Koulupsykologi tukee koulunkäyntiä, oppimista ja opiskelijan psyykkistä hyvinvointia ja auttaa oppimisvaikeuksissa.
Paikkakuntavalinta
Valitse paikkakunta ja saat näkyviin yhteystiedot, sähköiset palvelut ja muut palveluun liittyvät tiedot.
Valitse paikkakunta:
Ei valittuna paikkakuntaa
Valittuna: Kaikki
Valittuna
Psykologin neuvonta (Enontekiö, Muonio)
Palvelusta on mahdollisuus saada anonyymisti psykologinen näkökulma ongelmatilanteeseen elämässä. Kun otat yhteyttä, saat vastauksena esittämäsi asiaan liittyvän lyhyen psykologisen arvion.
Palvelu vaatii tunnistautumisen, mutta asiointi on anonyymiä, eli henkilötietosi eivät näy ammattilaiselle. Palvelun kautta voi lähettää viestejä ja kysymyksiä, myös liitteiden lähettäminen on turvallista. Lähetetyt viestit sekä niihin saapuneet vastaukset tallentuvat omalle asiointitilillesi Omavirtuun.
Ranuan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotto
Kirkonkylän koulun terveydenhoitaja on tavattavissa Kirkonkylän koulun Rantakoulun II:n tiloissa sekä Kuhan koululla.
Yläasteen ja lukion terveydenhoitaja on tavattavissa Kirkonkylän koulun Rantakoulun II:n tiloissa.
Mielihoitaja antaa kouluilla varhaista tukea oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä haasteissa ja ongelmissa. Tällaisia voivat olla mm. mielialamuutokset, univaikeudet, ahdistuneisuus tai syömishäiriöt. Mielihoitaja tekee yhteistyötä huoltajien, koulun, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Hoitajaan voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Saat yhteyden koulupsykologiin puhelimitse arkipäivisin. Jos etsimääsi koulua ei löydy listalta, ole yhteydessä koulun kuraattoriin tai luokanopettajaan, joka ohjaa sinut oikealle taholle.
Saat yhteyden kouluterveydenhoitajaan, opinto-ohjaajaan ja koulupsykologiin puhelimitse arkipäivisin. Tavoitat työntekijät myös Whatsapp-viestillä tai Wilma-viestillä.
Saat yhteyden neuvolan terveydenhoitajaan/kouluterveydenhoitajaan soittamalla arkipäivisin. Voit olla yhteydessä terveydenhoitajaan myös koulupsykologin palveluihin liittyvissä asioissa.
Terveydenhoitajalta voi myös tiedustella kohdunkaulan syövän seulonnoista.
Hyvinvointikeskus Lapponia tarjoaa seuraavat palvelut:
hoitotarvikejakelu, kuntoutuspalvelut, laboratoriopalvelut, neuvolapalvelut, perhe- ja mielenterveysklinikan palvelut, potilasasiamiehen palvelut, röntgenpalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, työterveyshuollon palvelut, vuodeosastopalvelut, kotihoidon sekä kotisairaalapalvelut.
Lapponiassa käy säännöllisin väliajoin erikoislääkäreistä kardiologi, psykiatri ja psykologi.
Osoite
Sairaalakatu
9,
98100
KEMIJÄRVI
Normaalit aukioloajat
Normaalit aukioloajat
Maanantai
-
Perjantai
08:00 - 16:00
Opiskeluhuollon psykologi (koulupsykologi) tukee koulunkäyntiä, oppimista ja opiskelijan psyykkistä hyvinvointia ja auttaa oppimisvaikeuksissa. Hän selvittää mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja tarvittaessa arvioi koululaisen tai opiskelijan hoidon tai tuen tarvetta.
Psykologin palveluja on tarjolla jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija tai huoltaja on tapaamista pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa mahdollisuus on järjestettävä jo samana tai seuraavana työpäivänä.
Opiskeluhuollon psykologi osallistuu koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Hän ohjaa opiskelijan tarvittaessa myös muiden opiskeluhuollon palveluiden piiriin.
Ranuan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotto
Kirkonkylän koulun terveydenhoitaja on tavattavissa Kirkonkylän koulun Rantakoulun II:n tiloissa sekä Kuhan koululla.
Yläasteen ja lukion terveydenhoitaja on tavattavissa Kirkonkylän koulun Rantakoulun II:n tiloissa.
Mielihoitaja antaa kouluilla varhaista tukea oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä haasteissa ja ongelmissa. Tällaisia voivat olla mm. mielialamuutokset, univaikeudet, ahdistuneisuus tai syömishäiriöt. Mielihoitaja tekee yhteistyötä huoltajien, koulun, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Hoitajaan voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Saat yhteyden koulupsykologiin puhelimitse arkipäivisin. Jos etsimääsi koulua ei löydy listalta, ole yhteydessä koulun kuraattoriin tai luokanopettajaan, joka ohjaa sinut oikealle taholle.
Saat yhteyden kouluterveydenhoitajaan, opinto-ohjaajaan ja koulupsykologiin puhelimitse arkipäivisin. Tavoitat työntekijät myös Whatsapp-viestillä tai Wilma-viestillä.
Saat yhteyden neuvolan terveydenhoitajaan/kouluterveydenhoitajaan soittamalla arkipäivisin. Voit olla yhteydessä terveydenhoitajaan myös koulupsykologin palveluihin liittyvissä asioissa.
Terveydenhoitajalta voi myös tiedustella kohdunkaulan syövän seulonnoista.
Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18
Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.
15.4.2024
Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.
Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.
Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18.
Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta.
Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.
Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa
12.4.2024
Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen
Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi. Ankkuritoiminta perustuu kansalliseen malliin, joka on käytössä laajasti eri puolilla Suomea. Lapissa toimii kolme Ankkuritiimiä; Rovaniemen, lounaisen ja itäisen alueen tiimit. Tiimien jäseninä on asiantuntijoita poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluista.
Ankkuritoiminnan uutena alueena on Itäinen Lappi, jossa toiminta käynnistyy huhtikuun aikana. Kiinnostusta toimintaan löytyy myös Utsjoen ja Inarin alueelta. Tavoitteena on saada Ankkuritoiminta laajentumaan koko Lapin hyvinvointialueelle. Toiminnan käynnistämisessä on tukena Lapin hyvinvointialueen hallinnoima EU-rahoitteinen VASA 2 -hanke. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Lapin poliisilaitoksen kanssa, joka on toimintamallin pääorganisaattori.
Lapissa Ankkuritoiminnan painopisteenä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka esimerkiksi oireilevat rikoksilla ja päihteillä tai joiden radikalisoitumisesta on syntynyt huoli. Tiimit tapaavat erilaisin kokoonpanoin nuorta ja hänen huoltajaansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin.
Ankkuritoiminnan kansallisena kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat, ja Lapin painopiste on tällä hetkellä alle 15-vuotiaiden tukemisessa.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
Kuva: STM
11.4.2024
Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.
Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat.
Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin.
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.
–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.
Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti
Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin.
Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.
Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi.
–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja.
Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat
Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Johanna Korteniemi
Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja
0405811255
johanna.korteniemi@lapha.fi
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.
