Hakeudu päivystykseen kiireellistä hoitoa edellyttävissä psyykkisissä sairauksissa, häiriöissä, kriiseissä tai mielenterveyden ongelmissa.
Psykiatrian päivystys palvelee kaikkia lappilaisia ja myös ulkopaikkakuntalaisia akuuteissa mielenterveyden ongelmissa.
Valitse paikkakunta ja saat näkyviin yhteystiedot, sähköiset palvelut ja muut palveluun liittyvät tiedot.
Valitse paikkakunta
Valittuna: Kaikki
Päivystävän sairaanhoitajan tavoitat puhelimitse. Ota yhteys vain kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa.
Kiireellisissä tilanteissa iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä soita 116117-päivystysapuun. Päivystysavun kautta saat yhteyden terveydenhuollon ammattilaiseen, joka arvioi hoidon tarpeesi.
Palveluohjauksesta saat neuvontaa mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista arkisin kello 8.00-13.30.
Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin saat kiireellisissä asioissa yhteyden päivystävään sairaanhoitajaan.
Kemin, Keminmaan ja Tornion psykiatrian poliklinikoilla on yhteinen puhelinpalvelu.
Avoinna ympäri vuorokauden.
Lapin keskussairaalan mielenterveyspäivystyksen neuvonta- ja ohjauspuhelin on auki vuorokauden ympäri. Päivystyspuhelimessa annamme ohjausta ja neuvontaa sekä teemme hoidontarpeen arvioita.
Puhelun aikana teemme ensiarvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Tarvittaessa varaamme ensikäyntiajan mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon poliklinikalle, joka on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu. Jos avuntarve on välitön, ohjaamme sinut hakeutumaan perusterveydenhuollon päivystykseen, jossa lääkäri arvioi psyykkisen vointisi.
Päivystävässä puhelimessa annamme neuvontaa myös omaisille, sidosryhmille ja viranomaisille.
Mielenterveyspäivystyksessä emme uusi reseptejä. Reseptiasiat voit hoitaa Omakannan tai hoidosta vastaavan yksikön kautta.
Avoinna ympäri vuorokauden.
Saat yhteyden päivystävään sairaanhoitajaan iltaisin ja viikonloppuisin puhelimitse. Muuna aikana numeroon vastaa psykiatrian palveluohjaaja.
Kiireetöntä avohoitoa koskevat ajanvarauspyynnöt tulisi keskittää arkisin kello 8.00–13.30 väliselle ajalle.
Avoinna ympäri vuorokauden.
Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon poliklinikka sijaitsee Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatriatalossa.
Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon poliklinikalta saat neuvontaa, psykiatrista tutkimusta sekä hoitoa ja kuntoutusta. Hoitomuotoina käytämme esimerkiksi perhe- ja verkostotyötä, yksilökeskusteluja, erilaisia ryhmämuotoisia hoitoja, toimintaterapiaa ja lääkehoitoa.
Suunnittelemme ja arvioimme hoitoa yhdessä asiakkaan kanssa. Vastaamme nopeasti avun tarpeeseen ja huomioimme hoidossa myös asiakkaan perheen ja verkostot.
Psykiatriatalo
Kauppakatu 25 94100 KEMI
Päivystyspoliklinikka sijaitsee Lapin keskussairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Päivystys löytyy pääsisäänkäynnin vasemmalta puolelta. Pihalla olevat opaskyltit ohjaavat päivystykseen. Yöaikaan, kun ovet ovat lukittuina, käytössä on soittokello.
Ounasrinteentie 22 96400 ROVANIEMI
Voit täyttää lääkelistasi sähköiselle lomakkeelle. Lomakkeen voi myös tulostaa ja täyttää lääkelistan käsin.
Kiireellistä hoitoa edellyttävien mielenterveyden oireiden vuoksi on hakeuduttava yhteispäivystykseen. Ympärivuorokautinen yhteispäivystys toimii sairaaloiden yhteydessä. Laajaa ympärivuorokautista päivystystä tarjoavissa sairaaloissa on lisäksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys. Päivystyksessä arvioidaan tilanne ja ohjataan potilas tarpeellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin.
Hoito perustuu ensisijaisesti avopalveluihin ja vapaaehtoisiin toimiin. Potilas voidaan ottaa tahdosta riippumattomaan hoitoon tietyissä, lain tarkasti määrittämissä tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa vaihtoehtona on psykoosisairauden olennainen pahentuminen tai vakava vaara potilaan omalle tai muun henkilön terveydelle tai turvallisuudelle.
Perusterveydenhuollossa mielenterveyspalvelujen hoitajan ja lääkärin vastaanotot ovat maksuttomia.
Lyhytaikaisen psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivämaksu on 32,80 euroa.
Terveydenhuoltolaki
Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella
23.1.2026
23.1.2026
Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.
Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan.
Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus,
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen.
Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.
Ethän jää omaistilanteessa yksin.
Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla
Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry
Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.
Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Työterveyshuollon osaaminen vahvistui ja palveluntuottajien väliset yhteistyörakenteet uusiutuvat – Lapin hyvinvointialue osatoteuttajana historiallisessa hankkeessa
19.12.2025
19.12.2025
Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.
Hanketyön avulla kymmenet työterveyshoitajat ovat saaneet koulutusta mielenterveyden pulmien ja tuen tarpeiden kartoittamiseen hyödyntäen Terapianavigaattoria, sekä kouluttautuneet hyödyntämään menetelmää, jonka avulla tukea asiakkaita, joilla vaikeudet ovat lieviä. Hanke on myös edistänyt mielenterveyspalveluiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja palvelupolkujen yhteensovittamista, minkä seurauksena toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiedonvälitystä kehitetään.
Hankkeen avulla halukkaille työterveyshuollon organisaatioille järjestettiin koulutusta sekä tukea Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoon. Koulutusyhteistyön myötä työterveystoimijat saivat edellytykset hyödyntää Terapianavigaattoria hoidon tarpeen arvioissaan sekä osaamista ohjatun omahoidon toteuttamiseen matalan kynnyksen tuki- ja hoitokeinona.
– Nyt meillä Oulunkaaren työterveydessä on yhdenmukainen ensijäsennysmalli helpottamaan mielenterveyden ongelmien puheeksi ottamista ja parempi mahdollisuus tarjota tukea matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, kuvailee Oulunkaaren työterveyden toimitusjohtaja Jyrki Tyvelä koulutusyhteistyön vaikutuksia.
Hankkeen avulla kouluttautuneet työterveyden ammattilaiset ovat siis saaneet selkeyttä ja tasalaatuisuutta ensivaiheen toimiin asiakkaiden mielenterveyden ja jaksamisen kysymyksissä. Toimintamalli ja siinä käytetyt menetelmät ovat yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa, mikä tuo jatkossa toimintatapoihin yhtenäisyyttä.
Lapin hyvinvointialueella koulutusyhteistyössä olivat mukana Lappica työterveys ja Oulunkaaren työterveys. Hankkeen aikana suurin osa näiden työterveyshuoltojen työterveyshoitajista kouluttautui menetelmien käyttöön, mikä tarkoittaa noin 30 ammattilaista eri puolilla Lapin aluetta. Suomen laajuisesti koulutusyhteistyöhön lähti mukaan 38 työterveysyritystä, mikä sisälsi 99 toimipistettä eri puolilla Suomea.
Työelämässä olevan henkilön psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut sijaitsevat usein hajallaan sekä työterveyshuollossa että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Hankkeessa pyrittiin selkeyttämään ja sujuvoittamaan asiakkaiden ohjautumista toimijalta toiselle, mikä tarkoitti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön ja palvelupolkujen kehittämistä. Hanketyöstä poikineet toimet ovat muutoksia, joilla tavoitellaan ensisijaisesti hyötyä apua tarvitseville työssä käyville lappilaisille:
–Palvelupolkujen selkeytyminen, päällekkäisen työn ja samojen asioiden kertomisen vähentyminen ja yhteistyön tiivistyminen eri hoitotahojen välillä auttavat siinä, että asiakkaat tulevat saamaan parempaa hoitoa, kiteyttää Lapin hyvinvointialueen johtava työterveyslääkäri Ilkka-Petri Välitalo.
Käytännössä hankkeen pohjatyön avulla tullaan uudistamaan toimijoiden yhteistyöfoorumin rakennetta ja kehittämään yhteydenpidon ja tiedon välittymisen keinoja. Toimijaverkostolle perustetaan monialainen ohjausryhmä sekä vahvistetaan alueellisia yhteistyön rakenteita. Lisäksi hankkeen avulla tuotettiin palveluprosesseja selkeyttävää materiaalia jatkokehittämistä varten ja ideoitiin toimivampia tiedon välittymisen keinoja. Kehittämistoimien taustalla on hankkeen aikana tunnistettu tarve parantaa olennaisen tiedon välittymistä eri toimijoiden välillä erityisesti perustason palveluissa.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyden tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -hanke on ollut suomalaisessa terveydenhuollon palveluverkossa ainutlaatuinen projekti. Julkisten mielenterveyspalveluiden ja pääosin yksityisten työterveystoimijoiden välisiä palvelupolkuja ei systemaattisesti ole koskaan aiemmin yhteensovitettu.
– Hankkeella on tehty historiaa – sen avulla on Suomen laajuisesti tuotu hyvinvointialueiden ja työterveyden palveluiden tuottajat yhteen samaan foorumiin keskustelemaan mielenterveyden asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisesta, hankkeen projektipäällikkö Kati Peitsara-Haataja HUS psykiatrialta kommentoi.
Hankkeen pioneerimaisuudesta kertoo myös se, että Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeelle on myönnetty marraskuussa kaksi tunnustuspalkintoa. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys myönsi hankkeelle vuoden Työterveysteko -tunnustuksen ja Suomen Työterveyshoitajaliitto on myöntänyt hankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon.
Peitsara-Haatajan mukaan yhteistyön kehittämisellä ja palvelupolkujen yhteensovittamisella on jatkumoa, sillä 11:sta hankkeeseen osallistuneista 13:sta hyvinvointialueesta palveluiden yhteiskehittäminen jatkuu hyvinvointialueiden koordinoimana hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tapahtuu myös Lapin hyvinvointialueella.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.
Riippuvuuksista voi ja pitää puhua – Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko kannustaa ammattilaisia puheeksiottoon
29.10.2025
29.10.2025
Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.
Riippuvuus on tila, jossa henkilö kokee pakonomaista tarvetta käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Varhainen puuttuminen ehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja ja auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle.
Lapin hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kortteja, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi asiakastyöhön. Kortit kokoavat yhteen käytännön vinkkejä, tietoa ja ohjeita, jotka auttavat ammattilaisia puheeksioton eri vaiheissa. Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy puheeksioton koulutuksia.
Ehkäisevän päihdetyön teemaviikon aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto tarjoaa valtakunnallisesti koulutuksia ja tietoiskuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut käsittelevät eri ikäryhmien kanssa tehtävää ehkäisevää työtä ajankohtaisten teemojen kautta.
Voit ilmoittautua tilaisuuksiin etukäteen – valitse yksi, tai osallistu vaikka kaikkiin!
Ilmoittaudu mukaan tästä
Alkuwebinaarissa tarkastellaan riippuvuutta ja sen kehittymistä eri näkökulmista sekä tuodaan puheeksi ottoon esimerkki ja vinkki puheenottavan kunnan näkökulmasta.
Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa vietetään viikolla 45 eli 3.–9.11.2025. Tänä vuonna teemana on riippuvuuden puheeksiotto – kuinka ottaa vaikeatkin aiheet esille rakentavasti ja ammatillisesti.