Tyrä ensitieto

Sinulla on todettu tyrä. Tavoitteemme on, että saat tietoa vaivastasi selviytyäksesi mahdollisimman hyvin kotioloissa, mutta myös tietääksesi, milloin on aika hakeutua hoitoon. Toivomme, että suullinen ohjaus ja kirjalliset ohjeet auttavat tavoitteeseen pääsemisessä ja selkiyttävät myös käsitystäsi sairautesi hoidosta Lapin hyvinvointialueella.

Tyrällä tarkoitetaan tilaa, jossa vatsakalvon muodostama pussi työntyy vatsanpeitteissä olevan aukon kautta ihonalaiseen tilaan. Pussi saattaa sisältää myös suolta. Tyrä voi syntyä synnynnäisesti tai vatsanpeitteissä olevan heikon kohdan kautta.

Tyriä voi muodostua eri paikkoihin, mutta useimmin ne ovat nivusseudussa, navassa tai vatsanalueen arvessa. Yleisin on nivustyrä, joka tuntuu ja näkyy nivusseudun pullistumana. Se on tyypillisimmin iäkkäiden miesten vaiva. Nivustyrä voi pullistua myös kivespussiin tietä, jota pitkin kives laskeutuu kivespussiin pian syntymän jälkeen. Nivusseudussa on heikko kohta myös nivussiteen alapuolella reisikanavassa. Tähän kehittyvää pullistumaa kutsutaan reisityräksi. Imeväisikäisillä lapsilla on usein napatyriä, joista useimmat korjaantuvat itsekseen. Napatyrä voi muodostua myös aikuiselle. Arpityrä tulee aiempaan leikkaushaavaan, jonka kohdalla kudos ei ole yhtä luja kuin alkuperäinen vatsanpeite.

Oireet

Ulospäin tyrät tuntuvat ja näkyvät pullistumina. Tyrä pullistuu ponnistaessa, kun vatsaontelon paine kasvaa. Tyrä on painettavissa takaisin tai vetäytyy itsekseen selällään maatessa. Nivustyrät ovat usein kivuttomia, mutta ne voivat vaivata esimerkiksi liikkuessa. Myös napatyrä on pääasiassa kivuton, erityisesti lapsilla. Arpityrät voivat olla hyvinkin isoja ja siksi kiusallisia.

Tutkimukset

Nivustyrä tunnistetaan lääkärin vastaanotolla. Sen toteamiseksi ei tarvita laboratoriokokeita tai kuvauksia. Lisätutkimuksia tehdään vain epäselvissä nivusalueen kiputiloissa.

Hoito

Aikuisiällä vähäoireisen tyrän seuraaminen ilman leikkausta on turvallista eikä se vaikuta suuresti elämän laatuun. On olemassa erilaisia tyrävöitä, jotka tukevat tyrää estäen sen ulos pullahtamisen ylhäällä ollessa ja liikkuessa. Joissakin tapauksissa vyöstä voi olla apua, mutta kaikilla ne eivät toimi.

Jos tyrästä on jatkuvaa tai toistuvaa vaivaa, leikkaus on aiheellinen. Lasten ja nuorten aikuisten nivustyrät leikataan, vaikka ne olisivat kivuttomia. Arpityrä voidaan leikata, mutta suurten tyrien leikkaus on hankalaa ja niissä joudutaan käyttämään sisään asetettua tukiverkkoa. Iäkkäillä henkilöillä usein pidättäydytään arpityrän korjausleikkauksesta, koska leikkaukseen liittyy suuri lisätautien vaara. Tyräleikkaukset tehdään Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa.

Tyrien ehkäisy

Ei ole tiedossa, miten nivus- ja napatyrien syntymistä voitaisiin ehkäistä. Arpityrän syntymisriskiä lisäävät ylipaino, haavainfektiot ja voimakas ponnistelu heti leikkauksen jälkeen. Tyrä ei estä liikunnan harrastamista tai työntekoa. On suositeltavaa välttää sellaisia urheilulajeja, joissa tyrä kipeytyy toistuvasti. Ruokavaliolla ei ole vaikutusta tyrän syntymiseen.

Tyrän kureutuminen

Tyrään liittyy onneksi harvinainen, mutta vaarallinen ilmiö, tyrän kureutuminen. Tyrän sisällä oleva suolenmutka kuristuu vatsan seinämän aukkoon (tyräporttiin) niin, ettei se pääse palautumaan vatsaonteloon. Tällöin tyrää ei saa painetuksi käsin sisään ja alueella tuntuu voimistuvaa kovaa kipua. Tilanne vaatii lääkärin arviota, joten ota yhteyttä ensisijaisesti omaan terveyskeskukseesi.

Jatkohoito

Sovit yhdessä lääkärisi kanssa onko tyrän hoitona leikkaus. Mikäli tähän päädytään, lääkärisi tekee lähetteen, jonka saapumisesta Lapin keskussairaala ilmoittaa Sinulle kirjeellä. Myös leikkausaika ilmoitetaan kirjeitse.

Mikäli Sinulla on leikkaukseen liittyvää asiaa, voit soittaa LKS:an saatuasi kirjeellä tiedon jonoon asettamisesta. Yhteystiedot ovat kirjeessä.

Jos Sinulla on kotona ongelmia tyräsi kanssa, ota ensisijaisesti yhteyttä virkaaikana omaan terveyskeskukseesi. Epäillessäsi tyrän kuroutumista voi kysyä toimintaohjetta myös Lapin keskussairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksestä (016) 322 4800 (vuorokauden ympäri) tai hakeutua hoitoon edellä mainittuihin paikkoihin.