Nuorisopsykiatrialla tutkimme ja hoidamme psyykkisesti oireilevia 13–17-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämän kriiseissä ja pulmatilanteissa yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja koulutoimen kanssa.
Toimi näin
Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian palveluihin 13-17-vuotias nuori perheineen voi hakeutua lääkärin lähetteellä. Kiireellistä hoitoa edellyttävissä tilanteissa hakeudutaan päivystykseen.
Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion alueelta voi olla suoraan yhteydessä palveluohjaukseen, joka on avoinna 24/7.
Anonyymi yhteydenotto lasten ja nuorten psykiatriaan (Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio)
Psykiatrian ja riippuvuuspalveluista saat apua, kun sinulla on huoli jaksamisestasi tai psyykkisestä hyvinvoinnistasi, elämäntilanteesi on haastava tai esimerkiksi päihteiden käyttösi huolettaa sinua. Palvelun kautta voit ottaa yhteyttä työntekijään milloin tahansa anonyymisti eli nimettömästi. Työntekijä vastaa yhteydenottopyyntöösi soittamalla sinulle seuraavana arkipäivänä. Soitto tapahtuu kello 9-17 välisenä aikana.
Yhteydenottopyyntö jätetään kirjallisesti. Koska palvelun käyttö ei vaadi tunnistamista tai kirjautumista, ilmoitus ei tallennu lähettäjälle. Palveluun jätetään yhteystiedot yhteydenottoa varten. Palvelu on tietoturvallinen.
Länsi-Pohjan keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatria
Saat yhteyden lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle puhelimitse ympäri vuorokauden. Poliklinikalle voivat ottaa yhteyttä lapsesta tai nuoresta huolissaan olevat henkilöt. Yleisimmin yhteydenottaja on lapsen tai nuoren vanhempi, opettaja tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijä. Nuori voi olla myös itse yhteydessä palveluohjauspuhelimeen.
Lapin keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaus ja neuvonta (LaNKA-tiimi)
Saat yhteyden lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaukseen soittamalla. Jos emme vastaa puheluusi, soitamme takaisin kahden arkipäivän kuluessa. Palveluohjauksesta vastaa koordinoiva sairaanhoitaja.
Palveluohjaus- ja neuvontapuhelin on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä kuntien toimijoille ja viranomaisille.
Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikka
Lapin keskussairaalaan nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsee Rovaniemen keskustassa Urheilukadulla.
Osoite
Poliklinikka sijaitsee rakennuksen 4. kerroksessa.
Urheilukatu
5-7,
96100
ROVANIEMI
Länsi-Pohjan keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka
Länsi-Pohjan keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla on toimipisteet Kemissä ja Torniossa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle voivat ottaa yhteyttä lapsesta, nuoresta tai perheestä huolissaan olevat henkilöt. Yleisimmin yhteydenottaja on vanhempi, opettaja tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijä. Nuori voi olla myös itse yhteydessä palveluohjaukseen.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla arvioimme ja hoidamme psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämän kriiseissä ja pulmatilanteissa. Teemme yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja koulutoimen kanssa. Vauvaperhetyön piirissä on lasta odottavia tai 0–3-vuotiaiden lasten perheitä, joilla on jokin lapsen kasvuun tai kehitykseen vaikuttava kuormittava tekijä. Työskentely pyritään räätälöimään tarpeen mukaisesti. Tapaamiset voidaan järjestää kotona, koulussa, poliklinikalla, päiväkodissa tai muussa tarpeenmukaisessa paikassa.
Poliklinikka palvelee Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion, Ylitornion alueen väestöä ja on tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Alle 18-vuotiaiden osastohoito toteutetaan tarvittaessa LKS:ssa, OYS:ssa tai Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosastolla.
Osoite
Uusikatu
5,
95400
TORNIO
Kauppakatu
25 B,
94100
KEMI
Normaalit aukioloajat
Avoinna ympäri vuorokauden.
Nuorisopsykiatrian palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille.
Länsi-Pohjan keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatria
Saat yhteyden lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle puhelimitse ympäri vuorokauden. Poliklinikalle voivat ottaa yhteyttä lapsesta tai nuoresta huolissaan olevat henkilöt. Yleisimmin yhteydenottaja on lapsen tai nuoren vanhempi, opettaja tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijä. Nuori voi olla myös itse yhteydessä palveluohjauspuhelimeen.
Lapin keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaus ja neuvonta (LaNKA-tiimi)
Saat yhteyden lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaukseen soittamalla. Jos emme vastaa puheluusi, soitamme takaisin kahden arkipäivän kuluessa. Palveluohjauksesta vastaa koordinoiva sairaanhoitaja.
Palveluohjaus- ja neuvontapuhelin on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä kuntien toimijoille ja viranomaisille.
Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.
15.4.2024
Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.
Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18.
Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta.
Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.
Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa
12.4.2024
Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen
Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi. Ankkuritoiminta perustuu kansalliseen malliin, joka on käytössä laajasti eri puolilla Suomea. Lapissa toimii kolme Ankkuritiimiä; Rovaniemen, lounaisen ja itäisen alueen tiimit. Tiimien jäseninä on asiantuntijoita poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluista.
Ankkuritoiminnan uutena alueena on Itäinen Lappi, jossa toiminta käynnistyy huhtikuun aikana. Kiinnostusta toimintaan löytyy myös Utsjoen ja Inarin alueelta. Tavoitteena on saada Ankkuritoiminta laajentumaan koko Lapin hyvinvointialueelle. Toiminnan käynnistämisessä on tukena Lapin hyvinvointialueen hallinnoima EU-rahoitteinen VASA 2 -hanke. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Lapin poliisilaitoksen kanssa, joka on toimintamallin pääorganisaattori.
Lapissa Ankkuritoiminnan painopisteenä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka esimerkiksi oireilevat rikoksilla ja päihteillä tai joiden radikalisoitumisesta on syntynyt huoli. Tiimit tapaavat erilaisin kokoonpanoin nuorta ja hänen huoltajaansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin.
Ankkuritoiminnan kansallisena kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat, ja Lapin painopiste on tällä hetkellä alle 15-vuotiaiden tukemisessa.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
Kuva: STM
11.4.2024
Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.
Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat.
Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin.
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.
–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.
Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti
Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin.
Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.
Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi.
–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja.
Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat
Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Johanna Korteniemi
Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja
0405811255
johanna.korteniemi@lapha.fi
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.
