Enontekiön perheiden ja työikäisten palvelujen sosiaaliohjaaja
Saat yhteyden perheiden ja työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla on oikeus saada tarvittaessa tukea itsenäiseen asumiseen. Kuntoutuja saa palveluja ensisijaisesti omaan kotiinsa. Sosiaaliohjaaja, asumisneuvoja tai muu tukihenkilö auttaa asunnon hankinnassa, kotiutumisessa ja arkiaskareiden järjestämisessä. Tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Tarkoitus on edistää asukkaan kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä.
Asumispalveluja voi saada kuntoutuja, joka tarvitsee sekä soveltuvan asunnon että hoitoa ja huolenpitoa. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoitoa ja huolenpitoa on saatavilla vuorokauden ympäri.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia voidaan tukea myös laitosasumisella. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito laitoksessa on mahdollista, jos se on kuntoutujan terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Valitse paikkakunta ja saat näkyviin yhteystiedot, sähköiset palvelut ja muut palveluun liittyvät tiedot.
Valitse paikkakunta
Valittuna: Kaikki
Saat yhteyden perheiden ja työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden asumispalveluyksikkö Karpaloon puhelimitse.
Karpalo tarjoaa asumispalveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.
Saat yhteyden kuntoutusyksikkö Risteykseen puhelimitse.
Kuntoutusyksikkö Risteys on Kivikolla sijaitseva viiden rivitalon yhteisö, joka tarjoaa palveluasumista mielenterveyskuntoutujille.
Saat yhteyden työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden palvelutalon toiminnanohjaajaan puhelimitse.
Palvelutalo tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista useita kertoja päivässä apua tarvitseville ikääntyneille.
Saat yhteyden työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikkö Meän kotiin puhelimitse.
Saat yhteyden työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Saat yhteyden päivätoiminta- ja asumispalveluyksikkö Päivikkiin puhelimitse.
Päivikki on mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa tarjoava yksikkö. Päivikin yhteydessä on lisäksi 8 tukiasuntoa.
Saat yhteyden Toivonkodin vastaavaan ohjaajaan puhelimitse.
Toivonkoti tarjoaa palveluasumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.
Saat yhteyden tuetun asumisen ohjaajiin puhelimitse.
Saat yhteyden Varpukodin ohjaajiin puhelimitse.
Varpukoti tarjoaa palveluasumista mielenterveyskuntoutujille.
Saat yhteyden mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Kesälään puhelimitse.
Avoinna ympäri vuorokauden.
Kotikuntoutus tukee kotona pärjäämistä. Palveluun pääset sosiaalipalvelujen palvelutarpeen arvion kautta.
Saat yhteyden työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajaan puhelimitse arkipäivisin.
Esperi Koti Kieppi tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Kodissa on yhteensä 14 asukaspaikkaa, joista yksi on tarkoitettu tilapäiseen asumiseen.
Kiepissä asukkaan omat tavoitteet ohjaavat kuntouttavaa hoitotyötä. Asukkaita tuetaan ja motivoidaan omien voimavarojensa ja taitojen hyödyntämiseen. Arjen askareita tehdään yhdessä, asukkaita osallistaen. Kieppi voi olla asukkaalle välivaihe ja kuntoutumisen myötä asukas siirtyy itsenäisempään asumiseen. Asukas osallistuu omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
Kiepissä toteutetaan MIELI-toipumisorintaatiota, joka on yhteinen toimintatapa eli toimintafilosofia. Toipumisorientaatioon perustuva auttaminen pohjautuu ajatukseen, jossa toipumisen polkua viitoittamalla autetaan asiakasta löytämään omat reittinsä mielekkääseen, yksilölliseen ja antoisaan elämään. Toimimme asiakaslähtöisesti, asiakasta osallistaen, itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja asiakkaan omaa ääntä kuullen. Toipumisorientaatiossa korostuvat yksilöllisyys, voimavarat, toivo, merkityksellisyys sekä positiviinen mielenterveys.
Kieppi sijaitsee Sodankylässä, vehreässä ympäristössä ja lähipalveluiden äärellä. Kaikilla asukkailla on oma tilava huone ja wc-/kylpyhuone.
Aisakellontie 8 99600 SODANKYLÄ
Avoinna ympäri vuorokauden.
Asumispalveluyksikkö Karpalo tarjoaa asumispalveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Karpalossa on 10 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa ja 5 yhteisöllisen asumisen paikkaa.
Vesapolku 2 98100 KEMIJÄRVI
Kuntoutusyksikkö Risteys on Kivikolla sijaitseva viiden rivitalon yhteisö, joka tarjoaa palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Tavoitteena on tukea mielenterveyskuntoutujia itsenäisempään elämään. Kuntoutus on määräaikaista ja perustuu yhdessä kuntoutujan kanssa tehtyyn suunnitelmaan.
Keskikatu 36 94600 KEMI
Meän koti Pellossa tarjoaa palveluasumista mielenterveyskuntoutujille.
Yksiköllä on vastuusairaanhoitaja. Henkilökuntaa on kahdessa vuorossa, mutta yövalvontaa ei ole. Rakennus on yksikerroksinen ja esteetön.
Vuorelantie 5-7 C 95700 PELLO
Päivikki on mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa tarjoava yksikkö. Päivikin yhteydessä on lisäksi kahdeksan tukiasuntoa.
Sairaalatie 6 97700 RANUA
Toivonkoti Rovaniemellä tarjoaa yhteisöllistä asumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.
Kairatie 75 96190 ROVANIEMI
Tuetun asumisen toimisto sijaitsee Rovaniemen Pienteollisuustalossa (Piekkari).
Tuetun asumisen toimisto sijaitsee 1. kerroksessa.
Pohjolankatu 2 96100 ROVANIEMI
Varpukoti Muurolassa tarjoaa palveluasumista mielenterveyskuntoutujille.
Totontie 12 J 97140 MUUROLA
Attendo Kesälä on asumispalveluyksikkö, joka tarjoaa yhteisöllistä asumista, ympärivuorokautista palveluasumista sekä työ- ja päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille.
Kesälässä on yhteensä 23 asiakashuonetta. Kaikissa huoneissa on oma wc ja kylpyhuone. Mahdollista on myös saada valmiiksi kalustettu huone.
Palvelun tuottaa Attendo.
Kuusamontie 69 98900 SALLA
Sosiaalihuoltolaki
19.6.2025
Lapin hyvinvointialue toimii vuonna 2025 osatoteuttajana Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeessa. Hankkeessa työterveyshuollon palveluita järjestäville yrityksille tarjotaan tukea ja työvälineitä asiakkaidensa psyykkisen voinnin kartoittamiseen, sekä matalan kynnyksen tuen toteuttamiseen.
Hankkeessa pyritään myös edistämään työterveyshuollon toimijoiden ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyötä, sekä yhteensovittamaan mielenterveysasioissa apua tarvitsevien hoitopolkuja.
Kansallisen, EU:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on vähentää mielenterveysperustaista työkyvyttömyyttä ja sairaspoissaoloja, mikä on myös Lapin alueen työikäisten kohdalla merkityksellistä. Lapin hyvinvointialueen johtavan työterveyslääkärin Ilkka-Petri Välitalon mukaan mielenterveyden haasteista johtuvaan työkyvyttömyyteen tarvitaan monenlaisia, kaikkia sektoreita koskettavia ratkaisuja, kuten ripeää matalan kynnyksen apua ja tukea kaikille lappilaisille tarpeen mukaan.
– Terapiat etulinjassa -toimintamalli ja tämä hanke on mielestäni keskeinen, jotta saadaan laadukkaita tutkimusnäyttöön perustuvia työkaluja helpommin kaikkien saataville. Toivon myös, että kehittämistyön avulla voidaan saada sujuvuutta työterveyshuollon ja hyvinvointialueen välisiin asiakaspolkuihin entistä laajemmin, jotta apua tarvitsevan ei tarvitse lähteä asiansa kanssa useita kertoja uudelleen alusta, Välitalo summaa.
Käytännössä hankkeen avulla koulutetaan työterveyshuollon työntekijöitä Terapiat etulinjaan -mallin mukaisten työkalujen, eli Terapianavigaattorin hyödyntämiseen ja Ohjatun omahoidon toteuttamiseen. Terapianavigaattori on sote-ammattilaisen digitaalinen työväline psyykkisen voinnin ja tilanteen kartoittamiseen sekä tukitoimien suunnitteluun. Ohjattu omahoito on nopeasti aloitettava, lyhyt ohjausjakso, jossa apua tarvitseva toteuttaa omahoito-ohjelmaa ammattilaisen tukemana.
Hankeyhteistyöhön tavoitellaan mahdollisimman monia työterveyshuollon yrityksiä. Tähän mennessä mukaan on alueella lähtenyt muutamia palveluntuottajia, joista yksi on Lapissa laajasti toimiva Lappica työterveys. Lappican palvelupäällikkö Anne Tahkolan mukaan Lappican asiakkaat tulevat hyötymään uudesta toimintamallista kaikilla Lappican toiminta-alueilla. Tämän vuoden puolella käyttöön otettavat toimintatavat antavat valmiuksia mielenterveyden tukemiseen ja muihin mielen pulmatilanteisiin tarttumiseen.
– Tämän avulla asiakas voi saada apua henkiseen hyvinvointiinsa missä tahansa alueella onkaan. Omahoito-ohjelmista löytyy monenlaisia aiheita ja tietoa, joita voi hyödyntää, Tahkola kuvailee.
Lappica työterveydessä koulutuksen toimintamalliin saavat lähes kaikki riveissä olevat työterveyshoitajat. Työterveyshoitajien rooli mielenterveyden ja jaksamisen haasteista kamppailevien ensikohtaamisessa on Tahkolan mukaan keskeinen, ja siihen soveltuvat menetelmät ovat tarpeellisia.
– Työterveyshoitajat ovat jo pidempään kaivanneet työkaluja mielenterveyden tukemiseen asiakastyössä, ja tämä toimintamalli tuo meille juuri niitä, Tahkola kommentoi.
Itsekin työterveyshoitajana työskennellyt Tahkola näkee Ohjatun omahoidon olevan menetelmänä työterveyshoitajan työn ytimessä, sillä asiakastyössä korostuu usein ennaltaehkäisevä ohjaus ja neuvonta. Kouluttautuminen antaa Tahkolan mielestä hoitajille parempia eväitä tukea ripeämmin asiakkaita, joilla haasteet ovat vielä melko lieviä.
Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeen kehittämispäällikkö Sara Nurmisen mukaan myös muilla hyvinvointialueilla toimintamallin mukaiset työkalut ovat ammattilaisten keskuudessa otettu kiitoksilla vastaan.
– Työterveyshoitajat ovat kertoneet saaneensa entistä vahvempaa selkänojaa, struktuuria ja tavoitteellisuutta työhönsä kohdatessaan mielenterveyteensä apua hakevia, Nurminen kuvailee.
Työterveyshuollolle tarjottava toimintamalli mukailee Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden omaa hoidon porrastusta. Käyttöön otettavat työkalut ovat siis yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa. Kehittämispäällikkö Nurminen nostaa esiin palveluketjujen yhteensovittamisen yhteiskunnallista merkitystä:
– Koko palvelujärjestelmän näkökulmasta samojen työkalujen ja -menetelmien hyödyntäminen vahvistaa yhteistyötä työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden välillä, vähentää päällekkäistä työtä ja tukee tarpeenmukaista hoidon jatkuvuutta.
Myös Lapin hyvinvointialueella tunnistetaan työterveyshuollon ja hyvinvointialueen mielenterveyspalvelujen yhteensovittamisen tärkeys.
– On todella hyvä ja tervetullutta, jos erilaisia siltoja ja tiedon kulkuväyliä, jotka ovat mahdollisimman yhtämittaisia, syntyy, johtava työterveyslääkäri Välitalo muotoilee.
Hanketyöskentely jatkuu paikallisen kehittämiskoordinaattorin avulla vuoden loppuun asti. Työterveystoimijoiden kouluttamisen lisäksi työ painottuu hyvinvointialueen ja työterveyshuollon yhteistyön edistämiseen, kuten toimijalta toiselle siirtyvien asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiseen.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lue lisää hankkeesta: Terapiat etulinjaan
Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
Lapin hyvinvointialue toimii vuonna 2025 osatoteuttajana Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeessa. Hankkeessa työterveyshuollon palveluita järjestäville yrityksille tarjotaan tukea ja työvälineitä asiakkaidensa psyykkisen voinnin kartoittamiseen, sekä matalan kynnyksen tuen toteuttamiseen.
Lapin hyvinvointialue kehittää sosiaalihuollon ensiarviointia työikäisten ja perheiden palveluissa – asiakkaat mukaan vaikuttamaan
3.2.2025
Kuva: Lapin materiaalipankki, Terhi Tuovinen
3.2.2025
Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää sosiaalihuollon ensiarvioinnin palveluprosessia, nostaa asiakaspalvelun laatua ja kohdentaa palvelut niitä tarvitseville.
Kehitämme kevään aikana sosiaalihuollon ensiarviointia työikäisten ja perheiden palveluissa. Asiakkaamme voivat osallistua kehitystyöhön antamalla palautetta asioidessaan ensiarvioinnissa. Palautteen kerääminen on aloitettu tammikuussa ja jatkuu kevään ajan. Aikuissosiaalityön asiakkaat voivat lisäksi osallistua tutkimukseen, jossa tutkitaan aikuissosiaalityön menetelmien vaikutuksia ensiarvioinnissa.
Kehitystyön tavoitteet on kiteytetty ensiarvioinnin palvelulupaukseen:
Kehittämisestä vastaa VASA 2 -hanke yhteistyössä Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -tutkimushankkeen kanssa. Hankkeissa kerätään tietoa ensiarvioinnin tavoitteiden toteutumisesta, ja näitä tietoja hyödynnetään Lapin hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen kehittämisessä. EU-rahoitteiset hankkeet kestävät vuoden 2025 loppuun.
Anni Partanen
projektipäällikkö, sosiaalipalvelut
Puh. 040 751 1121
anni.partanen@poske.fi
VASA 2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke
Liisa Häkkinen
tutkijasosiaalityöntekijä
Puh. 040 592 6053
liisa.hakkinen@poske.fi
RRP3 – aikuissosiaalityön arviointitutkimushanke
Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää sosiaalihuollon ensiarvioinnin palveluprosessia, nostaa asiakaspalvelun laatua ja kohdentaa palvelut niitä tarvitseville.
Kuva: Saana Kivilompolo
27.11.2024
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.
Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.
Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.
– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.
– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.
Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.
Koulutussuunnittelija Anne Viherkari, Oulun yliopisto
050 478 1712, anne.viherkari@oulu.fi
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.