Navigation Menu

Aivovamman potilasohje

Navigation Menu

Aivovamman potilasohje

Aivovamman potilasohje

Näytä tämä myös läheisellesi! 

Olet ollut tutkittavana ja tarkkailtavana päähän kohdistuneen vamman takia. Sinussa ei todettu merkittävään aivovammaan viittaavaa, minkä takia kotiuttaminen katsottiin turvalliseksi. Tarkkaile kuitenkin vointiasi seuraavina päivinä ja viikkoina.

Tässä potilasohjeessa on kerrottu

  • Välitöntä hoitoa vaativat päänvamman jälkioireet
  • Tyypillisesti ohimenevät päänvamman jälkioireet
  • Psyykkiset jälkioireet
  • Päänvamma ja alkoholi

Ensimmäisenä yönä vamman jälkeen et saisi olla yksin. Sinut on herätettävä kahden tunnin välien, jotta voidaan varmistaa normaali tajunnantaso. 

Välitöntä hoitoa vaativat päänvamman jälkioireet

Ota välittömästi yhteyttä päivystykseen tai hälytyskeskukseen jos ilmenee seuraavaa:

  • pahenevaa, voimakasta päänsärkyä
  • toistuvaa oksentelua
  • tajunnantason laskua (heräämisvaikeudet, lisääntyvä uneliaisuus)
  • sekavuutta levottomuutta, ajan tai paikan tajun katoaminen
  • toispuoleinen raajaheikkous, kömpelyys tai tunnottomuus
  • suupielien roikkuminen
  • puheen epäselvyys
  • lyhytkin tajunnanmenetys tai kouristuskohtaus
  • näköhäiriöitä tai kaksoiskuvia
  • silmän mustuaisten kokoero
  • vaikea tasapainohäiriö, kävelyvaikeus, voimakas huimaus

Tyypillisesti ohimenevät päänvamman jälkioireet

  • lievä päänsärky
  • lievä pahoinvointi
  • huimaus, lievä tasapainohäiriö
  • muistiepävarmuus
  • keskittymisvaikeus
  • epänormaali väsymys
  • ärtyneisyys ja äkkipikaisuus
  • ajattelun ja toiminnan hidastuneisuus
  • yliherkkyys kirkkaille valoille, hälylle tai koville äänille.

Useimmat näistä oireista katoavat ensimmäisten päivien jälkeen, osa voi kestää muutaman viikon.
Mikäli oireet kestävät yli kuukauden, hakeudu lääkäriin.

Kunnes oireesi ovat korjaantuneet, välttele seuraavia toimintoja:

  • autolla ajo
  • pitkäkestoinen tv:n katselu tai lukeminen
  • tietokone- tai videopelien pelaaminen
  • alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
  • kova fyysinen rasitus, erityisesti jos siihen liittyy päänvamman riski.

Päänsärkyyn voit ottaa reseptivapaita särkylääkkeitä, esim. Paratabs, Panadol. Vältä keskushermostovaikutteisia lääkkeitä (kolmiolääkkeitä). Tarvittaessa lääkäri voi määrätä lyhyen sairasloman. 

Harvinaisissa tapauksissa päänvamma aiheuttaa oireita, joita potilas itse ei tunnista. Hakeudu lääkäriin jos läheisesi sanovat toimintakykysi tai käytöksesi muuttuneen, vaikket itse sellaista huomaisikaan.

Pienelle osalle lievän päänvamman saaneista voi jäädä pitkäkestoisia tai pysyviä oireita aivojen tiedonkäsittelyyn tai tunne-elämään. Osa oireista tulee esille vasta 1-2 kuukauden kuluttua vammasta.
Mikäli Sinä tai läheisesi havaitsette seuraavanlaisia häiritseviä oireita 1-2 kuukauden kuluttua vammasta, hakeudu lääkärin vastaanotolle.

Esimerkkejä päänvamman aiheuttamista pitkäaikaisista oireista:

  • epänormaali väsymys ja heikentynyt rasituksen sietokyky
  • univaikeudet
  • keskittymisen heikentyminen
  • muistihäiriöt
  • korostuneet mielialan vaihtelut ja ärtyneisyys
  • vaikeus tunnistaa itse vamman aiheuttamia oireita ja muutoksia
  • erilaiset fyysiset oireet, kuten halvaukset, tasapainohäiriöt, päänsärky, epilepsia, unihäiriöt,
    näkökenttäpuutokset, puheen vaikeudet.

Psyykkiset jälkioireet

Tapaturmiin ja vammautumisiin voi liittyä voimakas säikähdys tai vähältä piti -tilanne. Jos tapahtuma on järkyttävä, se voi aiheuttaa myös päänvammasta riippumattomia psyykkisiä oireita seuraavina viikkoina.

Seuraavat jälkioireet ovat mielen normaalia reagointia järkyttävään tapahtumaan, eikä niiden vuoksi tarvitse välittömästi hakeutua hoitoon: 

  •  itkettää jatkuvasti tai itku ei tule ollenkaan vaikka on paha olla
  • tapahtumat vaivaavat mieltä hereillä ollessa
  • tapahtumat tulevat uniin
  • tekee mieli välttää tapahtumapaikkaa tai siitä muistuttavia asioita
  • nukahtaminen ja unessa pysyminen on vaikeaa
  • keho tuntuu jännittyneeltä, lihaksissa jännityssärkyä, vapinaa
  • mieli on jännittynyt ja ylitarkkaavainen, säpsähtelyä, säikkymistä
  • uudenlaisia pelkoja
  • ruokahaluttomuutta
  • itsesyytöksiä, syyllisyydentunteita
  • vihantunteita, tarve etsiä syyllisiä

Mikäli oireet jatkuvat yli kuukauden tai aiheuttavat haittaa työ- ja toimintakyvylle, hakeudu lääkäriin.

Päävamma ja alkoholi

Joka toinen päänvamman saaneista potilaista loukkaa itsensä alkoholin vaikutuksen alaisena. Humala heikentää reagointia, aistitoimintoja, refleksejä, tasapainoa ja harkintakykyä. Tämän vuoksi ihminen loukkaa tyypillisesti päätään kaatuessaan humalassa. Humalassa myös ajautuu herkemmin riskialttiisiin tilanteisiin.

Kerran humalassa päätään loukanneella on selvästi suurentunut riski kuolla tulevaisuudessa uuteen
humalassa saatuun päänvammaan. Toistuva humalajuominen lisää uuden päänvamman riskiä huomattavasti. Pään loukkaaminen humalassa kertoo yleensä siitä, että alkoholia on mennyt kertamääräisesti liikaa. Vältä jatkossa humalajuomista.

Arvioidessasi omaa alkoholinkäyttöä ja siihen mahdollisesti liittyviä ongelmia, käy seuraavat kysymykset läpi:

  • Onko juomisesi humalahakuista?
  • Oletko loukannut itseäsi humalassa?
  • Onko sinulla vaikeuksia keskeyttää juominen ajoissa?
  • Oletko yrittänyt vähentää alkoholinkäyttöä ja epäonnistunut siinä?

Käytännön neuvoja alkoholinkäytön vähentämiseksi ja lopettamiseksi: www.päihdelinkki.fi 

Kun oma-apu ei riitä tai haluat neuvoa ja tukea päihteidenkäytön lopettamiseen, hallintaan tai raittiuteen, ota yhteyttä paikkakuntasi sosiaalitoimeen, terveysasemalle, työterveyshuoltoon, lähimmälle A-klinikalle tai AA-kerhoon.