Takaisin edelliselle sivulle

Auditointi: Kardiologiset toimenpiteet kannattaisi keskittää Lapin keskussairaalaan

Hyvinvointialueen tilaama ulkopuolinen auditointi esittää, että kardiologiset toimenpiteet kannattaisi keskittää jatkossa Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjassa olisi jatkossakin kardiologian poliklinikkatoimintaa.

Hyvinvointialueen tilaama ulkopuolinen auditointi esittää, että kardiologiset toimenpiteet kannattaisi keskittää jatkossa Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjassa olisi jatkossakin kardiologian poliklinikkatoimintaa.

Auditoinnin tarkoitus oli tuottaa riippumaton, asiantuntijapohjainen selvitys Lapin alueen kardiologian erikoisalan palvelujen järjestämisestä ja ehdottaa kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja kardiologisten palveluiden tuottamiseen alueen väestötarpeisiin perustuen.

Länsi-Pohjassa toimenpidekardiologiaan käytettyjä toimenpidesaleja on yksi ja Lapin keskussairaalassa kaksi. Toimenpidemäärien tarkastelu osoitti, että Lapin keskussairaala pystyisi vastaamaan koko Lapin hyvinvointialueen salitarpeeseen. Myös Oulun yliopistollisessa sairaalassa sekä koko Pohjois-Suomen YTA-alueella on vajaakäytöllä olevia sydäntoimenpiteisiin käytettäviä toimenpidesaleja. Toimenpidekardiologian osalta Lapin hyvinvointialueella on auditoinnin perusteella merkittävää ylikapasiteettia ja ylikapasiteetin ylläpitäminen johtaa tarpeettoman korkeisiin kustannuksiin.

Auditointiraportissa todetaan, että kardiologiset toimenpiteet eivät ole lähipalvelu, jossa pitäisi huomioida maantieteellisen saavutettavuuden tasapuolisuus. Tälläkin hetkellä henkeä uhkaavien sydäntapahtumien päivystyksellinen hoito toteutetaan Rovaniemellä ja Oulussa. Kiireettömien tai kiireellisyydeltään alle 48 tunnin sisällä tehtävien toimenpiteiden osalta ei tällä logiikalla ole perustetta jatkaa näiden tutkimusten tekemistä Länsi-Pohjassa.

Toimenpidekardiologian keskittämisellä Lapin keskussairaalaan mahdollistettaisiin myös päivystyksen edellyttämä riittävä toimenpidekardiologien määrä, jolloin myös kustannuksiltaan korkean hälytystyön määrä vähenisi merkittävästi.

Kardiologian ulkopuolisen auditoinnin on tehnyt lääketieteen tohtori ja kardiologian dosentti Mikko Pietilä, joka työskentelee tällä hetkellä TYKS:n sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.

Aluevaltuusto tutustui auditoinnin sisältöön kokouksessaan 22. syyskuuta. Seuraavaksi auditointia käsittelee luottamushenkilöistä ja virkajohdosta koostuva erikoissairaanhoidon ohjausryhmä. Mahdollisista jatkotoimista päättää aluehallitus, joka kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 29. syyskuuta.

Liite: Kardiologian auditointi ja kehitysehdotukset

Lisätietoja medialle

-Erikoissairaanhoidon ohjausryhmä antaa lisätietoja perjantain 26.9.2025 kokouksensa jälkeen
-Auditoija Pietilälle esitettävät kysymykset: viestinta@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lääkintöneuvos avasi sairaalalain tahtotilaa Lapin hyvinvointialueen luottamusjohdolle

Aluehallituksen puheenjohtaja: ”On selvää, että olemme toimineet lakimuutosten edellyttämällä tavalla”

Tiivistelmä

Uusi terveydenhuoltolaki eli niin sanottu sairaalalaki rajoittaa, mitä palveluja hyvinvointialue saa järjestää Länsi-Pohjan sairaalassa lokakuusta lähtien.

• Lapin hyvinvointialue vastusti lakimuutosta, sillä se muun muassa lisää kustannuksia sekä heikentää palvelujen ja henkilöstön saatavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei muuttanut lakia tai myöntänyt muutokselle lisäaikaa.
• Hyvinvointialueen täytyy toteuttaa lain vaatimat muutokset lokakuun alusta lähtien. Useat henkilöstöstä koostuvat työryhmät valmistelevat käytännön toimeenpanoa ja erilaisia ohjeistuksia, jotta muutos sujuisi mahdollisimman turvallisesti.
• Lakimuutoksen toimeenpanoa seuraa luottamushenkilöistä ja keskeisistä viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä. Työskentely on keskittynyt aloitusvaiheessa lain vaatimien muutoksien läpikäymiseen. Myös aluevaltuusto on esittänyt aluehallitukselle toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Aluehallitus vastaa kysymyksiin aluevaltuuston syyskuun kokouksessa.
• Hyvinvointialue valmistelee myös muita sairaaloiden toimintaan liittyviä muutoksia. Säästöjä tarvitaan, sillä lakimuutos kasvattaa kuluja ja lisäksi aluehallitus on asettanut kaikkia toimialoja koskevan 2,5 prosentin säästötavoitteen. Säästöaihiot ovat kuitenkin vasta selvittelyasteella. Toisin kuin lain vaatimista muutoksista, säästötoimista pystyvät päättämään aluehallitus ja aluevaltuusto.
• Myös valtion asettama arviointiryhmä aikoo esittää sairaaloiden toimintaan liittyviä säästöjä. Ryhmä koostuu pääosin eri ministeriöiden edustajista. Suosituksia voi tulla aluehallituksen ja aluevaltuuston päätöksentekoon jo tämän vuoden aikana. Jos luottamushenkilöt eivät hyväksy muutoksia, valtiovarainministeriö voi puuttua hyvinvointialueen päätöksiin.
• Käytännössä muutos näkyy asiakkaille asteittain loppuvuoden aikana. Nyrkkisääntö on, että mitä vaativampi kirurginen toimenpide, sitä todennäköisemmin kutsu tulee jatkossa Lapin keskussairaalaan. Ja päiväkirurgiseen toimenpiteeseen voi ylälappilaisillekin tulla kutsu Länsi-Pohjan sairaalaan. Yksiköt ilmoittavat mahdollisista loppuvuoden ajanvarauksiin ja toimenpiteisiin liittyvistä muutoksista asiakaskirjeillä tai kiireellisissä asioissa puhelimitse.

Lääkintöneuvos avasi sairaalalain tahtotilaa Lapin hyvinvointialueen luottamusjohdolle

Aluehallituksen puheenjohtaja: ”On selvää, että olemme toimineet lakimuutosten edellyttämällä tavalla”

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä avasi uuden terveydenhuoltolain yksityiskohtia ja tarkoitusta Lapin hyvinvointialueen luottamus- ja virkajohdolle keskiviikkona.

Aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisan mukaan viimeistään nyt hyvinvointialueen kaikilla toimijoilla pitäisi olla yhteinen ja selkeä käsitys siitä, mitä toimintoja Länsi-Pohjassa saa jatkossa järjestää.

- Virkajohto on määrätietoisesti toimeenpannut lain vaatimia pakollisia muutoksia erittäin tiukassa aikataulussa. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että he jatkavat aloittamaansa hyvää työtä mahdollisimman tehokkaasti, Peisa toteaa.

Peisa toimii myös erikoissairaanhoidon kehittämistä valvovan poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän pitää tärkeänä, että kaikki osapuolet tunnistavat tosiasiat ja vievät lain vaatimat muutokset mahdollisimman jouhevasti käytäntöön. Tämä turvaisi parhaiten Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan ja henkilökunnan aseman.

-Talouden realiteettien ja arviointimenettelyn vuoksi täytyy varautua myös muihin muutoksiin. Erikoissairaanhoito on nousemassa yhdeksi keskeisistä teemoista arviointimenettelyssä, asiantuntijajäsenenä arviointiryhmän kokouksiin osallistuva Peisa toteaa.

Päivystys

Länsi-Pohjassa ei saa olla jatkossa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Sen sijaan sairaalassa voidaan järjestää ympäri vuorokauden joko perusterveydenhuollon päivystystä tai rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä. Käytännössä hyvinvointialue aikoo ylläpitää rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä, eli öisin paikalla ovat sekä yleislääkäri että akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Järjestely mahdollistaa, että ei-kirurgisille osastoille voidaan ottaa kattavasti potilaita myös yöaikaan.

Vaikka väestölle avoimessa päivystyksessä akuuttiklinikalla ei saa olla useampien erikoisalojen päivystäjiä, voi sairaalassa jo sisällä olevia potilaita varten olla sisäisiä päivystäjiä. Suunnitelman mukaan sisäisiä päivystäjiä ovat sisätautien ja anestesiologian erikoisalojen päivystäjät. Näin voidaan turvata sairaalassa olevien potilaiden turvallinen hoito, tehovalvontahoidon jatkuminen sekä hätätilapotilaiden hoitaminen.

Leikkaustoiminta

Sairaalassa ei saa olla niin sanottua raskasta kirurgiaa eikä ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta. Myöskään päivystävää kirurgia ei saa olla öisin eli kello 22-07. Käytännössä esimerkiksi selkä- ja syöpäkirurgia eivät ole enää mahdollisia. Kirurgian poliklinikkatoiminta jatkuu, samoin kuin kirurgian lääkäripäivystys jatkuu päivittäin yöaikaa lukuun ottamatta.

Leikkaustoiminta jatkuu, vaikka raskas kirurgia siirtyy Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan sairaalassa voidaan järjestää jatkossa päiväkirurgiatoimintaa ja niin sanottua herko-kirurgiaa eli heräämöstä kotiin -kirurgiaa. Käytännössä sairaalassa voidaan leikata potilaita, jotka kotiutuvat jo saman päivän aikana tai viimeistään seuraavana aamuna. Näihin leikkauksiin ohjataan jatkossa potilaita ympäri Lappia.

Vuodeosastot

Sairaalassa ei saa jatkossa olla kirurgista vuodeosastoa, mutta muut vuodeosastot voivat jatkaa. Muillakaan vuodeosastoilla ei kuitenkaan saa yöpyä sellaisia potilaita, joilla voisi tulla yöllä tarve kirurgisen alan arvioinnille, kirurgiselle hoidolle tai leikkaukselle. Tällaisia potilaita ei pidä alun perinkään ottaa osastolle hoidettavaksi tai heidän tilanteensa täytyy arvioida ennen iltaa ja siirtää hoidontarpeesta riippuen joko Lapin keskussairaalaan tai Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Kirurgisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon loppuminen vähentää sairaansijatarvetta ja sairaansijamäärää Länsi-Pohjan sairaalassa, mutta tarkka määrä ei ole vielä tiedossa. 

Tehohoito

Hyvinvointialue joutuu lopettamaan niin sanotun raskaan tehohoidon Länsi-Pohjassa, sillä ilman monierikoisalaista yöpäivystystä ja yöaikaista leikkaussalivalmiutta se ei voi taata raskasta tehohoitoa vaativien potilaiden turvallisuutta. Sen sijaan muiden kuin kirurgista osaamista tarvitsevien potilaiden tehohoito/tehovalvonta jatkuu Kemissä. Arvioiden mukaan, kun raskas tehohoito loppuu, tehohoito-/tehovalvontapaikkoja tarvittaisiin Länsi-Pohjassa yksi vähemmän. 

Pikkujämsän mukaan tehohoidon ja tehovalvonnan tarkkaa määritelmää ei ole määritelty laissa, vaan hyvinvointialueen on itse päätettävä, minkä tasoista hoitoa se voi tuottaa muun muassa potilasturvallisuus ja potilaiden vaativuus sekä talous ja osaaminen huomioiden. Hyvinvointialueella potilasturvallisuudesta vastaa johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.
 

Tarkempia selvityksiä sekä päätöksentekoa vaativia säästöehdotuksia

Sairaaloiden kardiologiatoiminnan puolueeton auditointi valmistuu syyskuussa. Jos selvitys antaa aihetta esittää toimintaan muutoksia, esitykset voivat edetä poliittiseen päätöksentekoon syksyn aikana.

Muita sairaaloihin ja koko hyvinvointialueen toimintaan liittyviä alustavia säästöaihioita aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 25.8. Ensimmäisessä käsittelyssä ei kuitenkaan ole luvassa päätöksiä, vaan lähinnä lähetekeskustelua. Ennen päätöksentekoa on huolehdittava tarvittavista ennakkovaikutusten arvioinneista sekä henkilöstön ja lappilaisten riittävästä osallistamisesta. 

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin keskussairaalan ajanvarauskirjeissä oli tekninen häiriö – odota kirjettäsi rauhassa

Osa Lapin keskussairaalan asiakkaista on saanut ajanvarauskirjeensä liian myöhään. Lapin keskussairaalan ajanvarauskirjeitä lähettävässä järjestelmässä on ollut häiriö 23.6.-14.7.

Hyvinvointialue on saanut lähetettyä kaikki häiriön aikana jumiutuneet kirjeet eteenpäin asiakkaille 14. heinäkuuta. Odota kirjettäsi siis rauhassa.

Kun saat kirjeen ja huomaat, että sinulle myönnetty hoitoaika on jo mennyt tai aika ei sovi sinulle, soita suoraan kirjeessä mainittuun yksikköön. Yhteystiedot ovat kirjeessä. Yksiköt pyrkivät tarjoamaan sinulle uuden ajan mahdollisimman pian.

Järjestelmävika viivästytti kaikkiaan noin 2500 kirjeen lähtemistä. Arvioiden mukaan valtaosa viivästyneistä kirjeistä on jo tavoittanut tai tavoittaa asiakkaat kuitenkin ajoissa.
-Esimerkiksi meillä naistentautien ja synnytysten puolella kiireellisistä ajoista ilmoitetaan yleensä puhelimitse. Kirjeellä ilmoitettavat vastaanottoajat ovat yleensä vasta kuukauden tai parin päästä, naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Katja Hämeenoja kertoo.

Hyvinvointialue pahoittelee aiheutuvaa harmia ja ylimääräistä vaivaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

Kuva: Jarno Niemi

Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana. 

Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä 

Kirurgia  

Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat leikkaukset siirretään Lapin keskussairaalan terveydenhuoltolain mukaisesti. Päiväkirurgisia ja alle 23 tuntia toimenpiteen jälkeen sairaalassa seurattavia (HERKO)leikkauksia siirretään tehtäväksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jotta leikkaussalikapasiteettia vapautuu Lapin keskussairaalassa raskaaseen kirurgiaan.   

Kirurgiset potilaat asioivat leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikkakäynnit jatkossakin lähimmässä toimipisteessä leikkauspaikasta riippumatta. Lääkäreillä on jatkossa mahdollisuus työskennellä sairaalan molemmissa toimipisteissä.  

Päivystys   

Länsi-Pohjan keskussairaalassa säilyy väestölle avoin ympärivuorokautinen päivystys ja Meri-Lapin alueen väestö hakeutuu hoitoon Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalle kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi sairaalassa on usean eri erikoisalan päivystys kello 22.00 asti. Yöaikaan Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalla päivystää akuuttilääkäri sekä yleislääkäri. Tarvittaessa potilas lähetetään jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan tai OYS:aan riippuen siitä, edellyttääkö potilaan sairaus jatkohoitoa keskussairaalassa vai yliopistosairaalassa. Ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys päättyy Länsi-Pohjan keskussairaalassa aikavälillä 22.00-7.00 laissa tapahtuvan muutoksen vuoksi.  

Medisiiniset toiminnot  

Medisiininen vuodeosastotoiminta ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Raskas tehohoito keskitetään Lapin keskussairaalaan 1.10.2025 alkaen monierikoisalaisen yöpäivystyksen päättyessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

Anestesiapäivystys sekä sisätautien vapaamuotoinen päivystys jatkuvat myös yöaikana Länsi-Pohjan keskussairaalassa mahdollistaen tehovalvonnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa.   

Takaisin edelliselle sivulle

Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  

Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %. HUS-alueella vastaava osuus on 18,2 %, ja korkein lukema löytyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa 30,9 % on odottanut hoitoa yli 180 vuorokautta. THL on julkaissut tiedot kuukausittain vuodesta 2021 alkaen.  

Lapin hyvinvointialue pyrkii vähentämään ostopalveluiden käyttöä, mutta hoitojonojen lyhentämiseen ne ovat yksi keino. Merkittävämpi tekijä on ollut kuitenkin henkilökunnan sitoutuminen jonojen purkamiseen toimintaa tehostamalla sekä lisätyösopimuksilla. Tiivistynyt yhteistyö keskussairaaloiden välillä ja paikalliset sopimukset ovat lisänneet lääkärien liikkuvuutta ja mahdollistaneet työskentelyn molemmissa sairaaloissa. 

-Osalla erikoisaloista on saatu onnistuneesti rekrytoitua uusia erikoislääkäreitä ja erikoistumiskoulutukseen on riittänyt jatkuvasti uusia koulutettavia lääkäreitä, joita parhaamme mukaan myös pyrimme sitouttamaan jäämään töihin Lapin hyvinvointialueelle. Leikkaustoiminnassa jonojen purku on tulosta pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä. Kiitokset tästä hienosta kärkisijasta kuuluvat kaikille päivittäin potilaiden eteen töitä tekeville ammattilaisillemme eri erikoisaloilla, kiittää Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow 

Takaisin edelliselle sivulle

Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä

Länsi-Pohjan keskussairaala

Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta.  Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.

–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.

Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen

Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.

Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.

Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. 

Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta. 

Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset

Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.

Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.

Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan

–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo. 

Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa.