Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue tukevat lapsia, nuoria ja huoltajia kriisitilanteen käsittelyssä

Useat tahot tarjoavat valtakunnallisesti tukea kriisitilanteissa.

Rovaniemen kaupungin tiedote:

Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue tukevat lapsia, nuoria ja huoltajia kriisitilanteen käsittelyssä.

Vantaalla 2.4.2024 tapahtunut kouluampuminen voi järkyttää lapsia, nuoria ja huoltajia. Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue ohjeistavat koulujen henkilökuntaa ja huoltajia asian käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa.

Valtakunnallisesti tukea kriisitilanteissa tarjoavat muun muassa seuraava tahot: 

• Mieli ry:n valtakunnalliset kriisipuhelimet
• Suomen Punainen risti: vinkit lapsen ja nuoren auttamiseen kriisitilanteessa 
• Suomen Punainen risti: auttavat puhelimet ja palvelut 
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Tukea perheen huoliin ja kriiseihin
• Traumaterapiakeskus: Miten autat lasta kriisitilanteessa

Takaisin edelliselle sivulle

Palveluntuottajien Soteri-rekisterin hakemuksia käsitelty Valviran mukaan jo lähes 1500

Käsittelyä odottavia hakemuksia on yhä paljon, mutta määrän kasvu on Valviran mukaan taittumassa.

Uuteen sote-palveluntuottajarekisteri Soteriin tulleita hakemuksia on ratkaistu nyt lähes 1500. Käsittelyä odottavien hakemuksia on yhä noin 3400, mutta määrän kasvu on Valviran mukaan taittumassa.

Yksittäisen hakemuksen käsittelyaikaa ei voida Valviran mukaan vielä tarkentaa. Rekisteröintihakemuksia käsittelee seitsemän eri virastoa eli Valviran lisäksi kuusi aluehallintovirastoa. Tällä hetkellä käsittelytahti on keskimäärin muutama sata hakemusta viikossa.

Palveluntuottajien rekisteröinti ja Soteri-rekisteri perustuvat vuoden 2024 alussa voimaan tulleeseen sote-valvontalakiin. Uusi laki on muuttanut erityisesti yksinyrittäjien tilannetta. Kun aiemmin toiminnan aloitukseen riitti ilmoitus aluehallintovirastoon, nyt yrittäjä tarvitsee viranomaisen myönteisen rekisteröintipäätöksen ennen toimintansa aloittamista. 

Lue Valviran uutinen palveluntuottajien rekisteröintihakemusten käsittelystä.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia etenee: monipuoliset peruspalvelut jatkossakin kaikissa kunnissa

Hyvinvointialue esittää palvelustrategian luonnoksiin pohjautuvissa suunnitelmissaan, että kaikissa kunnissa olisi jatkossakin sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toimipisteet.

Esimerkiksi perustason avopalveluja järjestettäisiin jatkossakin jokaisessa Lapin kunnassa. Perustason avopalvelut tarkoittavat esimerkiksi lastenneuvoloita, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoripalveluja, työterveyshuoltoa, kotisairaalahoitoa sekä perustason vastaanottopalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta.

-Hyvinvointialue haluaa panostaa arjen peruspalveluihin. Sen sijaan säästöjä etsitään ensisijaisesti niistä palveluista, joita yksittäinen lappilainen tarvitsee vain harvoin elämässään, terveysjohtaja Miia Palo selventää.

-Hyvinvointialue joutuu tekemään isoja säästöjä, mikä tarkoittaa muutoksia tiettyihin palveluihin. Siinä saattaa jäädä huomiotta, että tutut työntekijät sekä valtaosa lähipalveluista pysyvät ja jopa kehittyvät, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen toteaa.

Terveysasemat
Lähes kaikista muista hyvinvointialueista poiketen Lapin hyvinvointialue ei suunnittele terveysasemien vähentämistä. Palveluvalikoima ja aukioloajat sen sijaan voisivat jatkossakin hieman vaihdella alueen tarpeista ja olosuhteista riippuen.

Kaikkien lappilaisten käyttöön on tulossa Päivystysapu 116117 -puhelinpalvelu, josta saa virka-ajan ulkopuolella apua ja neuvoa kiireellisissä asioissa. Lisäksi hyvinvointialue vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä omahoitaja- ja omalääkäritoimintaa.

Erikoissairaanhoidon tärkeimmät palvelut
Asukkaiden eniten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joihin sisältyy suurin osa päivystyksellisistä palveluista, leikkaustoiminnasta, osastohoidosta ja poliklinikkojen palveluista, järjestettäisiin jatkossakin sekä Kemin että Rovaniemen sairaalayksiköissä. Molemmissa sairaaloissa jatkuisivat edelleen päivystykset yleislääketieteen, akuuttilääketieteen, sisätautien, anestesiologian ja ainakin osittain myös radiologian ja kirurgian erikoisaloilla.

Synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys ja näiden erikoisalojen vuodeosastohoito keskitettäisiin pääosin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgista päivystystä supistettaisiin, ja osa päivystyksellisistä leikkauksista siirtyisi Rovaniemelle.

Vuodeosastohoito
Pienillä asiointialueilla vuodeosastohoitoa korvaavaa palvelua järjestettäisiin kotihoidon, kotisairaalan, ensihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteistyönä ja ensisijaisesti kotona. Pienilläkin asiointialueilla olisi sairaanhoitajatasoista osaamista kahdessa vuorossa eli 14 tunnin ajan kaikkina viikonpäivinä. Jos asiakas tarvitsisi tiiviimpää tai vaativampaa hoitoa, johon omalla paikkakunnalla ei voitaisi vastata, potilas siirtyisi toisen paikkakunnan yksikköön. Erityisesti saattohoito pyrittäisiin kuitenkin järjestämään omalla paikkakunnalla.

Perinteisentyyliset erilliset vuodeosastot keskitettäisiin suurempiin yksiköihin, jotta voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus. Vuodeosastoilla ei enää odotettaisi muihin palveluihin pääsyä, vaan ne olisi varattu ensisijaisesti varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille.

Kotiin annettavat palvelut
Hyvinvointialue lisää kotiin annettavia palveluja. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kotihoito olisi aiempaa monipuolisempaa, sillä sitä tuottaisivat esimerkiksi ensihoito, kotisairaala ja sosiaalipalvelut yhdessä. Monipuoliset kotisairaalapalvelut käynnistettäisiin joka kunnassa. Kotisairaala tarkoittaa kotona toteutettavaa osastohoidon tasoista hoitoa.

Sosiaalipalvelujen asiointipisteet
Sosiaalipalvelujen asiointipisteet säilyisivät kaikissa kunnissa, ja palvelua voitaisiin täydentää muista kunnista. Esimerkiksi vammaispalveluissa viranhaltijoiden tekemää päätöksentekoa keskitettäisiin, mutta asiakas voisi silti asioida kotikuntansa toimipisteessä. Päätöksenteon keskittämisen myötä asiakkaat saisivat aiempaa yhdenvertaisempia palveluja.

Ikääntyneiden palveluasuminen
Ikääntyneiden palveluasumista olisi jatkossakin kaikissa kunnissa, mutta tarvittaessa hyödynnettäisiin myös naapurikuntien toimipisteitä.

Lapsiperheiden tukeminen
Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluihin panostettaisiin kymmenen uuden työntekijän verran. Esimerkiksi pohjoisella palvelualueella aloitettaisiin perheneuvolatoiminta.

Digitaaliset palvelut
Lähipalvelujen rinnalle hyvinvointialue kehittää lisää monipuolisia digitaalisia palveluja. Digipalvelut parantavat omalta osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta. Esimerkiksi 30 prosenttia kotihoidon käynneistä pyrittäisiin toteuttamaan etäyhteydellä vuoteen 2026 mennessä.

Palvelustrategia määrittelee palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä

Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa, ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen pidemmän aikavälin välineenä. Palvelustrategia määrittelee tärkeimmät tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja huomioi asukkaiden palvelutarpeet, toimintaympäristön ja palveluiden nykytilan.

Palvelustrategian sisältöä ohjaavat hyvinvointialuestrategia, kansallinen lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Talouden sopeuttamisohjelma taas toimeenpanee palvelustrategiassa päätettäviä asioita.

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Kun aluevaltuusto on hyväksynyt tarkemman suunnitelman, hyvinvointialue toimittaa suunnitelman valtiovarainministeriölle. Ministeriö arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi. Lainanottovaltuus tarvitaan välttämättömien investointien tekemiseksi.

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Lappilaisilla mahdollisuus vaikuttaa

Lapin aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa ja lopullista talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 10. huhtikuuta ja aluevaltuusto 22. huhtikuuta. Hyvinvointialue ja Lapin kunnat järjestävät yhteistyönä kuntakohtaiset asukastilaisuudet, joiden aiheina ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja talouden sopeuttamisohjelma. Tilaisuuksien aikataulut: https://lapha.fi/w/asukastilaisuudet-palvelustrategia 

Lisätietoja
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237    
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi, 040 662 9916

Takaisin edelliselle sivulle

Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa

Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

Verkkosivusto kolpene.fi poistuu käytöstä 1.4.2024 ja uudelleenohjautuu jatkossa suoraan Lapin hyvinvointialueen verkkosivuille. Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus löytyy sosiaalipalvelujen osiosta.

Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus järjestää kehitysvammaisten erityispalveluja eli asumisen palveluja, pitkä- ja lyhytaikaista kuntoutusta, tutkimus- ja kuntoutuspalveluja, autismikuntoutusta, kuntoutusohjaus- ja kommunikaatiopalveluja ja iltapäivätoimintaa kouluikäisille ja opiskelijoille sekä päiväaikaista toimintaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Kelan yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset tulevat voimaan 1.4.2024

Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyystukiin tulee huhtikuussa leikkauksia, jotka vaikuttavat noin puolen miljoonan suomalaisen tukiin. Leikkausten on arvoitu vaikuttavan eniten yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloon. Kaikki muutokset tulevat voimaan automaattisesti.

Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdään 1.4.2024 leikkauksia, jotka perustuvat eduskunnan hyväksymiin lainmuutoksiin.

Yleinen asumistuki pienenee 1.4.2024, kun tuen korvausprosentti pienenee ja perusomavastuu suurenee. Leikkaukset pienentävät yleistä asumistukea kaikilla asiakkailla, jotka nyt saavat tukea. Yleistä asumistukea saavia, yhden tai useamman henkilön muodostamia ruokakuntia oli Kelan mukaan helmikuussa yhteensä 406 226. 

Yleisen asumistuen määrä ei kuitenkaan pienene kaikilla tuensaajilla heti, vaan leikkaukset tulevat voimaan silloin, kun asumistuki seuraavan kerran tarkistetaan. Kela tarkistaa yleisen asumistuen vähintään kerran vuodessa. Eläkkeensaajan asumistukeen muutokset eivät vaikuta.

Muutokset työttömyysturvaan huhtikuussa

Muutokset työttömyysturvassa koskettavat Kelan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia heti huhtikuussa. Tukia leikataan, kun työttömyystukien lapsikorotukset ja 300 euron kuukausittainen suojaosa poistuvat.

Kelan mukaan lapsikorotusten poisto koskee vuositasolla noin 100 000:ta henkilöä. Suojaosan poisto taas vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat työttömyystukea. 

Muutoksia myös toimeentulotuen asumismenoihin

Yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkausten lisäksi huhtikuun alussa astuu voimaan lakimuutos, joka koskee asumismenojen hyväksymistä toimeentulotuessa.

Jatkossa Kela ei maksa toimeentulotukea asumismenoihin, jotka ylittävät kuntakohtaiset enimmäisrajat, jollei ylitykseen ole laissa mainittua erityistä perustetta. Jos peruste puuttuu, Kela ohjaa asiakkaan etsimään edullisempaa asuntoa tai asiakas voi maksaa asumismenojen enimmäisrajan ylittävän osan itse.

Kaikki muutokset tulevat voimaan automaattisesti, eikä asiakkaiden tarvitse olla yhteydessä Kelaan niiden vuoksi. 

Lue asiasta lisää Kelan verkkosivuilta.