Hoidamme yleisiä gynekologisia ongelmia, kuten laskeumia, papa-muutoksia, vuotohäiriöitä, virtsankarkailua sekä kohdun ja munasarjojen hyvänlaatuisia kasvaimia. Lisäksi teemme raskaudenkeskeytyksiä, sterilisaatioita sekä polikliinisia pientoimenpiteitä, jotka eivät vaadi nukutusta.
Tarjoamme potilaillemme gynekologista leikkaushoitoa, lukuun ottamatta vaativaa syöpäkirurgiaa ja endometrioosikirurgiaa.
Gynekologisten syöpäpotilaiden leikkaushoito on keskitetty Oulun yliopistolliseen sairaalaan, mutta sytostaattihoidot ja jatkoseuranta tapahtuvat kuitenkin Lapin tai Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Suunnittelemme ja toteutamme lapsettomuushoitoja yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan lisääntymislääketieteen poliklinikan kanssa.
Synnytysvastaanotto
Synnytysvastaanotolla seuraamme ja hoidamme synnytyksen käynnistymistä odottavia äitejä, synnytyksen käynnistyksiä, lapsivedenmenon tai verenvuodon vuoksi tulleita. Vastaanotolle voi olla syynä myös ennenaikaiset supistukset, lapsivedenmenoepäily tai sikiön liikkeiden väheneminen.
Äitiyspoliklinikka
Äitiyspoliklinikalla seuraamme neuvoloista poliklinikalle lähetettyjä potilaita, joilla on riskiraskaus. Poliklinikalla teemme raskauteen liittyviä seulontaultraäänitutkimuksia. Annamme myös imetykseen ja diabeteksen hoitoon liittyvää ohjausta. Lisäksi vastaanotamme synnyttäjiä ja äitejä, joilla on synnytyspelkoja tai huume-, alkoholi- tai lääkeriippuvuuksia.
Synnytysosasto
Synnytysosastolla hoidamme raskaana olevia, synnyttäneitä ja heidän vastasyntyneitä lapsiaan. Vauva on äidin luona vierihoidossa mahdollisimman paljon. Ohjaamme vanhempia hoivaamaan vauvaa, tulkitsemaan vauvan viestejä ja autamme äitiä ja vauvaa imetyksen alkuun.
Toimi näin
Naistentautien poliklinikalle tarvitset lääkärin lähetteen, jonka saat terveyskeskuksesta, yksityiseltä terveysasemalta tai työterveyslääkäriltäsi.
Synnytysvastaanotto toimii ympärivuorokautisesti. Voit ottaa yhteyttä ja tulla vastaanotolle, kun raskaus on kestänyt yli 22 raskausviikkoa. Vastaanotto toimii myös raskaana olevien päivystyspoliklinikkana.
Äitiyspoliklinikalle tarvitset lähetteen, jonka yleensä saat neuvolasta. Jos sinulla on käytössäsi sähköinen Ipana-äitiyskortti, olisi hyvä merkitä Oma seurannat-osioon tekemäsi mittaukset, jos sinulla on kotiseurantoja. Jos sinulla on paperinen äitiyskortti, ota se ja muutkin paperiset seurantatietosi mukaan vastaanotolle (verenpaine- ja verensokeriseurannat sekä laboratoriotulokset).
Jos haluat raskaudenkeskeytyksen, ole yhteydessä alueesi äitiysneuvolaan tai Rovaniemellä seksuaaliterveys- ja ehkäisyneuvontaan.
Omapolku (digihoitopolut)
Palvelu tarjoaa sinulle turvallisen digitaalisen hoitopolun, joka tukee hoitoa ja omahoitoa sekä mahdollistaa yhteydenpidon sinua hoitaviin ammattilaisiin ajasta ja paikasta riippumatta. Polut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- tai seurantakäyntejä. Polut tehdään asiakaslähtöisesti eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet ja valmiudet huomioiden.
Digihoitopolut ovat yksikkökohtaisia, ja sinulla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta saat digihoitopolun käyttöösi. Kun sinut liitetään digihoitopolulle, saat tekstiviestin Terveyskylän asiakaspalvelusta, jossa kerrotaan digihoitopolun avaamisesta Lapin hyvinvointialueen palveluun ja pyydetään tunnistautumaan hoitopolulle. Huomioithan, että sinun tulee ensin rekisteröityä palveluun.
Digihoitopolun alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelu. Omapolku-palvelukanavalta löydät lähetteellä toimivat digihoitopolut, etävastaanotot, ja kaikille avoimet itsehoito-ohjelmat. HUS tietohallinto vastaa verkkopalvelun teknisestä ylläpidosta.
Voit käyttää digihoitopolkua selaimessa tai Omapolku-mobiilisovelluksella.
Digihoitopolut ovat käytössä koko Lapin hyvinvointialueella, mutta joissakin poluissa voi olla kuntakohtaisia eroja.
Lapin keskussairaalan imetyspoliklinikka ja äidinmaitokeskus
Saat yhteyden Lapin keskussairaalan imetyspoliklinikalle ja äidinmaitokeskukseen puhelimitse.
Jos emme vastaa puheluusi, voit jättää viestin ja soitamme sinulle takaisin. Emme soita takaisin numeroihin, joista ei ole jätetty viestiä. Pyrimme soittamaan takaisin viimeistään muutaman arkipäivän kuluessa.
Saat yhteyden Lapin keskussairaalan synnytysvastaanotolle joka päivä kaikkina vuorokaudenaikoina. Vastaanotto toimii raskaana olevien päivystyspoliklinikkana.
Jos olet alle 22 raskausviikolla, ota yhteys 116117-päivystysapuun.
Lapin keskussairaalan imetyspoliklinikalta saat ohjausta imetyksen haasteisiin. Et tarvitse lähetettä, vaan voit varata ajan itse. Raskaana olevista toivomme lähetettä neuvolasta. Puoliso tai tukihenkilö on tervetullut mukaan poliklinikkakäynnille.
Imetyspoliklinikka toimii äitiyspoliklinikan yhteydessä keskussairaalan 6. kerroksessa. Ovessa lukee kätilöpoliklinikka.
Osoite
Ounasrinteentie
22
96400
ROVANIEMI
Normaalit aukioloajat
Maanantai08:30 - 15:30
Keskiviikko08:30 - 15:30
Perjantai08:30 - 15:30
Lapin keskussairaalan naistenklinikan vuodeosasto 6
Naistenklinikan vuodeosastolla hoidamme sekä synnyttäneitä että naistentautien potilaita. Osasto sijaitsee Lapin keskussairaalan kuudennessa kerroksessa.
Osaston synnytyspuolella on perhehuoneita, joissa äiti ja isä voivat hoitaa vauvaa omatoimisesti ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunta ohjaa ja auttaa tarpeen mukaan. Perhehuonetta ei voi varata ennakkoon, vaan perhe ilmaisee synnyttämään tullessaan halukkuutensa perhehuoneeseen. Perhehuoneiden ajankohtainen tilanne katsotaan saapumisen yhteydessä. Perhehuone pyritään järjestämään tilanteen mukaan.
Naistentautien puolella hoidamme erilaisia gynekologisia leikkaus- ja toimenpidepotilaita, gynekologisia tulehduspotilaita, naistentautien syöpäpotilaita sekä raskaudenkeskeytyspotilaita. Hoidamme myös potilaita, joilla on alkuraskauteen liittyviä ongelmia.
Osoite
Ounasrinteentie
22
96400
ROVANIEMI
Normaalit aukioloajat
Puolison vierailuajat
Maanantai - Sunnuntai10:00 - 20:00
Vauvan sisarusten vierailuajat
Maanantai - Sunnuntai16:00 - 18:00
Lapin keskussairaalan naistentautien poliklinikka
Naistentautien poliklinikka sijaitsee Lapin keskussairaalan 6. kerroksessa. Pääsisäänkäyntikerroksen aulahisseillä pääset ylös 6. kerrokseen, josta löydät opasteet poliklinikalle. Poliklinikka on avoinna arkipäivisin maanantaista perjantaihin.
Poliklinikan yhteydessä toimivat myös:
seksuaalineuvojan ja lantionpohjan fysioterapian vastaanotot sekä
seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitettu Seri-tukikeskus.
Seksuaalineuvoja on paikalla parillisilla viikoilla. Seri-tukikeskus on avoinna joka päivä vuorokauden ympäri.
Osoite
Ounasrinteentie
22
96400
ROVANIEMI
Normaalit aukioloajat
Seri-tukikeskus
Avoinna ympäri vuorokauden.
Lapin keskussairaalan synnytysvastaanotto
Synnytysvastaanotto toimii raskaana olevien päivystyspoliklinikkana ympärivuorokautisesti. Vastaanotto sijaitsee Lapin keskussairaalan 6. kerroksessa.
Käynti synnytysvastaanotolle tapahtuu sisäpihan kautta. Sisäpihalle kuljetaan Kivikauden tieltä, jossa logistiikkapihan jälkeen on opaste "synnyttäjät". Sisäpihalla on varattu synnyttäjille neljä autopaikkaa. Soita ovipuhelimella ja kulje hissillä 6. kerrokseen.
Järjestämme tutustumiskäyntejä synnyttäjille joka lauantai klo 13. Tutustumiskäynnille ei tarvitse ilmoittautua erikseen ja käynnit ovat maksuttomia. Tule ajoissa odottamaan 6. kerroksen hissiaulaan. Henkilökunta noutaa tutustujat aulasta.
Osoite
Ounasrinteentie
22
96400
ROVANIEMI
Normaalit aukioloajat
Aukioloajat
Avoinna ympäri vuorokauden.
Lapin keskussairaalan äitiyspoliklinikka
Äitiyspoliklinikka sijaitsee Lapin keskussairaalan 6. kerroksessa. Poliklinikka on avoinna arkipäivisin maanantaista perjantaihin.
Järjestämme tutustumiskäyntejä synnyttäjille joka lauantai klo 13. Tutustumiskäynnille ei tarvitse ilmoittautua erikseen ja käynnit ovat maksuttomia. Tule ajoissa odottamaan 6. kerroksen hissiaulaan. Henkilökunta noutaa tutustujat aulasta.
Osoite
Ounasrinteentie
22
96400
ROVANIEMI
Länsi-Pohjan sairaalan äitiys- ja naistenpoliklinikka
Äitiys- ja naistenpoliklinikka sijaitsee Länsi-Pohjan sairaalan ensimmäisessä kerroksessa.
Äitiyspoliklinikka
Äitiyspoliklinikalla hoidamme erityisseurantaa tarvitsevia raskaana olevia, joilla on esimerkiksi jokin perussairaus. Poliklinikalla teemme myös alkuraskauden seulontaultraäänitutkimukset, joihin voit varata ajan naistentautien poliklinikan sihteeriltä. Poliklinikkakäynnille voit ottaa mukaan puolison tai tukihenkilön. Toivomme, että lapsia ei oteta mukaan vastaanotolle.
Naistenpoliklinikka
Naistenpoliklinikalla tutkimme ja hoidamme kohdun, munasarjojen, munatorvien, emättimen ja ulkosynnyttimien sekä hormonitoimintaan ja ehkäisyyn liittyviä oireita ja sairauksia. Hoidamme myös alkuraskauteen liittyvät asiat naistenpoliklinikalla.
Tavallisia hoitoon tulon syitä ovat:
vuotohäiriöt
alavatsakipu
kohdun lihaskasvaimet
virtsankarkailu
kohdun, emättimen etu- tai takaseinämän laskeumat
raskaudenkeskeytykset
keskenmenot
kohdunsuun solumuutoksiin liittyvät tutkimukset ja hoidot
gynekologinen syöpä
lapsettomuus
raskauden keston määritys
Osoite
Kauppakatu
25
94100
KEMI
Lapin hyvinvointialueen lääkelistalomake
Voit täyttää lääkelistasi sähköiselle lomakkeelle. Lomakkeen voi myös tulostaa ja täyttää lääkelistan käsin.
Hoitajan neuvonta‑ ja ohjauskäynti, esimerkiksi synnytyspelko‑ tai kätilöpoliklinikalla, maksaa 29,70 euroa.
Lapin hyvinvointialue tarjoaa synnyttäjälle maksuttoman hoitojakson vuonna 2026 Lapin keskussairaalassa. Maksuttomuus alkaa synnytyksen käynnistymispäivästä ja koskee lääketieteellisesti perusteltuja hoitopäiviä synnytyksen jälkeen. Perhehuone on maksuton, mutta puolison ateriat ovat maksullisia. Muut raskaudenaikaiset osastohoidot ovat maksullisia.
Jos et pääse varatulle vastaanotolle, muista perua ajanvaraus. Perumattomasta palvelusta perimme 73,70 euron maksun.
Lapin keskussairaalan synnyttäjien kulkureitti
Video Lapin keskussairaalan synnyttäjien kulkureitistä
LKS naistenklinikan valmennus ja tutustumiskäynnit
Lapin keskussairaalan naistenklinikalla järjestetään tutustumiskäyntejä synnyttäjille joka lauantai klo 13. Tutustumiskäynnille ei tarvitse ilmoittautua erikseen.
Parents-to-be can visit the Women’s Clinic at Lapland Central Hospital in advance on the last Saturday of each month at 1 pm. The tour can be given in English if needed. No booking is needed.
Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
9.1.2025
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä.
Kuka olet ja missä työskentelet?
-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä hetkellä kätilönä LKS Naistenklinikalla ja lisäksi teen organisaation sisäisiä työnohjauksia koko Lapin hyvinvointialueen alueella. Työni kätilönä on hyvin monipuolista ja teen työtä laajojen verkostojen kanssa: perusterveydenhuollon neuvoloiden, erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijöiden sekä esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Synnyttävien perheiden hoitotyön lisäksi työskentelen synnytyspelkopoliklinikalla sekä toimin SERI-tukikeskuksessa päivystävänä kätilönä.
Miten päädyit osallistumaan Avainhenkilökoulutukseen?
-Näin avainhenkilökoulutukseen liittyvän ilmoituksen Kaltiossa (Lapin hyvinvointialueen intra) jo hyvissä ajoin ennen koulutusta. Tiesin heti, että haluan mukaan koulutukseen ja jatkossa myös kouluttamaan muita. Näen kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan työskentelyn äärellä todella merkityksellisenä. Raskausaikana sekä vauvavuoden aikana naisten todennäköisyys joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on tutkimuksienkin mukaan kiistatta kohonnut. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä kätilön työssä myös synnytyspelkopoliklinikalla ja näiden asioiden puheeksi ottamiseksi myös me sensitiivisen kohtaamisen ammattilaiset tarvitsemme lisää rohkeutta, tietoa ja työkaluja.
Mitä lähisuhdeväkivallalla sinun mielestäsi tarkoitetaan ja miten se voi ilmetä työssäsi?
-Lähisuhdeväkivalta pitää sisällään hyvin monenlaista väkivaltaa, vaikka siitä ehkä ensimmäisenä mieleen voikin tulla fyysinen väkivalta. Henkisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä taloudellisen väkivallan muodot ovat niitä, joita voisin uskoa kätilön kohtaavan fyysisen väkivallan lisäksi sekä siihen sekoittuneena. Joskus kätilön työssä lähisuhdeväkivalta on hyvin vahvasti näkyvissä, esimerkiksi SERI-potilaan hoidossa. Joskus se voi kätkeytyä vaikkapa synnytyspelon taakse tai näyttäytyä epäselvänä kipuiluna raskauden aikana. Tuolloin kätilöillä pitäisi olla vahvaa osaamista paitsi ottaa toistuvasti puheeksi lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, myös tukea ja ohjata asiakasta konkreettisesti turvaan. Vaikka kätilönä koenkin olevani eturintamassa naisten oikeuksien asianajajana, on muistettava, että myös naisten tekemän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvitaan rohkeutta ja toimintamalleja.
Mitä opit/oivalsit koulutuksen aikana, mikä on paras anti työsi kannalta?
-Koulutuksen kannalta oli parasta se, että meidän yksiköstämme meitä osallistui useampi työntekijä. Tämä toi moniäänisyyttä pohdintoihin, sillä jokainen meistä edusti naistentautien ja synnytysten erikoisosaamista hieman eri vivahteilla. Naistentautien ja synnytysten toimialan keskuudessa meillä onkin mahdollisuus lähteä työstämään lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamismalleja helposti asteittain. Koulutukseen osallistui hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri erikoisaloilta, niin erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta kuin sosiaalipuoleltakin. Tämä kirjavuus lisäsi ymmärrystä paitsi lähisuhdeväkivallan näyttäytymismuodoista eri ympäristöissä, myös siitä, miten paljon yhteistyötä me tarvitsemme kaikilla näillä sektoreilla.
Millä tavalla koulutus tukee työtäsi lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä?
-Sain koulutuksessa konkreettisia materiaaleja, joiden avulla voimme joko suoraan kysyä rutiininomaisesti lähisuhdeväkivallasta tai joiden pohjalta meidän on helppo muokata juuri meidän yksikköömme sopivia kyselylomakkeita ja haastattelukäytäntöjä.
Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi otto sopii sinun työpaikkaasi?
-Lähisuhdeväkivalta herättää aika ajoin keskustelua työyhteisössäni. SERI-potilaat tietysti ovat oma lukunsa, mutta myös synnyttävien perheiden kohdalla, me kätilötkin tunnemme välillä aseettomuutta sanomatta jätettyjen asioiden ja pelkojen äärellä. Uskon, että rutiininomainen kysyminen raskaana olevalta, synnyttävältä ja synnyttäneeltä perheeltä madaltaa kynnystä ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi paitsi meille ammattilaisille myös asiakkaille. Tässä tulemme tarvitsemaan tietysti entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi äitiysneuvoloiden kanssa.
Millaisia suunnitelmia tulevaisuuteen?
-Tulevaisuudessa uskon, että tulemme kehittämään koko Naistenklinikalla rutiininomaisen tavan kysyä asiakkaalta paitsi kyselyillä ja haastatteluilla, myös spontaanisti aina luontevassa ja turvallisessa ympäristössä heidän kokemuksistaan lähisuhdeväkivallasta. Toivon, että saamme jatkossa koulutettua lisää avainhenkilöitä tämän saman koulutuksen myötä ja pystymme tätä kautta lisäämään jatkuvaa matalan kynnyksen koulutusta myös oman vastuuyksikkömme sisällä.
Mitä viestiä haluaisit välittää muille sote-alan ammattilaisille lähisuhdeväkivallan käsittelemisestä?
"Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa." (Naisten linja). Se vetää hiljaiseksi ja pistää miettimään. Miten moni asiakas jää meiltä näkemättä? Se saa myös kätilön hiljaisena miettimään sitä, miten moni auttaja on jäänyt ja jää yhä ilman apua itse.
Avainhenkilökoulutuksen käynyt kätilö Jenni Peltomaa näkee kätilöiden roolin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön äärellä todella merkityksellisenä
Avainhenkilökoulutuksen tavoitteena on, että avainhenkilön osaaminen vahvistuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja tuen piiriin ohjauksessa. Avainhenkilöt tukevat muita ammattilaisia ja jatkossa toteuttavat puheeksiottokoulutuksia työyksiköissään. Lapin keskussairaalassa kätilönä työskentelevä Jenni Peltomaa kävi avainhenkilökoulutuksen viime vuonna ja pääsimme haastattelemaan Jenniä.
Kuka olet ja missä työskentelet?
-Olen Jenni Peltomaa. Työskentelen tällä...
Digihoitopolku tarjoaa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.
2.5.2024
Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Digihoitopolku tarjoaa asiakkaalle työkaluja omahoidon tukemiseen ja siihen sitoutumiseen. Polulta saa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.
Digipolut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- tai seurantakäyntejä. Polut tehdään asiakaslähtöisesti eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet huomioiden.
“Digihoitopolkujen kehittämisessä on mukana suuri joukko ammattilaisia eri puolilta hyvinvointialuettamme. Digihoitopolku voi olla elinikäinen, jolloin hoidon jatkuvuus paranee ja hoitosuunnitelma on aina asiakkaan saatavilla”, kertoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asiantuntija Rosmariini Tolonen.
Digihoitopolut helpottavat ja nopeuttavat lappilaisten terveydenhuollossa asiointia
Digihoitopolut mahdollistavat hoitopalvelut entistä laajemmin sekä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pitkien välimatkojen Lapissa ei tarvitse aina matkustaa lähimpään sairaalaan, vaan omalta digihoitopolulta saa ammattilaisten tuottamia ohjeita ja tietoa ilman rutiiniluontoisia kontrollikäyntejä. Hoitopolulla voi myös ottaa sujuvasti ja turvallisesti yhteyttä hoitohenkilöstöön joustavasti silloin kun itselle sopii.
“On tärkeää kehittää palveluita niin, että pystymme hoitamaan asiakkaitamme jatkossakin laadukkaasti, kun ammattilaisten määrä on rajallinen. Digihoitopolun viesti- ja etävastaanottotoiminnot ovat sekä ammattilaistemme että asiakkaidemme toiveiden mukaisia parannuksia. Tämä näkyy ammattilaisille mm. puheluiden määrän vähenemisenä ja etätyön mahdollisuuksina. Asiakkaan ei enää tarvitse soittaa sairauteen liittyvän kiireettömän asian takia puhelinpalveluun ja odotella takaisinsoittoa. Viestin voi laittaa digihoitopolun kautta ja ammattilainen vastaa siihen palvelulupauksen mukaisesti”, Tolonen jatkaa.
Digihoitopolulle on tietoturvallista liittyä
Digihoitopolut ovat yksikkökohtaisia, ja asiakkaalla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta hän saa digihoitopolun käyttöönsä.
Lapin hyvinvointialueen digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku -verkkopalvelu. Kun asiakas liitetään digihoitopolulle, hän saa tekstiviestin Terveyskylän asiakaspalvelusta, jossa kerrotaan digihoitopolun avaamisesta Lapin hyvinvointialueen palveluun ja pyydetään tunnistautumaan hoitopolulle.
Digihoitopolkuja kehitetään asiakaspalautteen perusteella
Digihoitopolut otetaan käyttöön ja pilotoidaan aluksi muutamassa hoitoyksikössä. Palautetta polun toiminnoista ja käytettävyydestä kerätään jatkuvasti sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Digipolkua voidaan ketterästi muokata ja parantaa tarpeen mukaan, ja käyttöönottoa voidaan laajentaa koko Lapin alueelle.
“Kuluvan kevään aikana on tulossa pilottiin synnytyspelkopotilaan polku. Synnytyspelkopoli toimii LKS:ssa ja odottavat äidit tulevat neuvolasta lähetteen saatuaan synnytyspelkokätilön vastaanotolle. Digihoitopolulla tulevien äitien on mahdollista saada tietoa synnytyksestä sekä yhteys kätilöön jo ennen poliklinikka-aikaa. Polulta saatava tietosisältö voi jo lievittää synnytyspelkoa ja helpottaa siten odotusaikaa" kertoo Anne Kellokumpu Digitaaliset palvelut yksiköstä. Lisätietoa digihoitopoluista saa hoitavasta yksiköstä.
Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyshuollon digihoitopolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Digihoitopolku tarjoaa asiakkaalle työkaluja omahoidon tukemiseen ja siihen sitoutumiseen. Polulta saa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökaluja.
