono, keskustele hoitavan lääkärisi kanssa asiasta. Sairaalassa ollessasi, lääkäri voi määrätä Sinulle ravinto-juomia. Niitä voit ostaa myös Keskussairaalan kanttiinista tai apteekista. 

Tupakointi

Tupakointi on suuri riskitekijä. Se heikentää verenkiertoa ja haavan paranemista sekä huo-nontaa lääkkeiden vaikutusta. Lisäksi tulehdusriski voi kasvaa.

Kotiutuminen ja jatkohoito

Lasku annetaan kotiutettaessa tai postitetaan kotiin. Kotiuttava hoitaja tilaa Sinulle tarvittaessa lääkärin luvalla taksikyydin (paaritaksi jos matka yli 30 min), jolloin maksat vain oma-vastuun taksissa. Varaudu esittämään Kela-korttisi kuljettajalle. 

Jatkohoito voi tapahtua terveyskeskuksessa, kuntoutuskeskuksessa tai kotona. 
Katso seurantakäynnit erillisestä lomakkeesta. 

Mikäli toipumisessasi on ongelmia (esimerkiksi tulehdusoireet, hengenahdistus, lisääntyvä kipu tai muut toimenpiteeseen liittyvät asiat) ota ensisijaisesti yhteyttä virka-aikana omaan terveyskeskukseesi tai tarvittaessa voit kysyä toimintaohjeita Lapin keskussairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksestä (016) 322 4800 tai hakeutua hoitoon edellä mainittuihin paikkoihin.

Mikäli Sinulle jäi kysyttävää osastolla tapahtunutta hoitoasi koskien, voit soittaa osastollemme (016) 328 4200 (mielellään iltapäivisin). Jos asiasi koskee seurantakäyntejä, ole yhteydessä verisuonikirurgian poliklinikkaan (016) 328 2321. 

Jos kipu tuntuu leikkauksen jälkeen poikkeuksellisen voimakkaana tai jatkuu poikkeukselli-sen pitkään, voit kysyä neuvoa myös akuutin kivun hoitajalta p. (016) 328 7401 (ma – pe klo 9-13).