Takaisin edelliselle sivulle

Ajankohtaista tietoa Lapin hyvinvointialueen omais- ja perhehoitajille

Lisätietoa verokortin päivittämisestä, palkkionmaksupäivistä ja kirjauksista, vuoden 2024 indeksikorotuksista sekä Oimaan sisäänkirjautumisesta.

Automaattinen verokortin päivitys

Hoitajan ei tarvitse itse toimittaa verokorttia eikä muutosverokorttia hyvinvointialueelle. Oima hakee sähköisesti Verohallinnon tiedoista hoitajan verokortit ennen palkkionmaksupäivää. Automaatio nopeuttaa tiedon saapumista sekä vähentää manuaaliseen käsittelyyn ja vanhentuneen verokortin käyttöön liittyviä virheitä.

Palkkionmaksupäivät ja kirjaukset hoitojaksolle

Hoitajan tulisi tehdä kirjaukset hoitojaksolleen seuraavan hoitojakson/kuluvanhoitojakson viimeiseen raportointipäivään mennessä. Myöhässä tehdyt kirjaukset siirtyvät maksuun seuraavan palkkionmaksun yhteydessä. Palkkiolaskelma toimitetaan verkkopankkiin Maventan toimittamana.

Palkkionmaksu seuraavan kuukauden 15. päivä

Kirjaukset on tehtävän kuun 4. päivään mennessä. Koskee vakituisia omaishoitajajia, sijaisomaishoitajia, lyhytaikaisia perhehoitajia, tukiperheitä sekä tukihenkilöitä.

Palkkionmaksu kuukauden viimeinen päivä

Kirjaukset on tehtävä kuun 17. päivään mennessä. Koskee vakituisia perhehoitajia.

Vuoden 2024 indeksikorotukset

Palkkioihin ja kulukorvauksiin tulevat Indeksikorotukset päivitetään kaikkien hoitajien sopimuksille automaattisesti. Hoitopalkkioihin päivitetään 5,07 prosentin korotus ja kulukorvauksiin päivitetään 4,84 prosentin korotus. Tarkempaa tietoa indeksikorotuksista löydät Valtioneuvoston sivuilta.

Oiman sisäänkirjautumissivu

Oimassa pääset kirjaamaan omaishoidon sopimukseesi liittyviä asioita hoitojaksoille. Pääset kirjautumaan Oima-palveluun osoitteessa minun.oima.fi tai Oiman verkkosivuilta osoitteesta oima.fi, jossa on oikeassa yläkulmassa sisäänkirjautumisenlukko-kuvake oranssilla pohjalla. 

Lapin hyvinvointialueen yhteystiedot

Oima-tiimi / Lapin hyvinvointialue
Puh. 040 721 5269 (arkisin 9-11, 12-15)
Urheilukatu 5-7, 96500 Rovaniemi
oima@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa

Valviran muuttunut tulkinta sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuudesta ja vuodenvaihteessa voimaan astuvat lakimuutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen useilla hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa. Valviran muuttunut tulkinta sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuudesta ja vuodenvaihteessa voimaan astuvat lakimuutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen useilla hyvinvointialueilla.

Muuttuneet tulkinnat sijaiskelpoisuudesta hankaloittavat sosiaalihuollon lakisääteisten tehtävien hoitamista.

Valviran heinäkuussa 2023 julkaiseman tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Valvira tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelu edellyttää kirjoilla olemista yliopistossa. Tulkinnassa opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneet opiskelijat tai avoimessa yliopistossa opiskelevat eivät täytä edellytyksiä.

Hyvinvointialueilla työskenteli syksyn 2023 aikana sosiaalityöntekijän tilapäisenä sijaisena yhteensä yli 500 henkilöä. Heistä noin puolet ei enää muuttuneen tulkinnan myötä voisi toimia tehtävässään.

Sosiaalihuollon henkilöstötarvetta kasvattaa esimerkiksi vuoden 2024 alusta voimaan astuva muutos lastensuojelulaissa. Lakimuutoksen myötä yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa jatkossa olla asiakkaanaan korkeintaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan.

Hyvinvointialuejohtajat: Vakiintuneen sijaiskäytännön muuttamiselle ei perusteita

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki on ollut voimassa jo vuodesta 2015. Sen puitteissa on voitu rekrytoida sijaisiksi esimerkiksi sosionomeja tai soveltuvaksi katsotun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat avoimessa yliopistossa tehneet sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.

Hyvinvointialuejohtajat painottavat, että toiminnassa ei ole havaittu riskejä, jotka edellyttäisivät jo kahdeksan vuoden ajan vakiintuneena olleen sijaiskäytännön muuttamista.

Hyvinvointialuejohtajat vaativat, että lain epäselvä tulkinta on pikaisesti selkiytettävä asetuksella, jotta hyvinvointialueet voivat palkata sosiaalityöntekijöiden sijaisia ja turvata lakisääteiset palvelunsa.

H23-verkoston jäsenet:

Sanna Svahn H23 verkoston puheenjohtaja
Marina Kinnunen H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja
Ilkka Luoma H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja
Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jukka Lindberg
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin

Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.

Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.

Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.

Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä

Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.

Henkilöstö kehittämisen etulinjassa

Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.

Osallisuuden lisäämistä jatketaan

Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.

Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa. 

Takaisin edelliselle sivulle

Heta-liittoon kuulumattomien henkilökohtaisten avustajien palkkaamiskustannukset yhtenäiseksi koko Lapin hyvinvointialueella

Kuva: STM.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus korvaa henkilökohtaisten avustajien palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia myös sellaisten työnantajien osalta, jotka eivät kuulu Heta-liittoon (Henkilökohtaisen avustajien työnantajien liitto ry).

Suurin osan henkilökohtaisen avun työnantajista kuuluu Heta-liittoon ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n solmimaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen. Osa työnantajista ei kuitenkaan kuulu mihinkään liittoon ja työehtosopimukseen.

Työnantajamallissa hyvinvointialue korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen. 
Lapin kunnissa Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien henkilökohtaisten avustajien palkat ovat vaihdelleet jonkin verran. Kun järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueelle, palkat yhtenäistetään.

Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien henkilökohtaisten avustajien tuntipalkka on 1.1.2023 alkaen 11.31 €. Lisäksi noudatetaan avustajien työsuhdetta sääteleviä työsopimus-, työaika-, työturvallisuus-, työterveyshuolto- ja vuosilomalakeja.

Jos työnantaja haluaa tehdä työsopimuksen suuremmalla tuntipalkalla tai tuntimäärällä, mihin hyvinvointialue on sijaismaksajana sitoutunut, vastaa työnantaja kustannuksista itse.

Oima-tiimi tarkistaa Heta-liittoon kuulumattomien osalta työehtosopimukset takautuvasti. Osalle henkilökohtaisista avustajista on saatettu maksaa työsopimuslaista poikkeavia palkanlisiä illoilta tai lauantailta. Virheellisesti maksetut lisät joudutaan perimään takaisin.

Lapin hyvinvointialue/Oima
oima@lapha.fi
p. 040 649 5032 (arkisin klo 9–11, 12–15)

Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemi osallistuu Terve Suomi -kyselyyn

Lähes 3000 yli 20-vuotiasta rovaniemeläistä saa syyskuussa kotiinsa postitse Terve Suomi -kyselyn. Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitetään muun muassa asukkaiden terveydentilaa, elämänlaatua, osallisuutta sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista.

Terve Suomi -tutkimuksen osallistujat on poimittu Digi- ja väestötietoviraston tiedoista satunnaisesti. Tutkimukseen valitut muodostavat pienoiskuvan Suomessa asuvasta väestöstä. On tärkeää, että jokainen kutsun saanut osallistuu tutkimukseen. Vastaamalla kyselyyn voit edistää rovaniemeläisten hyvinvointia ja vaikuttaa siihen, millaisia palveluja Rovaniemen kaupunki jatkossa tarjoaa. Näin asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia parhaiten.

Tutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Rovaniemen kaupunki. Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla Rovaniemen kaupunki seuraa asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja hyödyntää tuloksia, kun se kehittää palveluita. 

Tuloksia julkaistaan keväällä 2024

Terve Suomi -tutkimuksesta tehdään joka toinen vuosi kansallinen kysely. Edellinen kysely toteutettiin syksyllä 2022. Rovaniemi on yksi kaupungeista, jotka ovat tämän lisäksi tilanneet erilliskyselyn seuratakseen tarkemmin oman alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. 

Tuloksia raportoidaan keväällä 2024 THL:n verkkosivuilla. Kaupungit saavat tulokset käyttöönsä hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa vastauksista. 

Lisätietoja:
Terve Suomi -tutkimus (THL.fi)