Takaisin edelliselle sivulle

Päivystysapu 116117 aloittaa toimintansa Lapissa

Kiireellistä hoidon tarpeen arviointia tehdään jatkossa koko Lapin alueella numerossa 116117. Palvelu käynnistyy maanantaina 14.10.2024.

Päivystysapuun soitetaan, kun harkitaan lähtöä päivystykseen tai kun tarvitaan apua tai neuvoja äkillisissä terveysongelmissa ja oma terveysasema on kiinni. 

Hätätilanteessa soitetaan aina hätäkeskukseen numeroon 112. 

Lapin alueelta soittavan sijainti paikannetaan ja puhelu ohjautuu Lapin hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaisista koostuvaan päivystysapuyksikköön. 

Päivystysavussa tehdään hoidon kiireellisyyden arviointia valtakunnallisten kriteerien mukaan. Päivystysapu ohjaa asiakkaan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Päivystysavusta voidaan antaa myös neuvontaa ja kotihoito-ohjeita. Soittaja voidaan myös ohjata ottamaan yhteyttä esimerkiksi sosiaalipalveluihin, sosiaalipäivystykseen tai mielenterveyspäivystykseen. Numeroon soittaminen on maksutonta. Puhelut tallennetaan palvelun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Käytöstä poistuvat seuraavat puhelinpalvelut: 

• Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen puhelimessa tehtävä kiireellinen hoidon tarpeen arviointi 
• Virka-ajan ulkopuolinen hoidon tarpeen arviointi seuraavissa kunnissa: Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Posio, Ranua ja Salla 

Jatkossakin voit soittaa mielenterveyspäivystykseen, lasten sairauksien hoidon tarpeen arviointiin sekä terveysasemien akuuttivastaanotoille terveysasemien ollessa auki. Länsi-Pohjan keskussairaalan Akuuttiklinikan puhelinneuvonta palvelee vuoden 2024 loppuun.

• Länsi-Pohjan keskussairaalan akuuttiklinikan puhelinneuvonta ympäri vuorokauden: 040 149 1340
• Mielenterveyspäivystys Lapin keskussairaala: 040 715 8400
• Mielenterveyspäivystys Länsi-Pohjan alue: 040 774 3891
• Lastensairauksien päivystys Lapin keskussairaala ympäri vuorokauden: 040 642 8811
• Ivalon terveyskeskuksen hoidon tarpeen arviointi ympäri vuorokauden: 040 770 9187
• Sodankylän Sopukan hoidon tarpeen arviointi ma–su klo 8–21: 016 860 4840
• Kemijärven hyvinvointikeskuksen hoidon tarpeen arviointi ma–su klo 8–18: 020 690 870

Tavoitteena on ohjata oikea potilas oikeaan aikaan oikealle ammattilaiselle 

Päivystysapu 116117 -palvelun käyttöönoton tavoitteena on vahvistaa päivystysaikaisen kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnin saatavuutta ja saavutettavuutta yhdenmukaisesti koko Lapin alueella. 

Päivystysavun kautta soittaja saa sujuvasti yhteyden terveydenhuollon ammattilaiseen ja asiakas ohjataan oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaiselle ammattilaiselle. 

Oikea-aikaisella palveluohjauksella pyritään vahvistamaan asiakaskokemusta sekä terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. 

Päivystysapu 116117 on hyvinvointialueiden järjestämä neuvontapalvelu, joka neuvoo äkillisissä terveysongelmissa. Palvelun kansallista kehittämistä koordinoi julkisomisteinen DigiFinland Oy. Kun Lappi on aloittanut palvelun käytön, on Päivystysapu käytössä koko manner-Suomessa. 

Takaisin edelliselle sivulle

Esitys aluehallitukselle: Länsi-Pohjan synnytystoiminta keskeytettävä ensi vuoden alusta

Syynä on Länsi-Pohjaa koskevien sopimusmuutosten toimeenpano. Hyvinvointialue toivoo päätöstä hyvissä ajoin, jotta odottavien perheiden epävarmuus loppuisi.

Lapin hyvinvointialue on todennut, että sen pitäisi keskeyttää synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa tämän vuoden lopussa. Syynä on potilasturvallisuuden varmistaminen Länsi-Pohjan toiminnan järjestämisessä tapahtuvien muutosten aikana. Lapin aluehallitus käsittelee keskeyttämistä kokouksessaan 28. elokuuta.

Esityksen mukaan päätös olisi määräaikainen ja koskisi vain ensi vuotta. Synnytystoiminta olisi mahdollista käynnistää uudelleen, jos Suomen lainsäädäntö, kansallinen ohjaus sekä aluevaltuuston linjaukset sen mahdollistavat. Lisäksi tulisi varmistaa synnytystoiminnan potilasturvallisuus. Valtion nykyisten linjausten mukaan Länsi-Pohjan synnytykset tulee lakkauttaa joka tapauksessa ensi vuoden jälkeen.

Taustalla epävarmuudet henkilöstön saatavuudessa

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ollut ulkoistettuna Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Lain mukaan monet toiminnot täytyy siirtää ensi vuoden alusta lähtien hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hyvinvointialueelle siirtyy muun muassa lastentautien ja gynekologian erityisalat. Hyvinvointialue saa tiedot siirtyvistä lääkäreistä Mehiläinen Länsi-Pohjalta vasta loppuvuodesta ja pääsee tekemään tarvittavia rekrytointeja ja alihankintasopimuksia vasta liian lähellä vuodenvaihdetta. Lisäksi Mehiläinen Länsi-Pohja on ollut jo tänä kesänä huolissaan, riittääkö sillä kätilöitä ja lasten sairaanhoitajia potilasturvalliseen toimintaan.

Lapin keskussairaala pystyy hoitamaan kaikki synnytykset turvallisesti

Siirtämällä synnytykset Lapin keskussairaalaan hyvinvointialue pystyy varmistamaan länsipohjalaisille turvalliset synnytykset myös ensi vuonna.

– Lapin keskussairaalassa on hyvät valmiudet hoitaa kaikki Lapin synnytykset turvallisesti, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Hyvinvointialue haluaa, että keskeytyspäätös tehdään hyvissä ajoin, jotta odottavat perheet pystyvät olemaan levollisin mielin. Sekä perheiden että potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi todella ikävää, jos keskeytyspäätös jouduttaisiin tekemään myöhemmin lyhyellä varoitusajalla.

Määräaikaisessa keskeyttämispäätöksessä ei ole kyse aiemman päätöksen toimeenpanosta

Lapin aluevaltuusto päätti jo huhtikuussa osana säästösuunnitelmia, että synnytystoiminta Länsi-Pohjassa lakkaa tämän vuoden lopussa. Päätöksestä on tehty kuitenkin valituksia hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on todennut, että päätöstä ei saa toimeenpanna ennen kuin hallinto-oikeuden päätökset valmistuvat.

Nyt tehdyssä esityksessä ei kuitenkaan ole kyse lopullisesta lakkauttamisesta tai aluevaltuuston säästösuunnitelmien toimeenpanosta.

– Kyse on määräaikaisesta, toimintojen uudelleen järjestämisen aiheuttamasta muutoksesta ja siirtymäajan vaikutuksesta alkuvuoden 2025 henkilöstöresurssiin Länsi-Pohjassa sekä sitä kautta potilasturvallisuuteen, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow toteaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluevaltuuston päätöstiedote 10.6.2024 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvitykset keskussairaaloiden työnjaon ja säästöjen toimeenpanosta.

Lapin aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen, joka koskee Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelmaa ja toiminnan tehostamista

Aluevaltuusto on päättänyt jo aiemmin, että vuodesta 2025 tavoitteena on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi kahdessa toimipisteessä.

Esimerkiksi kirurgiassa perustetaan yhteisiä virkoja, jolloin kirurgit voivat työskennellä kummassakin sairaalassa. Lisäksi suurimmilla erikoisaloilla kuten ortopediassa ja gastrokirurgiassa toimenpidejonoja yhdistetään, jolloin potilaat ohjautuvat resurssien mukaan kumpaankin sairaalaan.

Sisätautien potilaita voitaisiin virka-aikana ohjata jatkossa Länsi-Pohjan keskussairaalaan muualtakin Lapista kuin vain lounaisesta Lapista. Myös gynekologian avohoitopotilaiden ohjaamista Länsi-Pohjan keskussairaalaan pidetään hyvänä mahdollisuutena, mutta asia vaatii jatkoselvitystä. 

Tämän vuoden talousarviossa on jo huomioitu monia Lapin keskussairaalan toiminnan kehittämistoimia. Esimerkiksi kirurgian asiakaspalvelujen ja radiologiapalvelujen ostoja sekä työvoiman vuokrausta vähennetään. Oulun yliopistolliselta sairaalalta ostettavia erikoissairaanhoidon palveluja vähennetään samalla kun myytävien palvelujen määrää toisaalta lisätään.

Lisäksi on valmisteilla useita muita säästötoimia. Esimerkiksi hengityshalvauspotilaiden hoito aiotaan ottaa omaksi toiminnaksi. Välinehuolto ja nukutuksessa tehtävät suun toimenpiteet aiotaan keskittää. Mahasuolikanavan tähystykset aiotaan järjestää yhtenä kokonaisuutena, jolloin myös Rovaniemellä asuvien tähystystoimenpiteet voitaisiin tehdä muualla kuin Rovaniemellä.

Voimassa olevan valtakunnallisen asetuksen mukaisesti synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa pitää olla vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Synnytysten keskittäminen Lapin keskussairaalaan vuoden 2025 alusta lähtien tarkoittaa sopeuttamistoimenpiteitä molemmissa sairaaloissa. Henkilöstötarve ja kalliiden ja vähällä käytöllä olevien päivystysrinkien määrä vähenee Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Synnytykset keskittämällä myös Lapin keskussairaalan toiminta tehostuu, kun se voi tarjota olemassa olevalla resurssilla hoitoa aiempaa suuremmalle potilasryhmälle. Laskennallinen säästövaikutus synnytysten keskittämiselle on 3,4 miljoonaa euroa.

Suomen hallitus esittää lakimuutosta, jonka mukaan kaikki ympärivuorokautinen monierikoisalainen yhteispäivystys ja raskas kirurgia loppuisivat Kemissä vuoden 2026 alusta. Päiväkirurgia, ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystys voisivat jatkua.   

Lapin hyvinvointialue pyrkii vaikuttamaan Suomen hallituksen esitykseen, että yön yli tapahtuvaa seurantaa vaativa raskaampi kirurgia olisi edelleen mahdollista myös Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

Muita päätöksiä

Hyväksyttiin syksyn kokousaikataulu. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla. Aluevaltuuston kokoukset ovat 16.9., 28.10. ja 16.12.

Merkittiin tiedoksi luettelo valtuutettujen tekemistä aloitteista.

Merkittiin tiedoksi, että valtiovarainministeriö on myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet vuodelle 2024. Samalla merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriölle toimitetut laskelmat talouden tasapainottamisesta.

Merkittiin tiedoksi tammi-maaliskuun osavuosikatsaus.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2023 ja hyväksyi tilinpäätöksen. Samalla aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille.

Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueen henkilöstökertomus vuodelta 2023.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vuoden 2023 arviointikertomuksen ja lähettää sen aluehallitukselle toimenpiteitä varten. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi työvoiman vuokrauksesta tehdyn selvityksen.

Aluevaltuusto myönsi Kari Askoselle hänen pyynnöstään eron aluehallituksen varajäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Krista Staufferin.

Lisätietoja

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  

Esityslistat ja pöytäkirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

Länsi-Pohjan keskussairaala

Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Digihoitopolku tarjoaa työkaluja omahoitoon 

Digihoitopolku tarjoaa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.

Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Digihoitopolku tarjoaa asiakkaalle työkaluja omahoidon tukemiseen ja siihen sitoutumiseen. Polulta saa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.

Digipolut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- tai seurantakäyntejä. Polut tehdään asiakaslähtöisesti eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet huomioiden.  

“Digihoitopolkujen kehittämisessä on mukana suuri joukko ammattilaisia eri puolilta hyvinvointialuettamme. Digihoitopolku voi olla elinikäinen, jolloin hoidon jatkuvuus paranee ja hoitosuunnitelma on aina asiakkaan saatavilla”, kertoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asiantuntija Rosmariini Tolonen. 

Digihoitopolut helpottavat ja nopeuttavat lappilaisten terveydenhuollossa asiointia 

Digihoitopolut mahdollistavat hoitopalvelut entistä laajemmin sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pitkien välimatkojen Lapissa ei tarvitse aina matkustaa lähimpään sairaalaan, vaan omalta digihoitopolulta saa ammattilaisten tuottamia ohjeita ja tietoa ilman rutiiniluontoisia kontrollikäyntejä. Hoitopolulla voi myös ottaa sujuvasti ja turvallisesti yhteyttä hoitohenkilöstöön joustavasti silloin kun itselle sopii.  

“On tärkeää kehittää palveluita niin, että pystymme hoitamaan asiakkaitamme jatkossakin laadukkaasti, kun ammattilaisten määrä on rajallinen. Digihoitopolun viesti- ja etävastaanottotoiminnot ovat sekä ammattilaistemme että asiakkaidemme toiveiden mukaisia parannuksia. Tämä näkyy ammattilaisille mm. puheluiden määrän vähenemisenä ja etätyön mahdollisuuksina. Asiakkaan ei enää tarvitse soittaa sairauteen liittyvän kiireettömän asian takia puhelinpalveluun ja odotella takaisinsoittoa. Viestin voi laittaa digihoitopolun kautta ja ammattilainen vastaa siihen palvelulupauksen mukaisesti”, Tolonen jatkaa.  

Digihoitopolulle on tietoturvallista liittyä  

Digihoitopolut ovat yksikkökohtaisia, ja asiakkaalla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta hän saa digihoitopolun käyttöönsä.  

Lapin hyvinvointialueen digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelu. Kun asiakas liitetään digihoitopolulle, hän saa tekstiviestin Terveyskylän asiakaspalvelusta, jossa kerrotaan digihoitopolun avaamisesta Lapin hyvinvointialueen palveluun ja pyydetään tunnistautumaan hoitopolulle.   

Digihoitopolkuja kehitetään asiakaspalautteen perusteella 

Digihoitopolut otetaan käyttöön ja pilotoidaan aluksi muutamassa hoitoyksikössä. Palautetta polun toiminnoista ja käytettävyydestä kerätään jatkuvasti sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Digipolkua voidaan ketterästi muokata ja parantaa tarpeen mukaan, ja käyttöönottoa voidaan laajentaa koko Lapin alueelle. 

“Kuluvan kevään aikana on tulossa pilottiin synnytyspelkopotilaan polku. Synnytyspelkopoli toimii LKS:ssa ja odottavat äidit tulevat neuvolasta lähetteen saatuaan synnytyspelkokätilön vastaanotolle. Digihoitopolulla tulevien äitien on mahdollista saada tietoa synnytyksestä sekä yhteys kätilöön jo ennen poliklinikka-aikaa. Polulta saatava tietosisältö voi jo lievittää synnytyspelkoa ja helpottaa siten odotusaikaa" kertoo Anne Kellokumpu Digitaaliset palvelut yksiköstä. Lisätietoa digihoitopoluista saa hoitavasta yksiköstä. 

Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen alueella edelleen akuuttia B-hepatiittia

Lapissa, Rovaniemen alueella, edelleen akuutteja B-hepatiitti tapauksia. Hyvinvointialue ohjeistaa asukkaitaan leviämisen ehkäisemiseksi.

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä, esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä. Hepatiitti B-tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä verialtistusta. Tärkeää on puhtaiden välineiden käyttö. Kondomi puolestaan suojaa seksitartunnoilta. 

Akuutin B-hepatiitin infektion oireita ovat: 

• Pahoinvointi
• Ripuli
• Oksentelu tai vatsakipu
• Ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus
• Lihas- ja nivelkivut

Rovaniemellä Osallisuuskeskus OODIssa voit käydä testauttamassa anonyymisti C-hepatiitin ja hivin. Lisäksi voit saada laboratoriolähetteen B-hepatiittiin ja ilmaisen hepatiittirokotteen itsellesi ja läheisellesi, jos kuulut riskiryhmään. Lisäksi osallisuuskeskuksessa sijaitsee neulojen vaihtopiste. 

Osallisuuskeskus OODI, Kansankatu 13 

• ma klo 11–15 
• ti klo 12–15 
• ke klo 11–15 
• to klo 12–15  
• pe klo 11–14 

Neulojen ja ruiskujen vaihto avoinna tiistaisin ja perjantaisin.

Jos epäilet akuuttia B-hepatiitin aiheuttamaa infektiota, voit olla yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta lapha.fi/seksitaudit 

Rinteenkulman terveysasemalla toimii hiv-poli, jossa on mahdollisuus testata pikatestillä anonyymisti hiv. Hiv-polilta voit saada laboratoriolähetteen B- ja C-hepatiittien testaamiseksi. 

Hiv-poli, Rinteenkulman terveysasema, Koskikatu 25, 3. kerros, huone 16 

To klo 15–16