Takaisin edelliselle sivulle

Palvelujen poikkeusaukioloajat keväällä ja kesällä 2024

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä erikoissairaanhoidon palveluissa on poikkeuksia aukioloajoissa kesälomakaudella 2024.

Loppukevään arkipyhät ja kesälomakausi tuovat tulleessaan poikkeusaukioloaikoja Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä erikoissairaanhoitoon.

Täydennämme listaa huhti−toukokuun aikana. Lista on päivitetty 29.4.2024.

Koko Lappi

Oima-tiimi on rajoitetusti paikalla 7.−8.5.2024 koulutuspäivien vuoksi. Pahoittelemme mahdollisia viiveitä yhteydenottojen käsittelyyn kyseisenä aikana. 

• Henkilökohtainen apu, p. 040 649 5032, puhelinaika ma–pe klo 9–11 ja 12–15. 
• Omais- ja perhehoito, p. 040 721 5269, puhelinaika ma–pe klo 9–11 ja 12–15.

Perheoikeudellisissa palveluissa on rajoitetut aukioloajat 22.6–9.8.2024. Työntekijä- ja aluekohtaiset tiedot saat soittamalla oman alueen lastenvalvojan puhelinnumeroon.

Enontekiö

Enontekiön fysioterapia suljettu 3.−8.6. ja 12.−31.8.2024. Akuuteissa kuntoutus- ja apuvälineasioissa yhteys Muonion toimipisteeseen p. 040 684 5647 tai 040 753 7564.

Toimintakeskus Hyrylä suljettu 10.5.2024 ja 3.−31.7.2024.

Inari

Ivalon toimintakeskus suljettu 1.7–4.8. 2024.

Kemi

Kemin perheneuvola suljettu 1.7.–14.7.2024.

Kemijärvi

Kehitysvammaisten päivätoiminta Touhutupa suljettu 24.6.−28.7.2024.

Mettis palvelee kesäajan 1.6.−31.8.2024 poikkeusaukioloajoilla:

• maanantai suljettu 
• tiistai-perjantai avoinna klo 10–14 
• terveysneuvonta avoinna tiistaisin klo 14.30–15 
• ryhmätoiminta kesätauolla.

Luhtavilla suljettu 27.5.–23.6.2024. Vahvistamme sulun ajaksi kotisairaalaa ja kotihoitoa. Akuutissa tarpeessa asiakkaat siirretään Lapponian vuodeosastolle.

Keminmaa

Keminmaan perheneuvola suljettu 1.7.–14.7.2024.

Päiväkeskus Rantatupa suljettu 8.7.–4.8.2024.

Kittilä

Pääskynpesä suljettu 20.−21.6 sekä 8.7−11.8.2024. 

Muonio

Toimintakeskus Naalo suljettu 1.−31.7.2024.

Pelkosenniemi

Savukosken ja Pelkosenniemen suun terveydenhuollon palvelut ovat supistettuja ajalla 15.7.−18.8.2024. Kiireellisissä tapauksissa voit olla yhteydessä oman hoitolasi ajanvarausnumeroon. Sinut voidaan ohjata hoitoon myös Sodankylän tai Kemijärven hammashoitoloihin.

Pelkosenniemen fysioterapia suljettu 10.6.−7.7.2024 Akuuteissa kuntoutus- ja apuvälineasioissa yhteys Savukosken toimipisteeseen p. 040 867 2544.

Kehitysvammaisten päivätoiminta Toimintapiste suljettu 8.7.–13.8. 2024.

Pello

Pellon toimintakeskus suljettu 1.7.−4.8.2024.

Posio

Röntgen suljettu 24.6.−7.7.2024.

Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Toimari suljettu 20.6.−4.8.2024.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttava päivätoiminta Poiju suljettu 24.6.–28.6. ja 15.7.–2.8.2024.

Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta suljettu 1.−28.7.2024.

Rovaniemi

Päivätoiminta Tapionkoti ja Veitikantupa suljettu 1.−28.7.2024.

Päivätoiminta Erkkilänkuja suljettu 1.−29.7.2024.

Myllärin pajan aikuisten päivätoiminta suljettu 1.7.−29.7.2024.

Ikääntyneiden neuvontapiste Nestori palvelee 1.−31.7.2024 arkisin klo 9–12. Pohjolankatu 2, 2. krs, 96100 Rovaniemi, p. 016 860 2044.

Vaaranlammen, Ounasrinteen, Keskustan, Ratantauksen (Aarnenpihan), Saarenkylän, Sinetän, Songan, Meltauksen, Muurolan, Vikajärven, Perunkajärven, Narkauksen ja Tennilän seniorineuvolat suljettu 1.7.2024−31.8.2024.  Yhteydenotot tarvittaessa terveysasemien ajanvaraukseen p. 016 860 2020.

Ajanvaraukset ja lisätiedot kesäsulun jälkeisistä aikatauluista seuraavista puhelinnumeroista:
Vaaranlammen, Ounasrinteen, Keskustan, Ratantauksen (Aarnenpihan), Saarenkylän, Sinetän, Songan, Meltauksen, Muurolan, Vikajärven, Perunkajärven, Narkauksen ja Tennilän seniorineuvoloiden osalta p. 040 503 3263 tai Ikääntyneiden neuvontapiste Nestori, p. 016 860 2044, ma−pe klo 9–14.

Salla

Kehitysvammaisten päivätoiminta TupasWilla suljettu 1.7.−28.7.2024.

Savukoski

Savukosken ja Pelkosenniemen suun terveydenhuollon palvelut ovat supistettuja ajalla 15.7.−18.8.2024. Kiireellisissä tapauksissa voit olla yhteydessä oman hoitolasi ajanvarausnumeroon. Sinut voidaan ohjata hoitoon myös Sodankylän tai Kemijärven hammashoitoloihin.

Savukosken fysioterapia suljettu 1.7.−18.7.2024. Akuuteissa kuntoutus- ja apuvälineasioissa yhteys Pelkosenniemen tai Kemijärven toimipisteeseen p. 040 867 2940.

Simo

Simon perheneuvola suljettu 1.7.–14.7.2024.

Kehitysvammaisten työpaja, kuntouttava työtoiminta suljettu 8.7.–12.8.2024.

Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta suljettu 1.–28.7.2024.

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.-28.7.2024.

Sodankylä

Astmavastaanotto suljettu 1.−31.7.2024.

Veiki suljettu 3.6.−18.8.2024. Lyhytaikaishoitoa vaativat asiakkaat hoidetaan sulun aikana Hannuksenkartanossa, akuutti- ja kuntoutusosastolla Sopukassa ja Metsätähdessä.

Kehitysvammaisten päivätoiminta Päivänpaiste suljettu 8.7.–13.8.2024

Tervola

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.7.−11.8.2024.

Tornio

Arpelan ja Karungin neuvolat suljettu 24.6.–28.7.2024. 

Hannulan ja Kivirannan neuvolat suljettu 1.7.–28.7.2024. 

Suensaaren neuvola päivystää koko kesän.

Tornion hoitotarvikejakelu suljettu 22.7.–9.8.2024.

Tornion perheneuvola suljettu 10.7.–6.8.2024.

Päihdepäiväkeskus Väylän Valo suljettu 1.–14.7.2024.

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.−28.7.2024.

Ylitornio

Ylitornion perheneuvola suljettu 10.7.–28.7.2024.

Ikääntyneiden päivätoiminta suljettu 1.-28.7.2024.

Takaisin edelliselle sivulle

Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille

Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti. Vastausaikaa on 15.5. saakka.

Omaishoitajaliitto selvittää valtakunnallisella kyselyllä läheis- ja omaishoitajilta, miten palvelut hyvinvointialueilla toimivat. Kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti.

Kyselyyn vastaaminen ei edellytä hyvinvointialueen kanssa tehtyä sopimusta omaishoidon tuesta.
Kyselyllä kartoitetaan muun muassa omaishoitajan ja hoidettavan henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen saatavuutta, hoivan kustannuksia sekä työn ja omaishoidon yhteensovittamista.

Kyselystä saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla omaistaan hoitavien tarvitsemia palveluja ja tuen muotoja voidaan jatkossa kehittää. Kysely toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tulokset julkistetaan syksyllä 2024.

Vastausaikaa on 15.5.2024 saakka.

Pääset vastaamaan kyselyyn Omaishoitajien liiton verkkokyselyn kautta. Mikäli vastaajan on vaikea vastata itsenäisesti sähköiseen lomakkeeseen, voi kyselyn myös tulostaa. Täytetyt lomakkeet voi toimittaa skannattuina sähköpostitse Meeri Virtamolle, meeri.virtamo@omaishoitajat.fi tai Matilda Linnavirralle, matilda.linnavirta@omaishoitajat.fi.

Lisätietoa Omaishoitajaliitosta.

Takaisin edelliselle sivulle

Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18

Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.

Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.

THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi. 

Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.

Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18. 

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta. 

Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.

Saat lisätietoa ja vanhempainillan tarkemman ohjelman THL:n verkkosivuilta. Suora linkki THL:n verkkosivuille vanhempainiltaan. 

Takaisin edelliselle sivulle

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. 

Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. 

Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaa, määritellään kuljetuspalvelupäätöksessä ja merkitään asiakasprofiiliin.

Lápmásiidbálvalanlága vuođul sáhttobálvalusa sáhttá oažžut ákkastallojuvvon sivain maiddái mátkkiide rastá ráji

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dás ovddosguvlui dikšut áššiid bálvalusaid dahje lagasolbmuid bearašoktavuođaid dihte.

Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus lea dohkkehan aiddostahttima lápmásiidbálvalanlága sáhttobálvalusaid heivehanrávvagii.

Sáhttobálvalusa sáhttá geavahit mátkkiide iežas gielddas, eatnandieđalaš lagašgildii dahje nu gohčoduvvon doaimmalaš lagašgildii. Dás duohko doaimmalaš lagašgieldan sáhttá leat maiddái olgoriikka báikegoddi.

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dikšut áššiid ovdamearkka dihte jos lea váttu dahje buohcuvuođa dagahan dárbu bálvalusaide, maid ii leat vejolaš oažžut iežas dahje ránnjágielddas. Eará ákkat sáhttet leat ovdamearkka dihte lagas bearaš- dahje fuolkeoktavuođat dahje dehálaš dáhpáhusat dego heajat dahje hávdádeapmi.

Govttolaš sáhttobálvalusaid golut árvvoštallojuvvojit ja buhttejuvvojit juohke mátkki oasil sierra.  

Jos áššehasas leat jeavddalaš ja dábálaš eallimii gullevaš eará mátkkoštandárbbut, mat spiehkkasit heivehanrávvagis, son ferte ákkastallat daid ohcamušastis. Dárbbut vuhtiiváldojuvvojit vejolašvuođaid mielde, meroštallojuvvojit sáhttobálvalusmearrádusas ja merkejuvvojit áššehasprofiilii.

Vádulijpalvâlemlaavâ miäldásii fievridempalvâlus puáhtá uážžuđ agâstâllum suujâst meiddei mađhijd, maid maađhâš rääji rasta 

Toimâlii aldakieldâst puáhtá täst oovdâs ášástâllâđ palvâlusâi tâi alda peerâkoskâvuođâi tiet.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustivrâ lii tuhhiittâm tärkkilistem vádulijpalvâlemlaavâ miäldásij fievridempalvâlusâi heiviittemravvui.

Fievridempalvâlusmaađhijd puáhtá mađhâšiđ jieijâs kieldâ siste, eennâmtieđâlii aldakieldân tâi nuuvt kočodum toimâlii aldakieldân. Täst oovdâs toimâlâžžân aldakieldân pyehtih tuhhiittiđ meiddei päikkikode, mii lii olgoenâmijn.

Toimâlii aldakieldâst puáhtá ášástâllâđ ovdâmerkkân, jis lii váádu tâi pyeccevuođâ tiet tárbu palvâlussáid, maid iä faalâ jieijâs kieldâst tâi aldakieldâst. Eres suujah pyehtih leđe ovdâmerkkân alda peerâ- tâi hyelkkikoskâvuođah tâi teháliih tábáhtusah tegu heejah tâi häävdidmeh.

Kuáhtulijn fievridempalvâlusâin šoddâm koloid árvuštâleh já sajanmäksih jieškođe-uv tábáhtus mield sierâ.

Jis äššigâsâst láá heiviittemravvust spiekâsteijee merikooskâi mield tábáhtuvvee já táválii elimân kullee eres mađhâšemtáárbuh, sun kalga taid agâstâllâđ ucâmušâstis. Táárbuid väldih huámmášumán máhđulâšvuođâi mield, miäruštâleh fievridempalvâlusmiärádâsâst já merkkejeh äššigâsprofiilin.

Lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzz vuäitt vuäǯǯad vuâđđõttum määinest raaj rââst tuejjuum maaʹtǩid še

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt puõʹttiääiʹjest äʹššeed kääzzkõõzzi leʹbe õõldâs piârkõskkvuõđi diõtt. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddhalltõs lij priimmâm čiõlggummuž lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzzi suåvtemvuäʹppõʹsse. 

Jååʹđtemkääzzkõsmaaʹtǩid vuäitt tuejjeed jiiʹjjes kååʹdd seʹst, jânnamtiõđlaž âʹlddkådda leʹbe nuʹtt ciâlkkum tååimlaž âʹlddkådda.  Puõʹttiääiʹjest tååimlaž âʹlddkåʹdden vueiʹtet ǩiččâd ålggjânnmin åårrai päiʹǩǩ-kååʹdd še. 

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt äʹššeed ouddmiârkkân, jõs lij vââʹjj leʹbe puõʒʒâlm tuejjääm tarbb kääzzkõõzzid, kook jie leäkku jiiʹjjes leʹbe räʹjjlažkååʹddest.  Jeeʹres määin vueiʹtte leeʹd ouddmiârkkân õõldâs piâr- leʹbe ruåttkõskkvuõđ leʹbe vääžnai šõddmõõžž mâʹte näiʹmm leʹbe ruõkkâmpodd. 

Toolklaž jååʹđtemkääzzkõõzzin puõʹtti koolid ärvvtõõlât da koʹrvveet šõddmõšpuõđlânji.   

Jõs äʹššneeʹǩǩest lie suåvtemvuäʹppõõzzâst čooʹreei mieʹrrkõskksaž da takai jieʹllem kuõskki jeeʹres mäʹtǩǩeemtaarb, son âlgg tõid vuâđđtõõllâd jiiʹjjes ooccmõõžžâst.  Taarbid vääʹldet lokku vuäittmõõžži mieʹldd, meäʹrtet jååʹđtemkääzzkõstuʹmmstõõǥǥâst da mieʹrǩǩeet äʹššneǩprofiiʹle. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi