Takaisin edelliselle sivulle

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Takaisin edelliselle sivulle

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja Lapissa

Lapin hyvinvointialueella on käynnistynyt Pohjoisen turvaverkko -hanke, jossa selkeytetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja sekä ennaltaehkäistään huumekuolemia Lapissa.

Hanke on hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelman mukainen, ja tämän kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat. Ohjelma käynnistetiin, sillä huumemyrkytykset olivat vuonna 2023 nousemassa nuorten yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi.

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa vastataan Lapissa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin kuntien ammattilaisten, järjestötoimijoiden, poliisin sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tunnistettuihin kehittämistarpeisiin vastaamalla ennaltaehkäistään nuorten huumekuolemia.

 Tavoitteenamme on:

• Selkeyttää ja vahvistaa alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuutta Lapin hyvinvointialueella sekä parantaa palvelujen saatavuutta myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella
• Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä mm. selkeyttämällä yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteitä sekä vahvistaa ammattilaisten erityisosaamista huumeita käyttävien nuorten tukemisessa

• Pilotoida huumeita käyttäville nuorille liikkuvaa terveysneuvontapistettä Meri-Lapin alueella (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio) yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja: 
Jonna Lindholm, projektipäällikkö, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Linda Jaako, asiantuntija, Pohjoisen turvaverkko-hanke
Tuula Mäntymäki, ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja lasten- ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
 

Takaisin edelliselle sivulle

Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon

Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.

Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.

Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.

Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä

Alkuwebinaari ja infotilaisuudet ammattilaisille

Alkuwebinaari ma 3.11. klo 9.00–11.00
Riippuvuus – Mistä on kyse?

Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.                     

• Mitä riippuvuus on diagnostiikan näkökulmasta? Mitkä ovat kriteerit? Pääseekö riippuvuudesta eroon vai siirtyykö se johonkin muuhun? Lääketieteellinen puheenvuoro
• Miten minä koin riippuvuuden. Mistä huomasin itse tai mistä läheiset huomasivat riippuvuuden? Otettiinko puheeksi tai olisitko toivonut puheeksi ottoa? Ja miten olisi ollut hyvä ottaa puheeksi? Joonas, kokemusasiantuntija
• Onko riippuvuus termi kärsinyt inflaation? Kaikki ovat jollekin riippuvaisia vai ovatko ja onko riippuvuuden normalisointi pelkästään hyvä asia? Hannu Jouhki, Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
• Puheeksi ottavan kunnan kokemukset ja vinkit, Marja Häyhä, palvelupäällikkö, Järvenpään kaupunki, Marjo Leminen, vastaava lapsiperheiden hyvinvointiohjaaja, Järvenpään kaupunki ja Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija, Järvenpään kaupunki

Infotilaisuus ti 4.11. klo 9.00 – 9.30
Nuoret ja nikotiini – tapa vai fyysinen riippuvuus

• Mistä tietää onko kyseessä tapa vai riippuvuus? Miksi nuorille on tärkeä tuoda tietoa? Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha
• Miten ottaa nikotiinituotteet puheeksi nuorten kanssa ja auttaako se? Soile Tanska, terveydenhoitaja, Sotepe, Opiskeluterveydenhuolto, Etu-Töölön lukio

Infotilaisuus ke 5.11. klo 13.00 – 13.30
Aikuiset ja viihdekäyttö – viihdettä vai riippuvuutta

• Onko kyseessä viihde vai riippuvuus? Voiko vastaavissa tilanteissa olla käyttämättä, jos ei ole riippuvainen? Hanna Tikander, yrittäjä, podcast juontaja, vaikuttaja ja kirjailija
• Miten ammattilaisena suhtaudun viihdekäyttöön, jos se tulee esiin? Mervi Malin-Santos, Sairaanhoitaja AMK/Päihdehoitaja, Mehiläinen Työelämäpalvelut

Infotilaisuus to 6.11. klo 9.00 – 9.30
Ikääntyneet – itsemääräämisoikeus vs. puuttuminen

• Lääkkeiden väärinkäyttö ikäihmisillä, Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki
• Miten puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön vaiko puuttua lainkaan? Itsemääräämisoikeus näkökulma. Sari Kajasranta, kotihoidon toimintayksikön esihenkilö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Laura Karjalainen, sairaanhoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue