Refluksitauti

Sinulla on todettu refluksitauti, joka on krooninen sairaus. Tavoitteemme on, että Sinulla on tietoa sairaudestasi selviytyäksesi mahdollisimman hyvin kotioloissa, mutta myös tietääksesi, milloin on aika hakeutua hoitoon. Toivomme, että suullinen ohjaus ja kirjalliset ohjeet auttavat tavoitteeseen pääsemisessä ja selkiyttävät myös käsitystäsi sairautesi hoidosta Lapin sairaanhoitopiirissä.

Refluksitaudilla tarkoitetaan tilaa, jossa mahalaukun normaalia hapanta sisältöä kulkeutuu toistuvasti ruokatorven puolelle siinä määrin, että se aiheuttaa oireita ja ruokatorven tulehduksen (esofagiitti). Tärkein takaisin virtausta (refluksi) aiheuttava tekijä on ruokatorven alasulkijan hetkellinen avautuminen. Joskus ruokatorven kulkuaukko palleassa on tavallista suurempi, mikä aiheuttaa palleatyrän. Palleatyrä saattaa olla osasyynä refluksitautiin. Refluksitautia hoidetaan pääasiassa happolääkkein, mutta joskus tilanne saattaa vaatia leikkauksen eli niin sanotun fundoplikaation.

Nielty sylki neutraloi ruokatorveen nousevaa vatsansisältöä ja alentunut syljeneritys lisää refluksitaudin riskiä. Tupakointi heikentää syljeneritystä ja altistaa siksi taudille. Altistavia tekijöitä ovat myös ylipaino, raskaus, yleistynyt ihonkovettumatauti, Sjögrenin oireyhtymä ja diabeetteksestä johtuva hidastunut kiinteän ruoan tyhjeneminen mahalaukusta.

Oireet

Närästys, eli rintalastan takana tuntuva polttava tunne, on refluksitaudin yleisin oire. Vaiva esiintyy tyypillisesti ruokailun jälkeen tai makuulla. Muitakin mahavaivoja kuten turvottelua ja ummetusta voi esiintyä. Yölliset yskänkohtaukset voivat vaivata. Mahansisällön takaisinvirtausta suuhun ilman ponnistelua voi esiintyä. Palan tunne ja nielemiskipu sekä ajoittain runsas syljeneritys kuuluvat myös taudinkuvaan. Hankala refluksitauti voi aiheuttaa kurkunpään tulehdusta ja äänen käheyttä, astmaa, keuhkokuumetta, keuhkojen sidekudoistumista, kroonista yskää tai poskiontelontulehdusta sekä hampaiden kiillevaurioita.

Tutkimukset ja hoito

Alle 55-vuotiaille lieväoireisille potilaille aloitetaan ensimmäisenä lääkehoitokokeilu. Mikäli oireet ovat hälyttäviä tai lääkitys ei tuo helpotusta, tehdään ruokatorven ja mahalaukun tähystys (gastroskopia). Tutkimus voidaan tehdä terveyskeskuksessa tai Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa. Ruokatorven
pitkäaikainen pH-mittaus ja paineenmittaus (manometria) ovat erikoissairaanhoidon tutkimuksia, joita tarvitaan joskus erotusdiagnostiikassa. Refluksitautia hoidetaan kolmella hoitotavalla, joita ovat oireenmukainen hoito, lääkehoito ja leikkaushoito.

Mikäli oireesi eivät ole hälyttäviä, kokeillaan ensin oireenmukaista hoitoa ja lääkehoitoa. Elämäntapamuutoksista on usein apua sairauden hoidossa. Alkoholin käyttöä on syytä ainakin vähentää tai lopettaa kokonaan. Myös tupakointi kannattaa lopettaa. Jos Sinulla on ylipainoa, laihduttamisesta on hyötyä. Vuoteen pääpuoli tulee kohottaa 10–15 cm sängyn jalkojen alle asetettavalla korokkeella (tyynyt pään alla eivät auta).

Lääkäri kertoo Sinulle määräämästään lääkityksestä ja ohjaa lääkkeen käytön. Leikkaushoito tulee kyseeseen, jos lääkehoidosta ei ole apua tai jos Sinulle on kehittynyt hankala ruokatorven tulehdus. Mikäli Sinulla on ylipainoa, pyri laihduttamaan ennen leikkaushoitoa.

Ravitsemus

Runsas syöminen, rasvainen tai käristetty ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit, happamat mehut, sitrushedelmät, tomaatti, sipuli, voimakkaat mausteet ja minttu ovat närästystä aiheuttavia, joten niiden nauttimista kannattaa välttää. Ilta-ateriat pahentavat yöllisiä oireita, joten ruokailu on syytä painottaa aamuun ja päiväaikaan. Ruokailuvälit kannattaa pitää lyhyinä (muutama tunti) ja ateriakoot
pieninä. Tällainen ateriarytmi tukee myös painonpudotusta ja -hallintaa.

Liikunta

Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet voivat pahentaa närästystä. Liikuntaa ei kuitenkaan kannata lopettaa vaivan vuoksi, vaan etsiä tilanteeseen sopivia lajeja. Liikuntaharrastuksesta on apua laihduttamisessa.

Jatkohoito

Lääkärisi kertoo Sinulle miten sairautesi hoito jatkuu tästä eteenpäin. Mikäli Sinulla on kotona ongelmia sairautesi kanssa, ota ensisijaisesti yhteyttä virkaaikana omaan terveyskeskukseesi