Takaisin edelliselle sivulle

Karigasniemen palvelutalon siunaaminen ja avoimet ovet 19.4.2024 klo 10.30–14/ Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

Tervetuloa tutustumaan Karigasniemen palvelutalon avoimiin oviin perjantaina 19.4.2024 klo 12–14. Karigasniemen palvelutalo tarjoaa ikääntyneiden asumispalvelua. Lisäksi palvelutalon yhteydessä ovat terveydenhuollon tilat, kotihoidon tilat ja SámiSoster ry:n toimisto. Lapin hyvinvointialue on nimennyt Karigasniemen palvelutalon saamenkieliseksi yksiköksi ja saamen kieli ja –kulttuuri huomioidaan toiminnassa. 

Palvelutalon siunaamiseen ja avointen ovien tapahtumaan ovat tervetulleita asukkaiden omaiset ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet. Palvelutalon siunaa Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. 

Karigasniemen palvelutalo toimii osoitteessa Ylätenontie 128, 99950 Karigasniemi. 

Ohjelma: 
klo 10.40–10.50 Avaussanat; Lea Waljus ja Mirja Laiti
klo 10.50–11.20 Palvelutalon siunaaminen; Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo
klo 12.00–14.00 Avoimet ovet

Kahvitarjoilu

Tervetuloa!

Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

Buresboahtin oahpásmuvvat Gáregasnjárgga bálvalandállui, rabas uvssat leat bearjadaga 19.4.2024 dii. 12–14. Gáregasnjárgga bálvalandállu fállá vuorasolbmuid ássanbálvalusa. Bálvalandálu oktavuođas leat maiddái dearvvašvuođafuolahusa lanjat, ruovttudivššu lanjat ja SámiSoster rs doaimmahat. Lappi buresveadjinguovlu lea nammadan Gáregasnjárgga bálvalandálu sámegielat ovttadahkan ja sámegiella ja -kultuvra vuhtiiváldojuvvojit bálvalandálu doaimmas. 

Bálvalandálu sivdnideapmái ja rabas uvssaid dáhpáhussii leat buresboahtin ássiid oapmahaččat ja buohkat geat leat beroštuvvan doaimmas. Bálvalandálu sivdnida Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo. 

Gáregasnjárgga bálvalandállu doaibmá čujuhusas Badjedeanugeaidnu 128, 99950 Gáregasnjárga. 

Prográmma: 
dii. 10.40–10.50 Rahpansánit; Lea Waljus ja Mirja Laiti
dii. 10.50–11.20 Bálvalandálu sivdnideapmi; Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo
dii. 12.00–14.00 Rabas uvssat

Gáfestallan

Buresboahtin!

Lisätietoja/ Lassedieđut
Mirja Laiti
palvelupäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut/
bálvalanhoavda, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat
mirja.laiti at lapha.fi
puh. 040 844 5627

Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella

Muutokset koskevat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaisia kuljetuksia Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella 10.4.2024 alkaen.

Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaiset kuljetuspalvelut muuttuvat 10.4.2024 alkaen Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. 

Jokaiselle kuljetuspalveluja käyttävälle asiakkaalle on toimitettu kuljetuspalvelukortin mukana henkilökohtainen tiedote.  

Matkan tilaaminen matkapalvelukeskuksesta 

• Puhelimitse (016) 860 2060. Numeroon voi jättää myös soittopyynnön.  Avoinna 24/7.  
• Sähköpostitse matkapalvelukeskus.rovaniemi@lapha.fi. Sähköpostia ei lueta virka-ajan ulkopuolella. 

Tilausaika   

• Vähintään 1,5 tuntia ennen lähtöaikaa.   
• Pikatilausta voi käyttää asioilta lähtiessä (lähtöosoite muu kuin kotiosoite). Tällöin auto tulee viimeistään 30 minuutin kuluttua tilauksesta, riippuen nouto-osoitteen sijainnista. 

Kun tilaat matkaa, ilmoita matkapalvelukeskukseen   

• nouto-osoite, määränpää ja kellonaika   
• henkilömäärä sekä kuljetukseen tulevat apuvälineet ja muut tilaa vievät tavarat   
• kuljetukseen liittyvät erityistarpeet   
• onko varattuna tietty aika asioinnille (esim. kampaaja, junalle meno jne.)  
• jos matkan aikana tulee pysähdyksiä (10 min. tai yli 10 min.)   
• jos mukana on vammaispalvelulain perusteella teille myönnetty henkilökohtainen avustaja   
• jos tilaat useamman matkan samalla kertaa. Paluumatkan voi tilata yhdessä menomatkan kanssa.  

Matkojen yhdistäminen  

Matkoja järjestetään yhdistelemällä samaan suuntaan ja aikaan matkustavia asiakkaita ns. kimppakyyteihin. Asiakkaiden ehdottamista matkojen yhdistelyistä asiakkailta ei peritä matkan omavastuuta.   

Pysähdys matkan aikana 

Asiakkalla on yhdensuuntaisen matkan aikana oikeus yhteen (1) matkan varrella olevaan korkeintaan kymmenen minuutin (10 min.) maksuttomaan pysähdykseen. Pysähtyminen pidempiaikaista asiointia (yli 10 min.) varten keskeyttää yhdensuuntaisen matkan ja tämän jälkeen alkaa uusi matka. Pysähdyksestä on ilmoitettava matkapalvelukeskukseen matkaa tilattaessa.    

Saattaja matkassa   

Jos asiakkaalla on oikeus saattajaan, saattaja voi matkustaa mukana ilman maksua. Mukana voi olla vain yksi saattaja. Muut kanssanne matkustavat maksavat oman osuuden koko taksimatkan hinnasta. Saattaja tulee kyytiin nouto-osoitteestanne tai ajettavan reitin varrelta. Saattaja voidaan kuitenkin ottaa kyytiin ja jättää kyydistä matkareitin varrella, mikäli tämä on mahdollista tehdä 10 minuutin pysähdyksen sallimissa puitteissa. 

Mikäli saattajan käyttöön oikeutetulla asiakkaalla ei ole käytettävissä saattajaa, asiakas voi saada kuljettajalta tarvitsemansa saattoavun. Saattoavulla tarkoitetaan asiakkaan turvallista saattamista lähtöpaikasta (esim. kotiovelta autoon ja autosta määränpäähän (esim. kotiovelle).  

Saattajana voi toimia henkilö, joka ei ole itse kuljetuspalvelun saaja ja on kykenevä toimimaan saattajana. Saattajan iän ja toimintakyvyn on oltava sellainen, että hän suoriutuu saattamisesta oman ja saatettavan turvallisuuden vaarantumatta. Mikäli teillä on oikeus käyttää kuljettajaa saattajana, ei mukana voi olla muuta saattajaa.   

Kuljetuspalvelukortti   

Kuljetuspalvelukortin tulee olla mukana aina, kun käytätte kuljetuspalvelua. Kuljettaja kuittaa matkan kortilta matkan jälkeen. Kuljetuksia saa käyttää vain kortinomistaja. Kortti on henkilökohtainen eikä sitä saa antaa muiden käyttöön. Kortinomistajan tulee olla aina mukana kuljetuksessa. 

Olosuhteiden muutos   

Kuljetuspalveluja saavan tai hänen asioitaan hoitavan henkilön on ilmoitettava välittömästi Lapin hyvinvointialueen vammaispalveluihin kaikista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista (esim. osoitteen tai kotikunnan muuttumisesta, toimintakyvyn muutoksista, pitkäaikaishoitoon siirtymisestä tai kuljetuspalvelutarpeen lakkaamisesta). Tietojen perusteella Lapin hyvinvointialueen viranhaltija arvioi, edellyttääkö muutos kuljetuspalvelupäätöksen tarkistamista.   

Omavastuu   

Lapin hyvinvointialue perii kuljetuspalvelun omavastuuosuuden jälkikäteen siten, että Lapin hyvinvointialue lähettää niistä laskun asiakkaan kotiin kuukausittain tai viimeistään silloin, kun omavastuuosuuksien määrä on vähintään 5 euroa kuukaudessa.   

Lisämaksut  

Jos kuljetuspalvelumatkasta aiheutuu lisämaksuja, asiakas maksaa ne itse. Normaaleista liikkumiseen tarkoitetuista apuvälineistä ei peritä lisämaksua.  

Invakuljetus   

Kuljettaja noutaa asiakkaan turvallisesti noutokohteesta sijaitsevasta huoneistosta autoon ja autosta perille määränpääosoitteeseen perille. Kuljettaja huolehtii asianmukaisen kiinnitysjärjestelmän pyörätuolille ennen matkan alkamista.   

Takaisin edelliselle sivulle

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen uusi toimipiste avattu Kemissä

Avoimia ovia vietetään keskiviikkona 10.4. klo 14–16.

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen uusi toimipiste on avattu Kemissä osoitteessa Valtakatu 27.

Palvelemme päivittäin klo 9–12 ajanvarauksella ja puhelimitse p. 016 860 4105 sekä sähköpostitse arviointitiimi.kemi@lapha.fi. 

Kemin asiakas- ja palveluohjauksessa neuvomme ja ohjaamme kemiläisiä ikäihmisiä ja heidän omaisiaan mm. ikääntyneiden sosiaalipalveluista, yksityisten palveluista sekä kolmannen sektorin toiminnasta. Teemme palvelutarpeen arviointeja hakemusten ja yhteydenottojen perusteella.

Toivotamme asiakkaamme tervetulleeksi toimipisteen avoimiin oviin keskiviikkona 10.4.20224 klo 14–16. 

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu!

Takaisin edelliselle sivulle

FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on vuoden ensihoitaja 2024

Vuoden 2024 ensihoitaja Tero Karvinen on työskennellyt parikymmentä vuotta Lapissa operoivissa pelastus- ja lääkintähelikoptereissa. Kuva: Matias Wesin.

Lapin hyvinvointialueella FinnHEMS 51-lääkintähelikopterissa työskentelevä rovaniemeläinen Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024.

FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024. Karvinen on tehnyt parikymmenvuotisen uran Lapissa operoivissa pelastus- ja lääkintähelikoptereissa.

Pelastushelikopteri Aslakissa työskennellessään Karvinen nimitettiin työyhteisönsä esihenkilöksi. Esihenkilöura sai jatkoa, kun Aslak-kopterin ensihoitajat siirtyivät työskentelemään valtakunnallisesti lääkäri- ja lääkintäkopteritoiminnasta vastaavassa FinnHEMS-kopterissa. 

Esihenkilötyötä ja ensihoitoa

Esihenkilötyöstään huolimatta Karvisen päätyönä on jatkuvasti ollut ensihoitajan työt. Niissä hänen tehtäväkseen saattaa tulla myös pelastustoiminta, sillä toisinaan apua tarvitseva täytyy pelastaa pinteestä ennen kuin häntä voidaan alkaa hoitaa. Vuonna 2023 Karvinen aloitti pintapelastustyöt, kun FinnHEMS 51 ehti avantoon pudonneen henkilön luokse ensimmäisenä. 

Karvinen on kehittänyt laajasti ensihoitoa

Karvinen on ollut erilaisissa työryhmissä ja projekteissa kehittämässä sekä Lapin ensihoitoa että Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapinnoissa tapahtuvaa ensihoitoa. 

Suomessa on seitsemän FinnHEMS-yksikköä, joista Rovaniemen yksikkö on ainoa, jossa päivystää kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. Muut yksiköt ovat kolmihenkisiä tiimejä, joissa päivystää lääkäri, lentäjä ja joko HEMS-ensihoitaja tai HEMS-pelastaja.

Huomionosoitus myönnettiin FinnEM-konferenssissa

Karviselle myönnettiin Vuoden ensihoitaja 2024-huomionosoitus 4.4.2024 FinnEM-konferenssissa Oulussa.
 
Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat, Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti. Vuoden ensihoitajaa voi ehdottaa kuka tahansa. 

Lue myös Pelastustiedon juttu Tero Karvisesta.