Takaisin edelliselle sivulle

Vuodeosastoverkkoa tiivistettäisiin vaiheittain – Ivalossa olisi lääkärivalmius jatkossakin

Lapin aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta perustason sote-palvelujen palveluverkkoa.

Jatkossa Lapissa olisi vuodeosasto yhdeksällä paikkakunnalla. Ivalossa jatkuisi ympärivuorokautinen lääkärivalmius. Lapin aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta perustason sote-palvelujen palveluverkkoa. Aluehallituksen ja viranhaltijajohdon työkokouksessa keskiviikkona 4.2. saatiin poliittisia linjauksia asian valmistelulle.

Vuoden 2028 lopussa vuodeosastoja olisi Lapissa yhdeksällä paikkakunnalla: Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa ja Ranualla.

Sairaansijat vähenisivät nykyisestä 14 vuodeosaston 345 paikasta 287 paikkaan. Vuodeosastojen käyttöaste olisi noin 90 prosenttia.

Säästöä vuodeosastoverkoston uudistamisella syntyisi noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinvointialue etsii säästöjä sekä vähentämällä hoitopäiviä että kirimällä yksittäisen hoitovuorokauden hintaa pienemmäksi. Säästötavoitteessa on huomioitu lisäpanostukset kotisairaalatoimintaan ja ikääntyneiden hoivaan sekä ensihoitopalvelun kustannuspaine.

Nykyään Lapissa on vuodeosastohoitoa muuta maata reilusti enemmän. Tarve on kuitenkin vähenemässä, kun vuodeosastoja ei enää tarvita hoivapaikan jonottamiseen ja kotiin vietävää hoitoa vahvistetaan. Lisäksi hoitojaksoja pyritään lyhentämään keskimäärin alle kahdeksaan vuorokauteen esimerkiksi kotiutumisprosesseja tehostamalla.

Vuodeosastoverkon ylläpitäminen nykyisellään ei ole mahdollista, sillä henkilöstön saatavuus on jo nyt osalla osastoista haasteellista. Lisäksi pienissä yksiköissä hoidon vuorokausihinta nousee korkeaksi.

Vuodeosastoja korvaisivat monet palvelut

Muoniossa, Ylitorniolla, Posiolla, Keminmaassa ja Tervolassa vuodeosastot suljettaisiin asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä.

Korvaavia palveluja olisivat muun muassa kotihoito, ensihoito, päivystysapunumero 116117 sekä erilaiset digipalvelut. Lisäksi jokaisessa kunnassa tai peruspalveluiden asiointialueella olisi ikääntyneiden ympärivuorokautinen yksikkö. Kotisairaalatoiminta hoitaisi potilaita heidän tarpeidensa mukaan joko kotona, asumisyksikössä tai palvelukodin niin sanotulla lupapaikalla. Kotisairaala tekisi myös hoidon tarpeen arviointia omalla paikkakunnalla aukioloaikoinaan. Kaikilla paikkakunnilla olisi myös nimettynä se lähin vuodeosasto, jota ensisijaisesti käytettäisiin, kun olisi tarve nimenomaan vuodeosastolla tapahtuvalle hoidolle.

Virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto

Aluehallitukselle esitetään, että ympärivuorokautinen lääkärivalmius jatkuisi Ivalossa. Sen toteuttamiseen haetaan kuitenkin tähänastista kustannustehokkaampia toimintamalleja. Ilta- ja yöaikaisen toiminnan seurantaa ja raportointia kehitetään tukemaan ratkaisuvaihtoehtojen arviointia.

Kiireellistä hoidon tarpeen arviointia virka-ajan ulkopuolella vahvistetaan koko Lapissa muun muassa päivystysapu 116 117-palvelun, kotisairaalan, kotihoidon ja ammattilaisten konsultaatiokäytänteiden parantamisen avulla. Lääkärien kasvokkaista paikallista kiirevastaanottoa korvattaisiin osittain etälääkärillä, joka palvelisi koko aluetta.

Pienet palvelupisteet

Karesuvannon terveysaseman terveydenhoitajan säännöllinen vastaanotto, laboratorionäytteenotto ja lääkärin käynnit esitetään lakkautettavaksi. Terveysaseman toiminta korvattaisiin palveluilla Hetan terveysasemalla, etä- ja digipalveluilla sekä kouluterveydenhuollon ja kotihoidon yhteydessä tarjottavilla palveluilla kaikille asukkaille. Kouluterveydenhuolto ja kotihoito säilyisivät Karesuvannossa.

Pelkosenniemen ja Savukosken perustason avopalvelujen aukioloaikoja esitetään lyhennettäväksi osaviikkoiseksi niin, että avopalvelut olisivat vain toisella paikkakunnalla avoinna kerrallaan.

Muurolan ja Sinetän hammashoitolat esitetään suljettavaksi. Korvaavat palvelut järjestetään Rovaniemen keskustan hammashoitoloissa ja koululaisten suun tarkastukset tehtäisiin kouluilla liikkuvana palveluna.

Lisätietoja:
toimialajohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

PALVELUVERKKOMUUTOKSEN TAUSTAT

Taustalla arviointiryhmän vaatimukset

Valtion asettama arviointiryhmä vaatii, että aluevaltuusto tekee palveluverkkopäätökset helmikuussa ja hyväksyy vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman säästöohjelmineen viimeistään toukokuussa. Arviointiryhmä kritisoi Lappia, että palveluverkko pohjautuu edelleen vanhaan kuntamalliin, vaikka välimatkat eivät kaikkialla sitä edellytä.

Mielipiteiden kuuleminen

Hyvinvointialue julkaisi lokakuussa ensimmäisen luonnoksen palveluverkosta palautteen keräämistä varten. Nyt esitettävissä muutoksissa on huomioitu työntekijöiden, asukkaiden, kuntien, Saamelaiskäräjien ja muiden toimijoiden antamia mielipiteitä.

Palveluverkkopäätösten aikataulu

Perustason sote-palvelujen palveluverkkoa aluehallitus käsittelee seuraavan kerran maanantaina 9. helmikuuta.

Koko palveluverkkoesitys, eli sekä perustason palveluverkko että Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon palvelutaso, on aluehallituksen käsittelyssä maanantaina 16. helmikuuta.

Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkokokonaisuutta maanantaina 23. helmikuuta.

Uhkat, jos säästöt eivät ole riittäviä

Aluevaltuuston palveluverkko- ja taloussuunnitelmapäätösten jälkeen arviointiryhmä arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä, vai esittääkö ryhmä aluejakoselvittäjän asettamista Lapin hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia vain, jos se esittää valtiolle riittävän kattavan ja realistisen säästöohjelman. Ilman lainanottovaltuuksia hyvinvointialue ei voi hankkia pelastustoimen tarvitsemaa kalustoa eikä toteuttaa rakennus- ja tietojärjestelmäinvestointeja.

Tarvittavat säästöt

Tiukimmat säästöt pitäisi toteuttaa vuoteen 2028 mennessä. Vuosien 2027–2028 säästötavoitteet tarkoittaisivat laskennallisesti yhteensä yli 800 henkilötyövuotta. Luku on kuitenkin vain laskennallinen, sillä säästöjä etsitään laajasti kaikista hyvinvointialueen kustannuksista kuten tiloista, ostopalveluista, järjestelmistä jne.

Alijäämien kattamistavoite

Hyvinvointialueelle on kertynyt tähän mennessä lähes 200 miljoonan euron alijäämät. Asukaskohtaista alijäämää on Lappia enemmän vain Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa jo tänä vuonna, mutta hyvinvointialueen tavoite on, että alijäämät olisivat katettuina vuoteen 2031 mennessä.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen asiakaspalveluajoissa muutoksia helmikuun alusta maaliskuun loppuun

Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto aiheuttaa väliaikaisia muutoksia palveluajoissa.

Ikääntyneiden palvelujen asiakas- ja palveluohjauksessa otetaan käyttöön uusi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Saga. Palveluohjaajat siirtävät asiakastietoja järjestelmissä muun asiakastyön ohessa. Käyttöönoton vuoksi asiakas- ja palveluohjauksen asiakaspalveluaikoja supistetaan 5.2.–31.3.2026 välisenä aikana. Tämä voi aiheuttaa myös viivettä yhteydenotto pyyntöihin vastaamisessa.

Supistetut toiminta-ajat

Pohjoinen palvelualue

• Perjantaisin palveluohjaus suljettu Inaria lukuun ottamatta
• Inarissa palveluohjaus suljettu keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–16

Itäinen palvelualue 

• Perjantaisin palveluohjaus suljettu, paitsi puhelinaika avoinna klo 9–11

Lounainen palvelualue 

• Puhelinneuvonta maanantaista torstaihin klo 9–11

Kaakkoinen palvelualue 

• Nestori avoinna Rovaniemellä klo 9–12
• Asumispalvelujen koordinointitiimin puhelinaika Rovaniemellä klo 8–11

Pahoittelemme aiheutuvaa haittaa.

Takaisin edelliselle sivulle

DigiLapha-asiointialusta alkaa toimia saamen kielillä kansallispäivänä 6.2.2026

Lapin hyvinvointialueen DigiLapha-asiointialusta alkaa toimia Suomessa puhuttavilla saamen kielillä saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2026. DigiLapha on Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen digitaalinen asiointipalvelu, jonka tuottaa Lapin hyvinvointialueelle Terveystalo.

DigiLaphassa voi muun muassa

• keskustella chatissa ammattilaisen kanssa
• hoitaa kiireettömiä asioita
• saada viestejä ammattilaiselta
• tehdä yhteydenottopyynnön ja täyttää muita lomakkeita
• osallistua etävastaanottoon ja -tapaamiseen
• asioida toisen henkilön puolesta

Suunnittelun lähtökohtana saamen kielillä asiointi

DigiLapha on Suomen ensimmäinen viranomaisen digipalvelu, joka on suunniteltu alusta asti toimimaan myös saamen kielillä. Palvelun kehittämisessä on pidetty tärkeänä, että kaikki Lapin hyvinvointialueen asukkaat voivat käyttää digipalveluja omalla kielellään. Tämä koskee sekä suomen kieltä että kaikkia kolmea saamen kieltä, joilla hyvinvointialue järjestää palveluja. Tavoitteena on, että saamenkieliset ja suomenkieliset palvelut kehittyvät samassa tahdissa ja että digitaalinen asiointi on yhdenvertaista kaikille käyttäjille.

-Meille on ollut alusta asti selvää, että digitaalisten palvelujen on toimittava suomeksi ja kolmella saamen kielellä. Näin varmistamme, että palvelut kehittyvät yhdenvertaisesti ja palvelevat kaikkia asukkaita, Lapin hyvinvointialueen digipalvelujen erityisasiantuntija Piia Hirvonen kertoo.

DigiLaphan toteutuksesta vastaa Terveystalo. Yhdessä asiakkaan kanssa kehittäminen on olennainen osa Terveystalon digialustan toimintatapaa.

-Teemme aina tiivistä yhteistyötä asiakkaana olevan hyvinvointialueen kanssa, ja haluamme huomioida kunkin alueen erityispiirteet. Lapissa tämä tarkoittaa sitä, että alustan tulee toimia myös kolmella saamen kielellä. Kun kyse on elämän herkimpiin asioihin liittyvästä avun tarpeesta, asiointi omalla äidinkielellä on turvallisen kohtaamisen ja saavutettavuuden perusta. Olemme todella iloisia ja ylpeitä siitä, että saimme toteuttaa digialustan saamen kielillä, Terveystalon kehityspäällikkö Hanna Manelius kertoo.

Digipolku vie auttavan ihmisen luo

DigiLapha parantaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Yksi saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmista haasteista on saada saamenkieliset sote-ammattilaiset kohtaamaan saamenkielistä palvelua tarvitsevat asiakkaat pitkien välimatkojen Lapissa.

-DigiLapha tuo saamenkielisen palvelun asiakkaan luokse siellä, missä asiakas palvelua tarvitsee: saamenkielisten sairaanhoitajien tiimiin voi nyt ottaa yhteyttä vaikka porotöiden lomassa tunturissa, saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuuyksikköjohtaja Tuuli Miettunen kertoo.

DigiLaphaa voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Tabletille ja älypuhelimelle voi myös ladata mobiilisovelluksen. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen, jonka voi tehdä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

***

Lappi buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođđu doaibmagoahtá sámegielaide sámiid álbmotbeaivve 6.2.2026

Lappi buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođđu doaibmagoahtá Suomas hállon sámegielaide sámiid álbmotbeaivve 6.2.2026. DigiLapha lea Lappi buresveadjinguovllu sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid digitála áššiiddikšunbálvalus, man buvttada Lappi buresveadjinguvlui Terveystalo.

DigiLaphas sáhttá earret eará:

• ságastallat chatas ámmátolbmuin
• dikšut akuhta áššiid
• oažžut dieđáhusaid ámmátolbmos
• dahkat oktavuođaváldinbivdaga ja deavdit eará skoviid
• oassálastit gáiddusvuostáiváldimii ja -deaivvadeapmái
• dikšut ášši nuppi olbmo bealis

Plánema vuolggasadjin sámegielaide áššiiddikšun

DigiLapha lea Suoma vuosttaš eiseválddi digibálvalus, mii lea plánejuvvon álggu rájes doaibmat maiddái sámegielaide. Bálvalusa gárgedeamis lea adnon dehálažžan, ahte buot Lappi buresveadjinguovllu ássit sáhttet geavahit digibálvalusaid iežaset gillii. Dát guoská maiddái sihke suomagillii ja buot golbma sámegillii, main buresveadjinguovlu lágida bálvalusaid. Mihttomearrin lea, ahte suomagielat ja sámegielat bálvalusat ovdánit seammá áigge ja ahte digitála áššiiddikšun lea ovttaveardásaš buot geavaheaddjiide.

-Midjiide lea leamaš álggu rájes čielggas, ahte digitála bálvalusat galget doaibmat suomagillii ja golmma sámegillii. Ná mii sihkkarastit, ahte bálvalusat ovdánit ovttaveardásaččat ja bálvalit buot ássiid, Lappi buresveadjinguovllu digibálvalusaid sierraáššedovdi Piia Hirvonen muitala.

DigiLapha ollašuhttimis vástida Terveystalo. Ovttas áššehasain gárgedeapmi lea mihtilmas oassi Terveystalo digivuođu doaibmanvuogi.

-Mii bargat álohii lahkalas ovttasbarggu áššehasa buresveadjinguovlluin, ja háliidit váldit vuhtii guđege guovllu sierraiešvuođaid. Lappis dat máksá dan, ahte digivuođđu galgá doaibmat maiddái golmma sámegillii. Go jearaldat lea eallima hearkkimus áššiide laktáseaddji veahki dárbbus, áššiiddikšun iežas eatnigillii lea oadjebas deaivvadeami ja olahahttivuođa vuođđu. Mii duođaid illudit ja čevllohallat, ahte beasaimet ollašuhttit digivuođu sámegielaide, Terveystalo ovddidanhoavda Hanna Manelius muitala.

Digibálggis doalvu veahkeheaddji olbmo lusa

DigiLapha buorida sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid olahahttivuođa. Okta sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid stuorámus hástalusain lea oažžut sode-ámmátolbmuid deaivat sámegielat bálvalusa dárbbašeaddji áššehasaid Lappis, gos leat guhkes gaskkat.

-DigiLapha buktá sámegielat bálvalusa áššehasa lusa dohko, gos áššehas bálvalusa dárbbaša: sámegielat buohccedivššáriid teamii sáhttá dál váldit oktavuođa vaikko boazobargguid gaskkas duoddaris, sámegielat ja kulturvuđot sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid vástoovttadatjođiheaddji Tuuli Miettunen muitala.

DigiLapha sáhttá geavahit dihtoris, tableahtas dahje fihttotelefovnnas. Tablehttii ja fihttotelefovdnii lea maiddái viežžamis mobiilaáppa. Bálvalussii sisačáliheapmi gáibida nana identifiserema, man sáhttá dahkat persovnnalaš báŋkodovddaldagaiguin dahje mobiilanannemiin.

***

Laapi pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđu toimâškuát sämikieláid säämi aalmugpeeivi 6.2.2026

Laapi pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđu toimâškuát Suomâst sarnum sämikieláid säämi aalmugpeeivi 6.2.2026. DigiLapha lii Laapi pyereestvaijeemkuávlu sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi digitaallâš ášástâllâmpalvâlus, mon Terveystalo puovtâd Laapi pyereestvaijeemkuávlun.

DigiLaphast puáhtá eereeb iärrás

• savâstâllâđ chatist áámmátlijn
• hoittáđ huáputtes aašijd
• finniđ viestâid áámmátliist
• toohâđ ohtâvuođâväldimtáttum já tevdiđ eres luámáttuvâid
• uásálistiđ káidusvuástáväldimân já -teivâdmân
• ášástâllâđ nube ulmuu peeleest

Sundáttâllâm vuolgâsaijeen ášástâllâm sämikieláid

DigiLapha lii Suomâ vuosmuš virgeomâhái digipalvâlus, mii lii sundáttâllum aalgâ rääjist toimâđ meid sämikieláid. Palvâlus oovdedmist láá annaam tehálâžžân, ete puoh Laapi pyereestvaijeemkuávlu ässeeh pyehtih kevttiđ digipalvâlusâid jieijâs kielân. Taat kuáská sehe suomâkielân já puoh kuulmâ sämikielân, moigijn pyereestvaijeemkuávlu uárnee palvâlusâid. Ulmen lii, ete sämikielâliih já suomâkielâliih palvâlusah ovdáneh oovtfááru já ete digitaallâš ášástâllâm lii oovtviärdásâš puoh kevtteid.

-Mijjân lii lamaš aalgâ rääjist čielgâs, ete digitaalliih palvâlusah kalgeh toimâđ suomâkielân já kuulmâ sämikielân. Návt mij visásmittep, ete palvâlusah ovdáneh oovtviärdásávt já palvâleh puoh ässeid, Laapi pyereestvaijeemkuávlu digipalvâlusâi spesiaaläššitobdee Piia Hirvonen muštâl.

DigiLapha olášutmist västid Terveystalo. Ovdedem oovtâst äššigâssáin lii merhâšittee uási Terveystalo digivuáđu toimâmvyevi.

-Mij porgâp ain aldaaš ohtsâšpargo äššigâssân leijee pyereestvaijeemkuávloin, já halijdep väldiđ huámášumán jieškote-uv kuávlu eromâš jiešvuovijd. Laapist taat meerhâš tom, ete vuáđu ferttee toimâđ meid kuulmâ sämikielân. Ko koččâmuš lii iše táárbust mii lohtâs eellim herkimus aašijd, te ášástâllâm jieijâs eenikielân lii torvolii teivâdem já juksâmvuođâ vuáđudâs. Mij lep hirmâd iloliih já räämist tast, ete uážžup olášuttiđ digivuáđu sämikieláid, Terveystalo ovdedemhovdâ Hanna Manelius muštâl.

Digipäälgis tuálvu išedeijee ulmuu luus

DigiLapha pyereed sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnimvuođâ. Ohtâ sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi stuárráámuin hástusijn lii finniđ sämikielâlijd soti-áámmátlijd kuáhtáđ sämikielâlijd palvâlusâid tarbâšeijee äššigâsâid kuhes kooskâi Laapist.

-DigiLapha puáhtá sämikielâlii palvâlus äššigâs luus tohon, kost äššigâs taarbâš palvâlus: sämikielâlij pyecceitipšoi tiimin puáhtá väldiđ tääl ohtâvuođâ veik puásuipargoi kooskâst tuoddârist, sämikielâlij já kultuurmiäldásij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdâsvástádâsohtâdâhjođetteijee Tuuli Miettunen muštâl.

DigiLapha puáhtá kevttiđ tiäturijn, tabletijn tâi fiättupuhelimáin. Tabletân já fiättupuhelimân puáhtá meid luođiđ moobiilheiviittâs. Palvâlusân čáládâttâm váátá noonâ tubdâttâttâm, mon puáhtá porgâđ persovnlijn paŋkkitubdâlduvâigijn tâi moobiilnanodâssáin.

***

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlaž tååimškuätt sääʹmǩiõlin saaʹmi meersažpeeiʹv 6.2.2026

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlaž tååimškuätt Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlin saaʹmi meersažpeeiʹv 6.2.2026. DigiLapha lij Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi digitaalʼlaž äʹššeemkääzzkõs, koon puuʹtat Lappi pueʹrrvââjjamvoudda Terveystalo.

DigiLaphast vuäitt ouddmiârkkân

• saǥstõõllâd chaatâst ämmatniiʹǩǩin
• hoiʹddjed ǩirrsâʹttem aaʹššid
• vuäǯǯad saaǥǥid ämmatneeʹǩǩest
• tuejjeed õhttvuõttväʹlddemraukkmõõžž da tieuʹdded jeeʹres lomaakkid
• vuässõõttâd ougglõsvuâsttavälddmõʹšše da -kaaunõõttmõʹšše
• äʹššeed nuuʹbb oummu peäʹlest

Plaanummuž vuâlggsââʹjjen sääʹmǩiõlin äʹššummuš

DigiLapha lij Lääʹddjânnam vuõssmõs veʹrǧǧneeʹǩǩ digikääzzkõs, koon leät aalǥ rääʹjest plaanääm toiʹmmjed sääʹmǩiõlin še. Kääzzkõõzz ooudâsviikkmõõžžâst leät vuäinnam, što lij vääžnai, što Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd aazzi vueiʹtte ââʹnned digikääzzkõõzzid jiiʹjjez ǩiõʹlle. Tät kuâskk kuhttuid lääʹddǩiõl di pukid kooum sääʹmǩiõl, koivuiʹm pueʹrrvââjjamvuʹvdd reäšš kääzzkõõzzid. Täävtõs lij, što sääʹmǩiõllsaž da lääʹddǩiõllsaž kääzzkõõzz ouʹddne seämma pââʹjest da što digitaalʼlaž äʹššummuš lij õõutverddsaž pukid õõʹnnjid.

-Miʹjjid lij leämmaž aalǥ rääʹjest čiõlǥâs, što digitaalʼlaž kääzzkõõzz âʹlǧǧe toiʹmmjed lääddas da kooum sääʹmǩiõʹlle. Nääiʹt ainsmâʹttep, što kääzzkõõzz ouddne õõutverddsânji da kääzzkâʹstte pukid aazzjid, Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd digikääzzkõõzzi spesiaaläʹšštobddi Piia Hirvonen mušttal.

DigiLapha čõõđtummšest vaʹsttad Terveystalo. Õõutsââʹjest äʹššniiʹǩǩin oouʹdummuš lij kõskksaž vueʹss Terveystalo digivuâla toiʹmmjemnääʹl.

-Mij tuejjeep pâi nâânn õhttsažtuâj äʹššneʹǩǩen åårrai pueʹrrvââjjamvuuʹdin, da haaʹleep väʹldded lokku juõʹǩǩ vuuʹd jiiʹjjesnallšemvuõđid. Lappist tät miârkkšââvv tõn, što vuâlaž âlgg toiʹmmjed kooum sääʹmǩiõʹlle še. Ko kõõččmõõžžâst lij vieʹǩǩ tarbb, mii kuâskk jieʹllmest jeänmõssân tobddjid counni aaʹššid, äʹššummuš jiiʹjjes jieʹnnǩiõʹlle lij vuâđđ staani kaaunõõttmõʹšše da vuällamvuõʹtte. Mij leäp tuõđi räämmast da kuärǥast tõʹst, što vuäǯǯaim čõõđted digivuâla sääʹmǩiõlid, Terveystalo oouʹdeemšurr Hanna Manelius mušttal.

Digipääʹljes veekk vieʹǩǩteei oummu luzz

DigiLapha pueʹrad sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vuäǯǯmõõžž. Õhtt sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi šuurmõs vaʹǯǯtõõzzin lij puʹhtted sääʹmǩiõllsaž soti-ämmatniiʹǩǩid da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz taarbšeei äʹššniiʹǩǩid õʹhtte kuʹǩes kõõski Lappist.

-DigiLapha pohtt sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz äʹššneeʹǩǩ årra toʹben, koʹst äʹššneǩ taarbaš kääzzkõõzz: sääʹmǩiõllsaž puõccihoiʹddjeeji ärttla vuäitt ââʹn väʹldded õhttvuõđ håʹt puäʒʒtuâjai pââʹjest tuõddrest, sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vaʹsttõsjuâǥǥasjååʹđteei Tuuli Miettunen mušttal.

DigiLapha vuäitt ââʹnned teâttmašinain, tableeʹttin leʹbe jeäʹrmmteʹlfoonin. Tabletta da jeäʹrmmteʹlfooʹne vuäitt laaddâd mobiilsuåvldõõzz še. Kääzzkõʹsse ǩeeʹrjtõõvvmõš õõlǥat raʹvves tobddummuž, koon vuäitt tuejjeed persoonlaž baŋkktiõttivuiʹm leʹbe mobiilstaanõõǥǥin.

Takaisin edelliselle sivulle

Saamen kielen menettäminen vaikuttaa saamelaisten hyvinvointiin – uusi vertaisryhmä kielensä menettäneiden nuorten aikuisten tueksi

Tutkimusten mukaan saamen kielen katkeaminen sukupolvien välillä vaikuttaa monien saamelaisten identiteettiin ja mielen hyvinvointiin. Lapin hyvinvointialueen ja Saamelaiskäräjien De!2-hankkeen toteuttama ”Se tunne, kun saamen kieli puuttuu” -vertaisryhmä tarjoaa tilan käsitellä kielen menettämisen kokemuksia.

Vertaisryhmä on suunnattu 18–25-vuotiaille saamelaisnuorille, joilla oman suvun saamen kieli on jäänyt oppimatta tai katkennut. Ryhmässä käsitellään kieleen liittyviä tunteita, kuten ulkopuolisuutta, häpeää ja surua. Tarkoituksena on vahvistaa ymmärrystä omista kokemuksista ja tukea mielen hyvinvointia turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä.

Saamen kielen menettämiseen liittyvät kokemukset ovat usein seurausta historiallisista ja rakenteellisista tekijöistä, kuten sulauttamispolitiikasta, joiden vaikutukset näkyvät yhä saamelaisten arjessa. Kielen puuttuminen voi heikentää yhteyttä saamelaiskulttuuriin ja -yhteisöön sekä vaikuttaa kokemukseen omasta identiteetistä ja kuulumisesta, erityisesti silloin, jos nuorella ei ole oman ikäisiä saamelaiskavereita tai luontevaa kosketuspintaa yhteisöllisiin käytäntöihin ja kulttuuriseen elämään.

-Yksi ryhmän kantavista teemoista on vahvistaa nuorten ajatusta siitä, että jokainen voi elää omaa saamelaisuuttaan omalla tavallaan eikä yksi tapa ole oikeampi kuin toinen. Jokaisella on oma, yhtä lailla arvokas taustansa, joka kytkeytyy osaksi moninaista saamelaista yhteisöämme, kertoo toinen ryhmän vetäjistä Pilvi Vuomajoki, Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen asiantuntija.

Kielen katkeamiseen liittyvät kokemukset voivat heijastua mielenterveyteen esimerkiksi ahdistuksena, häpeänä, juurettomuuden tai ulkopuolisuuden tunteina sekä kokemuksena siitä, ettei oma saamelaisuus ole “riittävää” tai näkyvää, vaikka tosiasiassa kuuluminen yhteisöön on todellista ja merkityksellistä. Vertaisryhmän pilottikokeiluun aiemmin osallistuneet nuoret kokivat vertaisryhmän tärkeäksi ja tarpeelliseksi, sillä ryhmä tarjosi kokemuksia vertaisuudesta ja muistutti, etteivät he ole asian kanssa yksin.

-Kielen puuttuminen ei ole vain kielitaitokysymys, vaan se voi koskettaa syvästikin kokemusta omasta saamelaisuudesta ja paikasta saamelaisessa yhteisössä. Vertaisryhmässä näitä tunteita ei tarvitse perustella tai selittää – ne ovat jaettuja, sanoo Pilvi Vuomajoki.

Ilmoittaudu vertaisryhmään 25.2. mennessä

Vertaisryhmä kokoontuu etänä Teamsissa joka toinen keskiviikko klo 17.30–19.30 ajalla 25.3.–3.6.2026 (yhteensä 6 kertaa). Ilmoittautuminen vertaisryhmään 25.2.2026 mennessä.

Mukaan voi hakea sähköisesti Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston nettisivujen kautta osoitteesta www.nuor.fi Ryhmä on nuorille maksuton.

Takaisin edelliselle sivulle

Uusi vammaisneuvosto nimetty Lapin hyvinvointialueelle kaudelle 2026–2029

Lapin hyvinvointialueen vammaisneuvosto toimii vammaisten henkilöiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäjänä hyvinvointialueella. Neuvosto osallistuu vammaisia koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä tuo esille vammaisten näkökulmia palvelujen kehittämisessä.

Vammaisneuvoston puheenjohtajaksi alkaneelle kaudelle 2026–2029 on valittu Markku Hyypiö Posiolta ja varapuheenjohtajaksi Anneli Hurtig Torniosta. He toimivat myös työvaliokunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Työvaliokunta valmistelee neuvoston käsiteltäväksi tulevia asioita ja tukee neuvoston toimintaa.

Vammaisneuvostosta nimettiin edustajat seuraaviin toimielimiin: Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustoon edustajaksi Jarno Saapunki ja varaedustajaksi Markku Hyypiö, Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakuntaan edustajaksi Anna-Maija Österberg ja varaedustajaksi Marita Aikio sekä Tervia Logistiikka Oy:n asiakasyhteistyöryhmään jäseneksi Jari Riimala ja varajäseneksi Pirkko Kallaanvaara.

Vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet on nimetty kuntien ja Saamelaiskäräjien vammaisneuvostoista. Vammaisneuvosto kokoontuu säännöllisesti 5–6 kertaa vuodessa. Neuvoston tehtäviin kuuluu yhteistyö kuntien vammaisneuvostojen kanssa, alueellisten näkemysten kokoaminen kyselyin ja tapaamisin sekä yhteydenpito alueen päättäjiin ja viranhaltijoihin.

– Tiukassa talous- ja henkilöstötilanteessa haasteena on varmistaa palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus. Samalla on tärkeää vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, toteaa vammaisneuvoston esittelijä, vammaisten palvelujen vastuuyksikköjohtaja Mirja Kangas Lapin hyvinvointialueelta.

– Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallistuminen ja palvelujen käyttö edellyttävät, että palvelut suunnitellaan kaikkien käyttöön toimintakyvystä riippumatta, Kangas jatkaa.

Lisätietoa vammaisneuvoston toiminnasta ja kokoonpanosta löydät verkkosivulta: Vammaisneuvosto