Takaisin edelliselle sivulle

THL selvittää Suomessa asuvien aikuisten terveyttä, hyvinvointia ja palvelukokemuksia Terve Suomi -tutkimuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsuu 64 000 aikuista vastaamaan Terve Suomi -kyselyyn tänä syksynä. Ensimmäiset kutsut ovat saapuneet postitse syyskuun aikana. Kutsun saajat on poimittu satunnaisesti Digi- ja väestötietoviraston tiedoista.

Tutkimuksessa kerätään ajantasaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydentilasta, elintavoista, elämänlaadusta, toimintakyvystä sekä kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Hyvinvointialue voi hyödyntää tuloksia toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä

Tutkimuksessa kerätään tietoa 21 hyvinvointialueelta, Helsingistä ja Ahvenanmaalta. Koko Suomen tasoisen tilannekuvan lisäksi kerätty tieto mahdollistaa kattavan alueellisen vertailun.

Hyvinvointialueet voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi sote-palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa sekä terveyden edistämisessä. Ajantasaisten tietojen avulla on mahdollista myös arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Jokainen vastaus on tärkeä

Tutkimukseen toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevilta. Jokainen tutkimukseen valikoitunut edustaa alueensa samanikäisiä ja -sukupuolisia henkilöitä, eikä ainuttakaan vastaajaa voi korvata toisella. 

Kyselyyn voi vastata verkossa tai paperilomakkeella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai venäjäksi.

– Tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen kutsun saanut vastaa kyselyyn, toteaa tutkimuksen johtaja Annamari Lundqvist.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan väestöryhmittäin ja hyvinvointialueittain THL:n verkkosivuilla vuoden 2025 aikana. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa tuloksista.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Ikääntyneiden ja palvelujen kohtaaminen oikeissa paikoissa oikeaan aikaan

Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden RAI-koordinaattorit haluavat nostaa vanhustenviikolla esille, mitä RAI tarkoittaa.

RAI-arviointitiedon avulla Lapissa ikääntyneet ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. RAI:n avulla toteutamme vaikuttavia palveluita lappilaisille ikääntyneille. Hyvinvoiva lappilainen ikääntynyt on kaiken tekemisemme tarkoitus. 

Tarvitsetko sinä tai iäkäs läheisesi apua ja tukea hyvän ja turvallisen arjen takaamiseksi? Onko sinulla vielä voimavaroja, joiden ylläpitoon koet tarvitsevasi tukea läheisen tai ammattilaisen toimesta?

Yhteinen arviointimenetelmä

Lapin hyvinvointialue käyttää ikääntyneiden palveluiden tarpeiden määrittämisessä yhteistä arviointimenetelmää. Yhteiset toimintatavat ja standardoitujen menetelmien käyttö varmistaa sen, että jokainen lappilainen ikäihminen saa palveluita yhdenvertaisesti.

RAI-arviointimenetelmä auttaa meitä tunnistamaan arjen voimavarat ja haasteet. RAI-tieto auttaa meitä kuvaamaan tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti iäkkään arjessa selviytymisen ja mielekkään arjen ylläpitämiseen edellyttävät toimet. 

RAI-tieto vahvistaa sinulle kohdennettujen palvelujen tavoitteellisuutta ja näin vahvistaa vaikuttavien palveluiden toteuttamista juuri sinun elämäsi näkökulmasta.

RAI-arviointijärjestelmän käyttö Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialue käyttää asiakas- ja palveluohjauksessa, kotihoidossa sekä asumispalveluissa RAI-arviointivälineistöä.

Mitä RAI-arviointi tarkoittaa?

RAI-arvioinnissa sinun omahoitajasi tai työntekijä arvioi toimintakykyäsi sekä voimavarojasi. Hän myös pohtii, millaisilla palveluilla voidaan parhaiten tukea juuri sinua. Arvioinnissa käytetään kysymyksiä mutta se on ennen kaikkea yhdessä keskustelua. Voit kertoa omasta elämästäsi ja sinulle tärkeistä asioista.

Miksi sinulle tehdään RAI-arviointi?

Vanhuspalvelulaki velvoittaa RAI-arvioinnin käyttöä kaikkialla Suomessa. RAI-arvioinnin avulla pääset kertomaan, miten arkielämäsi sujuu. Voit myös itse tuoda esille, millaista apua ja tukea tarvitset. Omahoitaja tai työntekijä kysyy sinulta hyvin monenlaisia asioita ja näin sinulla on helpompi saada juuri sinulle kohdennettua tukea ja palveluita.

Ketkä osallistuvat RAI-arviointiin?

Omahoitajasi tai ikääntyneiden palveluiden asiakas- ja palveluohjaaja on vastuussa RAI-arvioinnin tekemisestä. Arviointiin voi tarpeen mukaan osallistua myös muita ammattilaisia, jotka osallistuvat sinun hoitoosi. Muita ammattilaisia voi olla esimerkiksi lääkäri, sosiaalityöntekijä tai fysioterapeutti.

RAI-arviointiisi voi osallistua myös sinulle tärkeitä ihmisiä, esimerkiksi puolisosi tai lapsesi. Saat itse valita, ketkä läheisistäsi osallistuvat arviointiin.

Milloin RAI-arviointi tehdään?

RAI-arviointi tehdään aina hakeutuessa säännöllisen palvelun piiriin, kuten kotihoitoon. Lisäksi säännöllisen palvelun alkaessa, noin kuukauden sisällä palvelun alkamisesta. Tämän jälkeen RAI- arviointi toteutetaan vähintään puolen vuoden välein. Mikäli tilanteesi oleellisesti muuttuu, arviointi tehdään uudestaan.

Mitä RAI-arvioinnissa tapahtuu?

RAI-arviointiin kuuluu paljon kysymyksiä. Ne koskevat muun muassa arjen sujumista, lääkehoitoa, muistia sekä ravitsemusta.

Omahoitajasi tai työntekijä saattaa tehdä myös erilaisia testejä. Hän voi testata esimerkiksi näköäsi tai tasapainoasi. Yhdessä hoitajan kanssa mietit, onko sinulla tavoitteita omaan arkeesi liittyen. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi se, että suoriudut itse pukeutumisesta tai otat itse ruokaa lautaselle.

Mitä RAI-tiedolla tehdään?

RAI-arvioinnissa kerätään samalla myös asiakastietoa. Sitä käsitellään samalla tavalla kuin muitakin asiakastietoja. Tiedot siirtyvät Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Tästä tiedosta ei voi tunnistaa sinua tai ketään muuta henkilöä. Tietoa käytetään hoidon ja palveluiden kehittämiseen sekä sinun hoitosi suunnittelussa, kuten tavoitteiden asettamisessa.

RAI-arviointiin liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköösi.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma ohjaa lappilaisten hyvinvoinnin edistämistä

Lapin hyvinvointialue on julkaissut ensimmäisen alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen sekä -suunnitelman. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden lisääntyminen Lapissa. Asiakirja ohjaa Lapissa tehtävää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen työtä. Ennaltaehkäisevällä työllä haetaan myös säästöjä.

Vastuu asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä kuuluu sekä hyvinvointialueelle että kunnille. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma on yksi Lapin hyvinvointialueen strategian toteuttamisohjelmista ja asiakirja ohjaa Lapissa tehtävää hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen työtä. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden lisääntyminen Lapissa. Suunnitelman laadinnasta, toteuttamisesta ja seurannasta vastaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen tiimi.

Hyvinvointisuunnitelmatyö pohjautuu vahvaan hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksessa kuvattuun tietoperustaan lappilaisten hyvinvoinnista. Suunnitelmassa on tunnistettu seitsemän painopistettä, joita lähdetään toteuttamaan yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen, alueen kuntien, järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Painopisteet suunnitelmakaudelle 2024–2025 ovat

1. lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin edistäminen,
2. raskauden keskeytysten ja seksitautien ehkäisy,
3. työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä ylipainon ehkäisy,
4. ikääntyneiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen,
5. kodin turvallisuuden parantaminen ja tapaturmien ehkäisy,
6. ehkäisevän päihdetyön tehostaminen moniammatillisella yhteistyöllä ja
7. hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yhteistyörakenteiden kehittäminen.

– Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiselle on tällä hetkellä tarvetta enemmän kuin koskaan. Meidän tulee uskaltaa panostaa monitoimijaisessa yhteistyössä tehtävään ennaltaehkäisyyn, jotta voimme paitsi edistää väestön hyvinvointia, niin myös säästää tulevissa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa. Ennaltaehkäisy on aina korjaavaa toimintaa halvempaa ja onneksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö huomioidaan aiempaa paremmin myös hyvinvointialueiden tulevassa rahoituksessa hyte-kertoimen kautta, toteaa Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Tutustu hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2024–2025 sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomukseen

• Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024-2025 tiivistelmä (pdf)
  • Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus
  • Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2024-2025
  • Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman toimenpidetaulukko

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin ensi- ja turvakoti on aloittanut etäkriisityön

Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.

Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja. 

Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.

Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta

Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.

Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.

Lue lisää Lapin ensi- ja turvakodin kriisityöstä

Takaisin edelliselle sivulle

Inarin sosiaalitoimiston työntekijät ovat jatkossa tavattavissa vain ajanvarauksella

Muutos astuu voimaan 14.10.2024.

Inarin sosiaalitoimiston työntekijät ovat maanantaista 14.10.2024 alkaen tavattavissa vain ajanvarauksella.

Jos tarvitset neuvontaa ikääntyneiden sosiaalipalveluista, ota yhteys ikääntyneiden palveluohjaukseen arkipäivisin puhelimitse 040 684 4952.

Perheiden palvelujen sosiaaliohjaajan tavoitat arkipäivisin puhelimitse 040 186 4349. Sosiaaliohjaaja palvelee myös lastensuojelun jälkihuoltoon liittyvissä asioissa. 

Työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajalle voi soittaa arkipäivisin numeroon 040 482 4743.

Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän tavoitat arkipäivisin klo 9–10 puhelimitse 040 703 1191.